Hyppää sisältöön

Suurimmalla osalla kotitalouksista ei ole lainkaan asuntolainaa – korkojen nousu kurittaa suoraan 865 000:ta perhettä

Asuntovelkaisia kotitalouksia on "vain" reilut 30 prosenttia kaikista asuntokunnista, ja heidän määränsä on hienoisessa laskussa. Suunta jatkuu, sillä korkojen nousu vähentää lainojen kysyntää ja patistaa ylimääräisiin lainanlyhennyksiin.

Lapsiperheellä Helsingissä on Suomen suurimmat velat asuntojen korkeiden hintojen takia. Uusia kerrostaloja on rakennettu muun muassa Helsingin Jätkäsaareen. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Minna Pantzar

Asuntovelkaiset kotitaloudet näyttävät olevan nyt kutistuva vähemmistö. 

Tilastokeskuksen mukaan asuntovelkaisten asuntokuntien joukko on ollut hienoisessa laskussa jo pidempään. Lasku on jatkunut myös viime vuosina.

– Asuntovelkaisia asuntokuntia oli vuoden 2021 lopussa noin 865 000 kappaletta. Vuoden takaiseen verrattuna heidän määränsä on laskenut parilla - kolmella tuhannella, sanoo yliaktuaari Ossi Kohvakka Tilastokeskuksesta.

Viime vuosien laskun syynä voi olla esimerkiksi kohonneet asuntojen hinnat, jotka hillitsivät asunnonostohaluja korona-ajan epävarmuuden keskellä. 

Toisaalta tilastot eivät pysty erottelemaan, kuinka moni maksaa taloyhtiölainaa vastikkeessaan. Lainat taloyhtiöiden kautta ovat olleet kasvussa.

Tilastokeskuksen määrittelemiä saman katon alla asuvia asuntokuntia oli viime vuonna 2,8 miljoonaa. Tästä joukosta asuntovelkaisia oli siis alle kolmannes. Paljon suurempi joukko oli joko velattomia tai heidän velkansa oli jotakin muuta kuin asuntolainaa.

Asuntokuntia, joilla on jotakin velkaa, on yhteensä noin 1,5 miljoonaa. Heidän määränsä kasvoi viime vuoden aikana kymmenellä tuhannella. Osalla heistä ei siis ole asuntolainaa, mutta on vaikkapa kulutusluottoja. Osalla heistä puolestaan on asuntolainan lisäksi myös muita luottoja.

– Nämä muut velat voivat olla opintolainaa, elinkeinotoiminnan velkoja, mökkilainoja tai kulutusluottoja kuten autolainoja. Velkaisten asuntokuntien määrä on noussut noin 80 000:lla kymmenessä vuodessa, sanoo Kohvakka.

Kasvussa on myös täysin velattomien perheiden määrä. 

Velattomia asuntokuntia oli viime vuoden lopussa noin 1,3 miljoonaa. Heidän määränsä kasvoi viime vuonna 17 300:lla asuntokunnalla. Moni sai siis viimeisenkin opinto-, asunto- tai autolainaeränsä vihdoin maksettua.

Myös Suomen Pankissa tilastossa nähdään myönteistä kehitystä.

– Kaksi kolmasosaa suomalaisista kotitalouksista asuu omistusasunnossa. Kun noin kolmasosalla kotitalouksista on asuntovelkaa, se tarkoittaa sitä, että vain noin puolella niistä kotitalouksista, jotka asuvat omistusasunnossa, on asuntovelkaa. Suomalaiset ovat olleet säntillisiä asuntolainojen maksajia, ja se on myönteistä riskien pienentämisen kannalta, sanoo neuvonantaja Hanna Putkuri Suomen Pankista.

Lapsiperhe Helsingissä velkaisin

Koroista ja veloista vuosikausia varoitellut Suomen Pankki näkee silti, että riskit haitalliselle kierteelle ovat korkojen ja elinkustannusten nousun myötä kasvaneet. Kotitaloudet, siis ne joilla velkaa on, ovat nyt velkaantuneempia kuin koskaan suhteessa tuloihinsa ja valtaosa velasta on juuri asuntolainaa.

– Toistaiseksi velallisten lainanhoitokyky on pysynyt hyvänä, mutta tähän tilanteeseen liittyy suoria ja välillisiä riskejä. Suorana riskinä on, että velallisten maksuvaikeudet lisääntyvät, mikä voisi aiheuttaa pankeille enemmän luottotappioita. Välillisenä riskinä on, että tuloihinsa nähden runsaasti velkaantuneet kotitaloudet supistavat kulutusta, mikä voisi vähentää yritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntää ja heikentää siten koko taloutta, sanoo Putkuri.

Kysyimme tamperelaisilta syyskuussa, mitä he ajattelevat korkojen noususta ja miten se heihin vaikuttaa. Toimittaja Maria Salovaara, kuvaaja Antti Eintola / Yle

Asuntokuntien suurimmat keskimääräiset asuntovelat (siirryt toiseen palveluun)olivat vuonna 2021 pääkaupunkiseudulla, missä keskimääräinen asuntovelka oli 167 600 euroa. Koko maan tasolla keskimääräinen asuntovelallisten asuntovelka oli 110 600 euroa vuonna 2021.

