ISTANBUL Okmeydanın työläisalueella Istanbulissa asuva yksinhuoltaja Lale Çayır kertoo, että hän eli varsin hyvää elämää muutama vuosi sitten, vaikka ei ymmärtänyt sitä silloin.
Nyt hurjaa vauhtia etenevä inflaatio on murtanut hänen ja monen muun turkkilaisen talouden.
Kaksi tytärtään yliopistoon lähettänyt 55-vuotias Çayır on tällä hetkellä työtön ja elää runsaan 200 euron leskeneläkkeellä. Siitä menee puolet vaatimattoman asunnon vuokraan, joka on edullinen, koska Çayır siivoaa kerrostalon portaita ja saa vuokraansa alennusta.
Hänen tulonsa jäävät tällä hetkellä Turkin virallisen minimipalkan alle. Se on 5 500 liiraa, eli runsaat 300 euroa.
Vuokrien ja elintarvikkeiden hintojen nousu on iskenyt erityisen rajusti vähävaraisiin perheisiin.
Lale Çayır kertoo kotonaan, että esimerkiksi tomaattien kilohinta on nelinkertaistunut viime vuodesta.
Supermarkettien hylkäämät vihannekset kelpaavat
Suomalaiseen hintatasoon verrattuna tomaatin nykyinen euron kilohinta ei kuulosta pahalta, mutta nyt monet etsivät halvempaa.
– Ostamme vihanneksemme, kun tori on sulkeutumassa. Rahat riittävät vanhaksi menneisiin tai tiskeiltä pudonneisiin tuotteisiin, Çayır sanoo.
Turkissa vihannesten ja hedelmien hinnat painuvat tavallisesti laskuun satokauden myötä. Tänä vuonna ei käynyt niin, Lale Çayır kertoo matkalla läheiselle torille.
– Meille on kerrottu, että polttoaineiden kallistuminen nostaa hintoja, vaikka on satokausi.
Okmeydanıssa voi nähdä, että ihmiset ovat tiukoilla. Kadunkulmaan kerääntyy ihmisiä ostamaan supermarkettien hyllyiltä siivottuja vihanneksia ja hedelmiä.
Leipäjonossa syytetään valtiota
Läheisessä leipäjonossa jonotetaan edullista leipää. Runsaan kahdensadan gramman leipäpala maksaa viisi Turkin liiraa. Se on tämänhetkisen valuuttakurssin mukaan vajaat 30 eurosenttiä.
Kunnallisesta leipomosta leipää löytyy vielä halvemmalla, alle 20 sentin hintaan.
– Hinnat ovat edulliset mutta kohta ne nousevat, kertoo leipää odottava nainen.
Hänen vieressään seisova mies sanoo, että Turkin nykyiset johtajat ovat syypäitä tilanteeseen, jossa hinnat vain nousevat ja nousevat.
– Köyhät vain köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat, tulevaisuus huolestuttaa, mies sanoo.
Inflaatio on 83 prosenttia - tai yli 180 prosenttia
Syyskuun virallinen inflaatioluku oli runsaat 83 prosenttia. Mutta Turkin tilastokeskuksen lukuja on epäilty liian alhaisiksi.
Joukko taloustutkijoita on perustanut ryhmän (siirryt toiseen palveluun), joka seuraa inflaatiota hintojen automatisoidulla tietojen keräyksellä verkosta.
– Meidän inflaatiolukumme on yli 180 prosenttia. Tiedonkeruumme eroaa Turkin tilastokeskuksen metodeista siten, että seuraamme päivittäisiä hintamuutoksia ja keräämme enemmän tietoa, kertoo professori Veysel Ulusoy inflaation etenemistä tutkivasta ENA-ryhmästä.
Turkin inflaatiota kiihdyttää erityisesti presidentti Recep Tayyip Erdoğanin vahva usko, että inflaatiota vastaan tulee taistella laskemalla korkoja. Tämä on myös romahduttanut Turkin valuutan liiran arvon.
– Hallituksen linja on älytön taloudellisten teorioiden valossa, se johtaa umpikujaan, arvioi professori Ulusoy.
Hallituksesta riippumattomien tutkijoiden ryhmän tapa seurata inflaatiota on lainattu Harvardin yliopistosta (siirryt toiseen palveluun).
