Hyppää sisältöön

Vuosia valmisteltu saamelaiskäräjälaki jumahti taas – Ylen tiedot: keskusta pysäyttää saamelaisten oikeuksiin liittyvän lain

Lakiuudistuksen ytimessä on, ketkä saavat äänestää ja asettua ehdolle saamelaisten vaaleissa.

Saamelaiskäräjälain uudistusta on valmisteltu jo pitkään. Saamelaiskäräjät on saamelaisten edustuksellinen itsehallintoelin. Kuva: Sámediggi | Saamelaiskäräjät
Marica Paukkeri

Hallituspuolue keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä Lapin vaalipiiristä sanoo, että saamelaiskäräjälaki ei todennäköisesti etene eduskunnan käsittelyyn.

Ylen tietojen mukaan näkemys jaetaan muuallakin puolueessa.

– Tällä hetkellä neuvottelutilanne vaikuttaa siltä, että laki tuskin tulee etenemään eduskuntaan. Ainoa mahdollisuus, että se voisi sinne edetä, on, että laki korjattaisiin muotoon, jota keskusta on esittänyt.

Saamelaiskäräjälaki määrittelee esimerkiksi sen, keitä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksytään eli ketkä voivat äänestää vaaleissa ja asettua ehdolle.

Kärnä sanoo, ettei voi puhua kaikkien puolesta mutta hänen mukaansa Lapin kansanedustajien yhteinen kanta on, että lakiuudistus ei voi nykyisessä muodossaan edetä.

– Oma kantani on, että oikeusministeriön jättämä esitys on hallitusohjelman vastainen. Hallitusohjelmassa olemme sitoutuneet siihen, että turvaamme kaikkien saamelaisten ja saamelaisryhmien oikeudet. Työryhmän esitys ei näin tee, Kärnä väittää.

Saamelaiskäräjälain uudistusta on valmisteltu jo kolmen eri hallituksen johdolla, mutta vieläkään ei ole tullut valmista. Lakiuudistuksen esittelyä on siirretty jatkuvasti eteenpäin. Uudistuksen arvioitu esittelyaika olisi viikolla 46 eli marraskuun puolivälissä. Samalla viikolla on takaraja, 17. päivä marraskuuta, johon mennessä hallituksen lakiesitysten tulisi olla jätettynä eduskunnan käsiteltäviksi.

Lakiluonnos on ollut valmis jo pitkään, mutta lain edistäminen on törmännyt hallituspuolueiden välisiin erimielisyyksiin.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi jo heinäkuussa, että esitys olisi mahdollista antaa eduskunnalle, mutta niin kauan kuin hallituspuolueiden välillä ei ole yhteisymmärrystä, asiassa ei voida edetä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) vakuutti vielä keväällä, että laki viedään eduskuntaan tämän hallituskauden kuluessa.

Yle kysyi kommenttia Henrikssonilta, mutta uutta kerrottavaa ei ollut.

Vaaliluetteloon hyväksyntä hiertää

Kysyimme asiantuntijoilta, mitä tapahtuu, jos yli kymmenen vuoden ajan valmisteltu uudistus ei valmistu.

Suomi on saanut toistuvia moitteita YK:lta vaaliluetteloon merkitsemisistä. Esimerkiksi YK:n ihmisoikeuskomitea torui vuonna 2019 Suomea saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta, kun Suomi liitti korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä yli 90 henkilöä vaaliluetteloon vastoin saamelaiskäräjien vaalilautakunnan näkemystä.

Kesäkuussa 2022 myös YK:n rotusyrjintäkomitea otti asiaan kantaa. Komitean mukaan Suomi on rikkonut vaaliluetteloon merkitsemisissä myös rotusyrjinnän vastaista kansainvälistä yhteissopimusta. Suomen on katsottu puuttuneen liikaa saamelaisten itsemääräämisoikeuteen.

Komitean ratkaisun mukaan KHO:n tekemät päätökset rajoittivat saamelaiskäräjien mahdollisuutta edustaa aidosti Saamen kansaa ja sen etuja

Nykyisessä ehdotuksessa äänioikeus määritettäisiin saamelaismääritelmän perusteella.

Uudistuksen keskeinen tavoite on ollut parantaa saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista. Käytännössä pyrkimys on edistää saamelaisten mahdollisuutta itse määritellä, kuka on saamelainen. Suomen velvollisuus on myös saada laki käymään yksiin kansainvälisten yleissopimusten kanssa.

Lakiuudistusta valmistellut toimikunta on ehdottanut muun muassa vaaliluetteloon merkitsemisen uudistamista. Samalla nykyinen vaaliluettelo päivitettäisiin vastaamaan uusia kriteereitä.

Scheinin: laki on seuraavia käräjävaaleja ajatellen jo myöhässä

Lain valmisteluun osallistunut kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professorin Martin Scheininin mukaan lakiuudistus on jo nyt myöhässä. Ensi syksynä järjestettävien saamelaiskäräjien vaalien toimeenpano on jo käynnissä. Vaaliluettelon muodostamisesta on kuulutettu.

– Lainsäätäjän on vaikeaa enää millään muulla tavalla viheltää peliä poikki kuin vaaleja lykkäämällä. Se keino on vielä käytettävissä, mutta mitä se auttaa, jos suomalaisten poliitikkojen puolella ei ole tahtoa korjata asiaa ihmisoikeussopimuksia tyydyttävällä tavalla.

Asiantuntijoiden mukaan ongelma on myös se, että aiemmin tehdyt, kansainvälisten sopimuksien vastaisiksi tulkitut vaaliluettelopäätökset kertautuvat.

– Kun yksi vaaliluetteloon ottamisen peruste on, että jompi kumpi vanhemmista on merkittynä vaaliluetteloon, syntyy tällainen väestöpyramidi, joka sitten sukupolvi sukupolvelta kasvaa, Scheinin selittää.

Professori Scheininin mukaan se, jos lakia ei saada maaliin aiheuttaa sen, että asia pysyy vastaisuudessakin kansainvälisesti tiukan tarkkailun alla.

– Suomen kaltaiselta maalta odotetaan esimerkillistä toimintaa alkuperäiskansojen suhteen. Olisihan se sääli, jos tämäkään hallitus- ja eduskuntakausi ei onnistuisi asiaa korjaamaan.

Juttua varten on haastateltu myös eurooppaoikeuden yliopistonlehtori Markku Kiikeriä Lapin yliopistosta.

Saamelaiskäräjälaki on puhuttanut jo vuosia. Saamelaiskäräjäedustajat Anu Avaskari ja Jan Saijets keskustelivat vuonna 2018 A-studiossa saamelaiskäräjälain uudistamisesta. Juontajana Marja Sannikka.

Lue lisää:

Vaikeat asiat kasautuvat hallituksen pöydälle ja repivät rivejä eduskunnassa – Andersson: Joillakin on huolta kannatuskäyristä

Saamelaiskäräjälain uudistaminen on pysähtynyt ja aika uhkaa loppua kesken – Lapin kansanedustajat eivät kuitenkaan edistä asiaa ehdoitta

Suosittelemme sinulle