Koronaluvut näyttävät jälleen punaista. Sairaaloissa on viime viikosta lähtien ollut kaikkiaan lähes tuhat koronapositiivista potilasta. Sairaaloiden yhteenlaskettu kuormitus näyttää tilastojen valossa olevan lähellä koko pandemian huippulukuja: maaliskuun lopussa sairaaloissa oli pahimmillaan hieman yli tuhat koronapositiivista potilasta.
Lukuja kannattaa kuitenkin katsoa hieman tarkemmin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvaajat-osaston johtaja Otto Helve sanoo.
– Kun epidemia on sellaisessa vaiheessa, että tartuntoja on paljon, niitä on myös sellaisilla henkilöillä, jotka päätyvät sairaalaan muista syistä kuin vakavasta koronatartunnasta johtuen, Helve toteaa.
Alkuviikosta esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan alueen HUSin sairaaloissa olevista koronapositiivisista potilaista vain joka viides oli sairaalassa koronavirusinfektion takia, sanoo infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen.
– Näistäkin, jotka ovat koronavirusinfektion takia sairaalassa, vain aniharvalla on sellainen vaikea hengityksen häiriön kuva. Henkeään haukkovia koronapotilaita ei juurikaan ole, Järvinen sanoo.
Iso osa koronavirusinfektion takia sairaalaan joutuvista potilaista on iäkkäitä ihmisiä, joiden kotona pärjäämisen romuttaa mikä tahansa hengitystieinfektio hyvin herkästi, Järvinen sanoo.
Erittäin iäkkäiden ihmisten lisäksi korona vie edelleen sairaalahoitoon esimerkiksi voimakkaasti immuunipuutteisia, elinsiirtopotilaita sekä ihmisiä, jotka ovat tupakoineet paljon ja pitkään. Mutta heilläkään on harvoin vaikeaa koronaviruksen aiheuttamaa keuhkokuumetta, Järvinen kuvaa.
Yli puolet tehojen koronapositiivisista hoidossa muista syistä
Viime viikolla Suomen teho-osastoilla oli pitkästä aikaa yli 20 koronapositiivista potilasta. Tilanne on kuitenkin teho-osastoillakin aivan erilainen kuin se oli pandemian alkumyllerryksessä tai vuosi sitten.
Teho-osastoilla olevista koronapositiivisista potilaista yli puolet on hoidossa jonkin muun kuin koronavirusinfektion takia, kertoo tehohoidon tilannekuvaa koordinoiva Kuopion yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston ylilääkäri Stepani Bendel.
– Voi olla vaikka leikkaus tehty tai jokin muu infektio päällä, mutta heillä sattuu olemaan myös COVID, Bendel sanoo.
Tällaisten potilaiden koronavirusinfektio ei Bendelin mukaan juurikaan vaadi hoitoa, mutta tartunnan takia heidät täytyy silti eristää muista tehohoitopotilaista, mikä aiheuttaa logistisia onglmia.
Alkuviikosta HUSin teho-osastoilla olleista neljästä koronapositiivisesta potilaasta vain yksi oli Järvisen mukaan hoidossa vaikean koronavirusinfektion takia.
Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) teho-osastolla oli alkuviikosta neljä koronapositiivista potilasta, mutta yhdenkään hoidon tarve ei johtunut koronavirusinfektiosta, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Mari Kanerva.
Kanervan mukaan TYKSin sairaaloissa kaikkien koronapositiivisten potilaiden määrä on nyt reilu puolet maaliskuun huippulukemista.
THL:n Helve: Olemme hyvin erilaisessa tilanteessa kuin vuosi sitten
Sen jälkeen, kun viralliset tartuntatapausluvut eivät enää ole kertoneet epidemian todellista tilannetta, epidemian vakavuuden mittarina on alettu seurata sairaala- ja tehohoitolukuja. Niistäkään ei enää saa selvää kuvaa epidemian vakavuudesta.
– Mittatikku on muuttunut, Asko Järvinen sanoo.
Hänen mukaansa taudin kuva on sairaalamaailman silmin muuttunut täysin.
– Korona on hyvin harvalle enää vaarallinen, henkeä uhkaava tartuntatauti.
Tartuntatautien neuvottelukunta onkin todennut, että COVID-19 ei enää täytä yleisvaarallisen tartuntataudin määritelmää.
– Olemme hyvin erilaisessa tilanteessa kuin vuosi sitten, myös THL:n Otto Helve korostaa.
