Hyppää sisältöön

Jääskänjärven rantaruoppaukset toivat mökkirannoille runsaasti pikkujärvisimpukoita – "Hyvä merkki", sanoo professori Konneveden tutkimusasemalta

Alavuden Jääskänjärven vedenpintaa laskettiin syksyn ja talven ajaksi, jotta rantoja pystytään ruoppaamaan. Jääskänjärvellä on ihmetelty ruoppausten edetessä järven suurta pikkujärvisimpukoiden määrää.

Jääskänjärven mökkirantojen ruoppaukset nostivat esiin paitsi kivikkoja myös pikkujärvisimpukoita. Kuva: Päivi Rautanen/Yle
Päivi Rautanen

Alavuden Jääskänjärvellä Etelä-Pohjanmaalla vedenpinnan lasku on tuonut mökkirannoille runsaasti pikkujärvisimpukoita.

Pikkujärvisimpukka on Suomen järvissä yleisin simpukkalaji. Sitä esiintyy meillä koko maassa, vaikka samainen simpukkalaji on jo käynyt aiempaa harvinaisemmaksi (siirryt toiseen palveluun) muualla Euroopassa.

Jääskänjärvellä simpukat ovat lisääntyneet järven vedenlaadun parantuessa, vaikka pikkujärvisimpukan tiedetään pärjäävän myös hieman rehevöityneissä ja vähäravinteisissakin vesissä.

Järven vedenlaatu on vaihdellut

Jääskänjärven vedenlaatu on vaihdellut vuosikymmenien aikana, kertoo järvellä vuodesta 1977 saakka mökkeillyt, seinäjokelainen Rauni Käpynen.

– On ollut hyvää ja huonoa vettä. Kun tulimme tänne 45 vuotta sitten, vesi oli niin kirkasta, että tuulastimme järvellä ja pohjaan näki melkein joka paikassa.

Pahimmillaan vesi on ollut Käpysen mukaan laadultaan niin huonoa, että uintireissun jälkeen on ollut pakko käydä suihkussa.

Käpynen arvioi, että järven vedenlaadun vaihtelu on johtunut turpeennostosta.

– Kun turvetta ryhdyttiin aikoinaan nostamaan, valvontaa ei ollut tarpeeksi ja nevalietettä pääsi järveen laskuojista. Kun valvonta koheni, järven vedenlaatu on parantunut.

Simpukat ovat yleistyneet Alavuden Jääskänjärvessä jälleen viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun järven vedenlaatu on parantunut. Kuva: Päivi Rautanen/Yle

"Simpukoita melkein vaivaksi asti"

Viimeisen kymmenen vuoden aikana Jääskänjärven vedenlaatu on kuitenkin jälleen parantunut. Samaan aikaan pikkujärvisimpukat ovat runsastuneet järvessä, tietää Rauni Käpynen.

– Niitä on nyt melkein vaivaksi asti. Simpukan kuori on terävä. Jos paljain jaloin astuu auenneen kuoren päälle, voi tulla haavakin.

Jääskänjärvellä on tänä syksynä kunnostettu mökkirantoja. Ruoppaukset mahdollistuivat, kun ely-keskus laski väliaikaisesti järven vedenpintaa 80 senttimetrillä. Kun vedenpinta vetäytyi, simpukoiden todellinen määrä paljastui monella mökkirannalla.

– Niitä meni ihan parvina veden mukana ja osa jäi kuivalle maalle. Variksilla on ollut herkuttelun aika, kun lintujen ei ole tarvinnut kuin nokkia niitä tuosta rannalta.

Simpukat tervehdyttävät ekosysteemiä

Hydrobiologian professori ja Konneveden tutkimusaseman johtaja Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta on mielissään kuullessaan Jääskänjärven pikkujärvisimpukkaesiintymisistä.

– Se on hyvä merkki. Simpukoilla on tervehdyttävä vaikutus koko järven vesiekosysteemiin. Ne suodattavat materiaa järvivedestä pohjaeläinten ruoaksi. Pohjaeläimet puolestaan ovat kalojen ruokaa.

Taskinen neuvoo rannanomistajia heittämään kuivalle maalle jääneet elävät simpukat takaisin veteen.

– Jos on aikaa tällaiselle pelastusoperaatiolle, se auttaa simpukoita selviämään talvesta. Talvella on tärkeää, että jää ei yllä simpukoihin saakka. Toki ne kaivautuvat myös sinne pohjasedimenttiin.