Suomessa velkaisimpia (siirryt toiseen palveluun)ovat kolme-nelikymppiset pariskunnat, joilla on lapsia. Kahden vanhemman lapsiperheen velka on useimmiten asuntovelkaa, mutta puolella velallisista perheistä on asuntovelan ohella myös muita velkoja. 

– Suurimmat velat viime vuonna perhetyypeistä olivat sellaisilla asuntokunnilla, joissa oli kaksi aikuista ja lapsia. Tämän tyyppisillä velkaisilla asuntokunnilla keskimääräistä velkaa kaiken kaikkiaan oli 160 000 euroa, Kohvakka sanoo.

Velkaantumisen riskit melko pienen joukon harteilla

Velattomien noin 1,3 miljoonan kotitalouden joukkoa korkojen nousu ei hetkauta suuntaan tai toiseen. 

Niihin asuntokuntiin, joilla on jotakin muuta velkaa kuten kulutusluottoja korkojen nousu vaikuttaa, mutta ei ihan suoraan. 

– Kulutusluotoissa hinnoitelumekanismi voi olla monipuolisempi, jolloin korkotason muutos ei ole välttämättä yhtä suoraviivaista, sanoo Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala Nordeasta.

Niihin 865 000:een asuntovelkaiseen kotitalouteen korontarkistuspäivä sitten iskeekin suoraan. Toisille isku tosin on kovempi kuin toisille.

– Noin kolmanneksella heistä löytyy valmiina korkosuojaus, jolloin korkojen nousun negatiivinen vaikutus on rajattu. Noin kolmanneksella löytyy muita varallisuuseriä tai säästöjä, joita voi hyödyntää tarvittaessa lainanmaksuun. Lopulla kolmanneksella näitä varamekanismeja ei sitten ole, arvioi Pajala.

– Suurin riski liittyy niihin velallisiin, jotka eivät ole riittävästi varautuneet korkojen ja muiden menojen kasvuun eli varautuminen on tässä tilanteessa tärkeä tekijä, sanoo Putkuri. 

Tämän vähiten varautuneen eli Pajalan karkean arvion mukaan noin 280 000 asuntovelkaisen asuntokunnan tilanne näyttää silti yhä pääosin vakaalta. 

Lyhennysvapaiden kysyntä saattaa silti pian kasvaa. 

– Huolen taso on varsin rajallinen, koska työllisyystilanne on tällä hetkellä erittäin hyvä. Moni varmaan tinkii tarvittaessa jostakin muusta. Lisäksi jos talven mittaan tulee vaikeampaa, niin käyttöön voi ottaa lyhennysvapaata. Tätä joustoa käytetään nyt merkittävän vähän, Pajala sanoo.

Testaa: Joka toisella kotitaloudella on velkaa – ovatko sinun taloutesi velat suomalaista keskiarvoa?

Asuntovelkaisten määrän lasku jatkunee

Toisaalta moni yrittää nyt pyristellä veloistaan vauhdilla eroon eli on ryhtynyt tekemään ylimääräisiä lyhennyksiä.

– Korontarkistuspäivinä sitä näkyy jo tapahtuvan. Meillä tosin vajaa puolet asuntolainoista on yhä nollakorossa. Vuoden euriborhan puhkaisi nollakoron vasta huhtikuussa. Varmaan monet, joilla on kassavaroja harkitsee tuolloin lainan lyhentämistä kassavaroilla, ylimääräisen lyhennyksen tekemistä tai lainan hännän maksamista pois kokonaan, Pajala sanoo.

Asuntovelkaisten määrä voi toisaalta olla jo tämän vuoden lopussa ja etenkin vuoden kuluttua taas joitakin tuhansia vähemmän senkin takia, että asuntoja ostetaan vähemmän. 

– Lainakysyntä on rauhoittunut. Ihmiset ovat odottavalla kannalla ja haluavat varmistaa oman talouden kestävyyden muuttuvassa tilanteessa, sanoo Pajala. 

– Elokuun tilastot jo osoittivat, että kotitaloudet nostivat kesällä aiempaa vähemmän asuntolainoja eli vähemmän kuin pandemian aikana ja vuosina juuri ennen sitä, sanoo Putkuri.

Tilastokeskuksen lokakuun kuluttajien luottamus (siirryt toiseen palveluun)mittauskin osoitti, että kuluttajilla on lähitulevaisuudessa ennätyksellisen vähän aikeita käyttää rahaa ostoksiin ja myös asunnon ostoaikeet olivat tavallista matalammalla.

Lue lisää:

Testaa: Joka toisella kotitaloudella on velkaa – ovatko sinun taloutesi velat suomalaista keskiarvoa?

Asuntojen hinnat laskevat muualla niin jyrkästi, että asiantuntijan mukaan tilanne on "karu" – selvitimme, miksi Suomi voi säästyä romahdukselta

Euribor-korkojen poukkoilu on poikkeuksellista, mutta loppua ei ole lähiaikoina odotettavissa, arvioi Hypon pääekonomisti

Tiukkeneva talous ei näy vielä ulosotossa – jo talvella tilanne voi olla toinen: "Luvut näyttävät vähän pelottavilta"

Moni taloyhtiö voi joutua nostamaan vastikkeita niin, että kipuraja ylittyy – yhä useampi suomalainen saattaa kohta maksaa naapurin maksuja

Suosittelemme sinulle