Tämä johtuu siitä, että valtaosa suomalaisista on rokotusten, omikronin lievemmän taudinkuvan ja mahdollisesti sairastetun taudin takia hyvin suojassa vakavalta taudilta, Helve ja Järvinen vakuuttavat.
– Nyt ollaan siinä, mikä muodostui tietyllä tavalla kirosanaksi alkuvaiheessa mediassa, eli laumasuojassa vaikean taudin osalta. Tartuntoja ei rokotuksin tai sairastamalla voida nyt kuitenkaan estää kuin lyhytaikaisesti, Järvinen sanoo.
– Rokotukset ovat tehneet tehtävänsä paremmin ja hienommin kuin ehkä olisi voinut kuvitellakaan, eli ne estävät sen vaikean taudin.
HUSilla ei ole tarkkoja tilastoja koronan takia hoidossa olevien rokotusstatuksesta.
HUSin Järvinen: Koronavirusinfektio ei ole sairaanhoidon isoin ongelma
Koronapandemia on vaikuttanut suomalaistenkin arkeen kahden ja puolen vuoden ajan. Aika ajoin asiantuntijat ja poliitikot varoittelevat epidemiatilanteen heikentymisestä. Viime viikolla perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) vaati koronarokotusten nopeuttamista ja koronalääkkeiden laajempaa jakelua.
Monissa maissa neljänsiä rokotuksia tarjotaan kaikille yli 18-vuotiaille. Tiistaina Lapin sairaanhoitopiiri kertoi vastoin THL:n suositusta suosittavansa neljänsiä rokotuksia sote-henkilöstölle. Keskiviikkona THL kiirehti vastaamaan, että sote-ammattilaisten syystalven koronarokotustehosteille ei ole lääketieteellisiä perusteita (siirryt toiseen palveluun).
Kun rokotusten ja aikaisemmin sairastetun taudin suoja hiipuu, tartunnat lisääntyvät, Järvinenkin sanoo. Sen seurauksena lisääntynee myös sairaaloiden koronakuormitus.
Sitä, millainen epidemia-aalto talvikaudella on tulossa, on kuitenkin vaikea ennustaa. Vielä ei myöskään tiedetä, kehittyykö maailmalla variantteja, jotka pystyvät syrjäyttämään nykyiset, omikronista peräisin olevat valtavariantit.
–Mikään muunnoksista ei ole kyennyt aiheuttamaan rokotetuilla ja taudin sairastaneilla vaikeaa tautimuotoa. Se on lohdullinen piirre, Järvinen sanoo.
Hänestä yhteiskunnan päähuomion pitäisi keskittyä muihin asioihin. Korona ei ole sairaanhoidon isoin ongelma, vaan kertynyt hoitovelka ja resurssipula, HUSin Järvinen sanoo.
Järvinen, Bendel ja Kanerva kuitenkin korostavat, että koronapotilaiden suuri määrä vaikeuttaa sairaaloiden entisestään hankalaa tilannetta: hoitohenkilöstöstä on suuri pula, mutta koronapotilaiden eristäminen syö paljon resursseja. Lisäksi henkilöstön sairastuminen ja sen aiheuttamat poissaolot vaikeuttavat tilannetta entisestään.
KYSin Bendel: "Sen kanssa pitää vaan tulla jotenkin toimeen"
Positiivisen testin kautta koronavirukseen liitettyjä kuolemia oli tiistaihin mennessä raportoitu hieman yli 6400. Järvisen, Bendelin, Helveen ja Kanervan mukaan perusterveet ja rokotetut suomalaiset voivat tämänhetkisen tiedon mukaan kuitenkin suhtautua koronavirukseen rauhallisin mielin. Järvinen muistuttaa, että korona voi edelleen olla rajuoireinen ja hauraimpia pitäisi pystyä siltä suojelemaan.
– Sen kanssa pitää vaan tulla jotenkin toimeen. Mitään muuta vaihtoehtoa ainakaan minä en hahmota, KYSin Stepani Bendel sanoo.
TYKSin Mari Kanerva muistututtaa, että koronasta on opittu paljon ja ne opit kannattaa pitää mielessä.
– Jos itsellä on flunssa, se tarttuu kyllä kavereihin, jos ei esimerkiksi yskiessä suojaa hengitysteitään. Nämä tartuntateiden katkaisut on hyvä muistaa muutenkin talvikauden flunssissa.
Lue lisää:
Suomen koronatilanne on taas yhtä synkkä kuin alkuvuodesta, paljastaa THL:n tuore raportti
Koronapandemia kiihtyy Euroopassa – monet maat varoittavat uudesta aallosta
Voit keskustella aiheesta 28. lokakuuta kello 23:een saakka.