Kymmenen prosentin arvonlisävero poistuu VR:n lipuista alkuvuodesta neljäksi kuukaudeksi. Alv:n alennus on hallituksen tukitoimi joukkoliikenteelle.
– Me laitamme tietenkin sen junalippujen hintoihin. Se on aivan selvä, kun tällainen kädenojennus valtiolta tulee. Eli tammi–huhtikuussa ostetuissa lipuissa on alennus näkyvissä. Odotamme myös, että se lisää kiinnostusta junamatkoihin, VR:n toimitusjohtaja Elisa Markula sanoo.
Kaikki liikennöitsijät eivät aio siirtää alennusta täysimääräisesti hintoihin, koska tilapäinen tukitoimi aiheuttaa suuren urakan järjestelmien muutoksiin. Esimerkiksi Helsingin Seudun Liikenne HSL on arvioinut, että kymmenen miljoonan euron alennuksesta yli puolet menee kustannuksiin.
Valtion kokonaan omistaman VR:n olisi vaikeampi jättää alennus omaan taskuun, vaikka kustannukset ovatkin nousussa.
Junaliikenne on sähkösyöppö
– Käytämme erittäin suuren osan Suomen sähköntuotannosta, jopa yhden prosentin. Kustannukset kasvavat kuten muillakin, sähkökustannukset tuplaantuvat.
Yhtiöllä on käynnissä sähkönsäästöohjelma, jossa sähkönkulutusta vähennetään monilla omilla toimilla.
VR-konsernin talousjohtaja Erkka Repo totesi sunnuntaina, että energian säästämiseksi VR pyrkii optimoimaan ajotapoja ja siirtämään raskasta tavaraliikennettä yöaikaan.
Autoilussa on kehotettu hölläämään kaasujalkaa polttoaineen säästämiseksi, mutta junaliikenteeseen samaa ei sovelleta suoraan.
– Junat eivät hidastele säästösyistä eikä aikatauluja rukata, Markula vakuuttaa.
Lähiliikenteeseen tulee 20 uutta junaa Sveitsistä
VR kertoi kannattavuutensa parantuneen heinä–syyskuussa. Syynä on yhtiön mukaan kaukoliikenteen matkamäärän palautuminen koronapandemiaa edeltäneelle tasolle.
Yhtiön vertailukelpoinen tulos nousi heinä–syyskuussa yli 25 miljoonaan euroon vuodentakaisesta 12 miljoonasta eurosta.
Tämän vuoden alusta on tehty yli yhdeksän miljoonaa kotimaan kaukoliikenteen junamatkaa syyskuun loppuun mennessä.
– Junahan on kaikkein paras kimppakyytivaihtoehto. 90 henkilön pitäisi mahtua yhteen henkilöautoon, jotta se vastaisi yhtä henkilökilometriä junassa, tämä on aika iso asia ja selvästi ihmiset ovat tämän havainneet, Markula hehkuttaa.
Lähiliikenne ei ole kuitenkaan saavuttanut korona-aikaa edeltänyttä tasoa, koska monilla työpaikoilla tehdään entistä enemmän etätöitä.
Luotto junaliikenteen kasvuun on kova, sillä VR kertoi tulosjulkistuksen jälkeen hankkivansa lähiliikenteeseen 20 sähkömoottorijunaa sekä niihin liittyvät varaosat. Tarjouskilpailun junista voitti sveitsiläinen Stadler Bussnang.
Kaupan arvo on 250 miljoonaa euroa. Hankintapäätökseen sisältyy mahdollisuus ostaa myöhemmin 50 sähkömoottorijunaa lisää.
Markulan mukaan junien täyttöaste on pandemian aikana laajentunut niin, että matkustaminen jakautuu tasaisemmin eri juniin ja loppuunmyytyjä junia on vähemmän. Tähän tähtää myös hinnoittelu, jossa tarjotaan alennuksia hiljaisempiin aikoihin.
Kotimaan puukuljetukset korvasivat idänliikennettä
Tavarakuljetuksiin toi loven Venäjän-liikenteen alasajo, sillä ennen maaliskuuta Venäjän rahtiliikenne toi tavarakuljetuksista kolmasosan.
Tavarankuljetukset ovat vähentyneet nyt noin viidesosan.
Aukkoa on pystytty paikkaamaan kotimaan kuljetuksilla. Varsinkin raakapuuta liikkuu raiteilla entistä enemmän.
– Kotimaan raakapuukuljetukset ovat lisääntyneet, metsäyhtiöt investoivat Suomeen isoja tehtaita ja sitä kautta on saatu positiivista kehitystä. Myös muut tavaravirrat ovat hakeneet uusia läntisiä reittejä kun idänliikenne loppuu vuoden loppuun mennessä.
Markula muistuttaa, että raiteille kuljetuksia ohjaavat myös vihreä siirtymä ja Suomen hiilineutraaliustavoite.
Allegro-junien henkilöliikenne Helsingin ja Pietarin välillä loppui keväällä. Kaluston arvo on kirjattu alas.
Markulan mukaan junat seisovat Helsingissä, mutta VR ei aio ottaa niitä käyttöön. Yhtiö neuvottelee junien kohtalosta Venäjän rautatieyhtiön kanssa, joka omistaa niistä puolet.
– Me neuvottelemme, mitä näille tehdään. Meillä ei ole suunniteltu niille käyttöä myöskään Suomessa.
Juuri remontoidut neljä junaa saattaisivat kiinnostaa jotain muuta junayhtiötä.