Yhdysvalloissa taloustutkijat käyvät professori Ulusoyn mukaan keskusteluja paikallisen tilastokeskuksen kanssa inflaation mittaamisesta. Turkissa viranomaiset ovat valinneet toisen tien.
Keskustelujen sijaan oikeusjuttu
Viranomaiset ovat yrittäneet estää ENA-ryhmän julkaisuja. Sen lisäksi Veysel Ulusoy on marraskuun alussa menossa oikeuden eteen syytettynä Turkin tilastokeskuksen mustamaalaamisesta.
Ulusoy sanoo, että hänellä olisi paljon kysyttävää Turkin tilastokeskukselta.
– Olisimme halunneet keskustella tilastokeskuksen kanssa inflaation mittaamisesta, mutta he eivät halunneet sitä. Meitä ei pidä mieltää oppositiovoimaksi. Ryhmämme on riippumaton, myös yliopistoista, professori Ulusoy sanoo.
Virallisten talouslukujen kyseenalaistaminen saattaa jatkossa olla rikos.
Lokakuun puolivälissä Turkin parlamentti hyväksyi Erdoğanin Oikeus ja kehitys -puolueen ja sen liittolaisten äänin lain, joka kieltää valheellisten uutisten levittämisen. Parlamentin keskustelussa oppositio epäili, että virallisia lukuja kyseenalaistavat taloustieteilijät ovat nyt vaarassa joutua syytteeseen.
Ongelmana on se, että Turkin tuomioistuimet ovat muun muassa Euroopan neuvoston (siirryt toiseen palveluun)arvion mukaan menettäneet riipumattomuutensa. Valheellisten uutisten määrittelyssä saatetaan noudattaa hallituksen toiveita (siirryt toiseen palveluun) arvostelijoiden vaientamisesta.
Hallituksen arvostelijoiden mielestä presidentti Erdoğan ja hallitsevan Oikeus ja kehitys -puolue haluavat ottaa julkisen keskustelun entistä tiukempaan hallintaan ennen ensi vuoden vaaleja. Silloin valitaan sekä presidentti että kumileimasimeksi muuttunut parlamentti.
Vuodesta 2014 presidenttinä ollut Erdoğan tavoittelee jatkokautta.
Putin ja Erdoğan kehittäneet yhteistyötä
Venäjän presidentti Vladimir Putin yrittää ilmeisesti pönkittää Turkin taloutta tukeakseen Erdoğanin uudelleenvalintaa. Erdoğan ja Putin ovat kehittäneet Turkin ja Venäjän taloussuhteita, jotka ovat tärkeät pakotteista kärsivälle Venäjälle .
Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatom rakentaa parhaillaan Turkin ensimmäistä ydinvoimalaa. Venäjältä on siirretty useita miljardeja dollareita Turkkiin Rosatomin turkkilaiseen tytäryhtiöön (siirryt toiseen palveluun), muodollisesti rakennustöiden rahoittamiseksi.
Valmis voimala on näillä näkymin jäämässä venäläisomistukseen.
Presidentti Putin on lisäksi esittänyt, että Turkista tehtäisiin merkittävä keskus Venäjän kaasunviennissä.
Turkin hallitus yrittää selviytyä vaalien yli
Turkin hallitus on myös yrittänyt saada rahaa Persianlahden arabivaltioista.
Maat voivat auttaa siten, että siirtävät rahaa Turkissa toimiville yrityksille tai ostavat turkkilaisia joukkovelkakirjoja.
Ulkomaanvaluuttaa on virrannut Turkkiin viime aikoina ja tilastoissa tuntemattomista lähteistä tulevien rahavirtojen osuus on kasvussa. Jos Turkkiin saadaan ulkomaanvaluuttaa, hallitus voi vakauttaa maan taloutta tilapäisesti - mahdollisesti vaalien yli.
– Turkilla ei ole talouspolitiikkaa tällä hetkellä. Nyt painetaan rahaa, jota jaetaan eteenpäin edullisin ehdoin. Varakkaat ja pankit vaurastuvat. Köyhillekin annetaan jotain vaaleihin asti, mutta valitun tien päässä häämöttää hyperinflaatio, professori Veysel Ulsoy sanoo.
Hän ennustaa Turkkiin uutta kriisiä ja synkkiä aikoja, kun ongelmat kaatuvat päälle ensi kesän vaalien jälkeen.
Voit keskustella aiheesta 27.10. klo 23 asti.