Helsingiläine Joona Vakkila, 22, eččiy omassah kormanis da ozuttau hänelleh tärgien simvolan. Se on pikkaraine bumuagahine flaguine. Vihandal pohjal on ruskeireunahine mustu ristu.
Flaguine juohattau Pohjazien mualoin flaguloi.
Pagin on Päivännouzu-Karjalan flaguh näh, kudai oli käytös vai sen-tämän vuvven 1920- da 1940-luguloil.
Vakkila tunnustahes palavakse karjalažuon puolistajakse. Vuvves 2020 algajen häi on kuulunuh karjalazien nuorien yhtistykseh, kuduan virralline nimi on Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša.
– Karjalažus on minun histourielline identitiettu. Minun sugu on Raja-Karjalan Suojärvelpäi, da sit on paistu karjalakse enne evakkoh lähtendiä.
Suvun histourieh näh Vakkila tiijusti jo 16-vuodizennu, konzu häi Lappeenrannas eläjes virii omassah perehen juurih. Helsingis roinnuonnu häi kiinnostui Suvi-Karjalan murdehes, kudamas vilizi mie- da sie-sanua, sego kielis.
Vakkilan evustettavan Karjalazien nuorien yhtistyksen tarkoituksennu on paiči muudu kehittiä karjalan kieldy da lujendua karjalazien nuorien kul’tuurallistu identitiettua.
Net ollah Vakkilale tärgielöi dieloloi.
Vakkilan mugah karjalažus on evakkoh lähtendän jälles da assimil’acien libo valdukul’tuuran sulavuttamizen täh kavonnuh suvus.
– Minä opin tuvva karjalažuon järilleh iččeni suguh.
Piirualoin pastandu da rodinat
Kotkalaine Iida Riepponen, 29, sežo on virinnyh karjalazeh kul’tuurah, ga toven sanuo ihan eri luaduh, migu Joona Vakkila.
Riepponen on olluh vuvven keräl Karhulan karjalazet -yhtistykses, kus häi nygöi ruadau sekretarinnu.
Rieppozel on sugujuurii päivännouzurajan tagazes Karjalas Kannaksen eri čuril, ezimerkikse Viiburis da Muoluas.
– Minule tärgiembi dielo karjalažuos on ellendiä omii juurii da buaboloin da died’oloin sego pravobuaboloin da pravodied’oloin elostu, sanou Iida Riepponen.
Sen ližäkse perindehellizet karjalazet tavat ollah tärgiet. Net nävytäh da tullah tuttuloikse yhtistykses, kudamas Riepponen on kymmenii vuozii nuorembi, migu suurin vuitti ozanottajis.
– Ezimerkikse karjalazien šipainiekoin pastandusubbotniekat ollah perindehien nägövis piendiä. Suan niilöin jyttyzis dielolois äijän. Yhtistykses on äijy hyviä opastajua, sanou Riepponen muheloittajen.
Karjalazih perindehih kuulutah sežo ezimerkikse rodinat. Rodinaperindeh tarkoittau pastoksien libo syömizien viendiä perehele, kudual on vaste roinnuh yskyniekku. Karhulan karjalazien yhtistys taričči tuandoi rodinat Yskyniekan päivän pivos Kotkan Langinkosken kirikös.
Perindehii sežo ollah paiči muudu starinoin sanelendu da pajatandu. Mollembat vastevai nävyttih da kuuluttih Rieppozen evustettavan yhtistyksen vuozikerähmös, kudamas piätökset kiinnitettih pajattamal pajon Syksy Karjalassa, Karjalan kunnailla.
”Igävy roih, kavonnou kieli”
Imatralaine Maria Jeskanen, 21, tostu vuottu opastuu Päivännouzu-Suomen yliopistos Jovensuus. Yksi hänen sivuainehis on karjalan kieli da karjalaine kul’tuuru. Marial on sugujuurii Raja-Karjalan Korbiselläs, kus hänen tuatan tuatto eli lapsennu.
Sugututkimuksen algamizes kiinnostunnuh Jeskanen sežo korostau karjalan kielen tärgevytty, hos kieli ongi hänelleh vie läs uuzi tuttavus. Mahto opastuo karjalan kieleh da karjalazeh kul’tuurah selgeni Jeskazele sen jälles, konzu häi oli piässyh Päivännouzu-Suomen yliopistoh.
– Igävy roih, kavonnou kieli. Oman opastunduvalličendan vuoh opin kandua kortu kegoh, gu kieli pyzys hengis.
Omas jogapäiväzes elokses karjalažuoh näh juohattau lapsennu Korbiselläs elänyh died’oi.
– Konzu olen Jovensuus opastumas, died’oi ainos kyzyy, tuozingo Imatrale sul’činua libo perindehellisty karjalastu rugehistu pastostu syväimenke.
Loukko karjalazes perindehes
Tutkii sežo on huomannuh nuorien nägövih tulluon karjalažuon. Jyväskylän yliopistos väitöskirjututkijannu ruadaijan Pirja Hyyryläizen mugah nuoret buitegu ollah paikkuamas loukkuo. Mostu loukkuo, kudai on roinnuh, konzu karjalaine perindeh da kul’tuuru ei siirrytty sugupolves toizeh.
– Nuoret ollah tunnistettu nečen da otettuhes duumaimah, midä sil dielol vois ruadua, sanou Hyyryläinen.
Häi on jo tutkinuh karjalazen perindehen siirdymisty starinehtis digi- da somemuailmah. Nygöi luajittavannu on tutkimus sih näh, kui karjalankielizien evakkoloin jälgeläzet opastutah da lujendetah aijembien sugupolviloin kieldy da kul’tuurua.
Viriendy karjalan kieleh on dogadittu sežo talvivoinan jälles perustetus Karjalan Liitos, kudai on hätken organizuinnuh karjalan kielen kursoi. Mennyt keviäl pietyt kolme verkokursua oldih tävvet järgieh.
– Yhten kursan opastujien keski-igä oli 27 vuottu. Se on meijän pidolois tovengi madal. Tavan mugah keski-igä olettelou piäl 50-vuottu, sanou Karjalan Liiton paginanvedäi Outi Örn.