Olisiko helmiä?

Rauni Käpysen mökkirannan niemessä näkyy haastatteluhetkellä muutamia simpukoita ja tyhjiä simpukankuoria. Käpynen ei enää innostu kuorien keräilystä, mikä on yleensä lapsille mieluisaa puuhaa.

– Ei niistä taida helmiäkään löytyä, jottei kannata senkään takia, kokenut mökkeilijä hymyilee.

Olisiko pieni mahdollisuus?

– En tiedä, pitäisi joskus oikein katsoa, mutta epäilen, Rauni Käpynen vastaa.

Professori Jouni Taskinen kertoo, että myös pikkujärvisimpukoista saattaa löytyä millin tai kahden pituisia, epämääräisiä, helmennäköisiä kiviä, mutta kyseinen simpukkalaji ei elä niin vanhaksi, että se ehtisi kasvattaa niitä helmiksi saakka.

Helmet ovat jokihelmisimpukoiden eli raakkujen aarteita. Raakut elävät 100–200-vuotiaiksi.

Jouni Taskinen selvittää, että toissa vuonna Utsjoelta Salmus-hankkeessa kerätyn jokihelmisimpukan ikä määritettiin tarkasti. Jyväskylän yliopiston tutkijat totesivat raakulla olevan ikää komeat 254 vuotta.

Suomessa elää Taskisen mukaan seitsemän simpukkalajia.

Järvissä on pikkujärvisimpukan lisäksi isojärvi- ja litteäjärvisimpukoita. Jokisimpukoita on niin ikään kolmea lajia: soukkojoki-, sysijoki- ja vuollejokisimpukkaa.

Näiden lisäksi on vielä erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku. Raakku on luonnollisesti rauhoitettu samoin kuin vuollejokisimpukka.

Kivikkoja ja viitasammakoita

Simpukoiden lisäksi rantaruoppaus toi Jääskänjärvellä esiin Rauni Käpysen mökkirannan kivet. Samoin kävi monella muullakin rannalla.

– Kun saamme kivet pois ja rantaa vähän syvemmäksi, pääsee veneelläkin kulkemaan aiempaa helpommin. Uimapaikkakin paranee, kun voi kastautua vähän lähempänä rantaa kuin ennen, Rauni Käpynen kertoo ruoppauksen hyötyjä.

Rauni Käpynen on mökkeillyt Jääskänjärvellä vuodesta 1977 lähtien. Kuva: Päivi Rautanen/Yle

Jääskänjärvellä on noin 120 mökkiä ja kymmenkunta vakituista asuinpaikkaa. Käpynen arvioi, että ely-keskuksen mahdollistamia mutta rannanomistajien itse rahoittamia ruoppauksia on tehty tähän mennessä noin 30 rannalla.

Jääskänjärvellä on tavattu pikkujärvisimpukoiden lisäksi myös viitasammakon pesimäalueita.

– Viitasammakot ovat rauhoitettuja, joten niillä alueilla ei saa kaivaa.

Rantaruoppausten lisäksi Jääskänjärvellä on menossa myös järven yleinen kunnostushanke. Menneen kesän aikana järvelle on rakennettu uusi pato ja kalaporras.

Tulvavedet täyttävät keväällä järven

Jääskänjärven vedenpinta nostetaan normaaliin korkeuteen keväällä 2023 tulvavesien avulla.

Jääskänjärvi kuuluu Nurmonjoen säännösteltyihin latvajärviin. Säännöstelystä vastaa Etelä-Pohjanmaan ely-keskus. Järviä säännöstellään Nurmon- ja Lapuanjoen tulvien vähentämiseksi. Jatkossa säännöstely tulee muuttumaan.

– Järvenpinnan säännöstely ei enää tule olemaan niin suurta kuin tähän saakka, Rauni Käpynen kertoo.

Käpynen odottaa innolla tulevia mökkikesiä uudelleenruopatulla mökkirannallaan.

– Mukavaa, jos saadaan ranta sellaiseen kuntoon, että jalat eivät vajoa mutasyvänteisiin.

Lue myös:

Saako järvisimpukoita syödä? Huippukokki: "Paljon parempaa mitä odotin"

Jääskänjärven kalatie on valmis, järven vedenpintaa lasketaan tilapäisesti

Jääskänjärven kunnostussuunnitelmat valmiina Alavudella

Suosittelemme sinulle