Jere Kiiski on kuuden muun lapsena tai nuorena sairastuneen tavoin yrittänyt osoittaa yli kuukauden kestäneessä oikeudenkäynnissä, että heillä puhjenneen narkolepsian syy on Pandemrix-sikainfuenssarokote.
Rokotteen ja sairauden syy-yhteyttä ei ole voitu heillä aiemmin todistaa Lääkevahinkovakuutuspoolin vaatimalla tavalla. Oikeudenkäynti päättyy heidän osaltaan Helsingin käräjäoikeudessa tänään.
Kiiski sai rokotteen marraskuussa 2009. Narkolepsialle tyypilliset oireet alkoivat hänen kertomansa mukaan muutaman kuukauden kuluttua, keväällä 2010.
.
Saatoin esimerkiksi nukahtaa kesken laulun tai kesken ruokailun.
Jere Kiiski
Kiiski nukahteli autossa, koulussa ja koulumatkoilla. Hän ajatteli ensin, että kyseessä on murrosikään liittyvä väsymys. Mutta nukahtelua tapahtui oudoissa tilanteissa.
– Saatoin nukahtaa kesken laulun tai kesken ruokailun. Se oli tosi epätavallista.
– Rupesi ihmetyttämään, että tämä ei ole normaalia vaan jotain on pielessä. Mutta narkolepsia ei ensimmäiseksi tullut mieleen. Se tuntui niin utopistiselta ajatukselta.
Terveystarkastuksissa ei kysytty väsymyksestä
Kiiskin mukaan väsymyksestä ei erikseen kysytty kouluterveydenhoitajan tarkastuksissa, eikä hän sitä kehdannut ottaa esille, kun ei ole “valittajaihmisiä”.
Päiväaikaisesta väsymyksestä ei näin tehty mitään kirjauksia. Jälkikäteen arvioituna tämä oli iso virhe.
– Kyllä se jäi vähän hampaankoloon, mutta en ala siitä kouluterveydenhuoltoon pyyhkeitä antamaan. Kun ei heti mene lääkäriin, niin sitten se näköjään kostautuu tällä tavalla.
Äiti patisti puhumaan terveydenhoitajalle
Kiiskin narkolepsiaepäilyistä tehtiin ensimmäinen kirjaus vajaat kaksi ja puoli vuotta rokotteen antamisen jälkeen toukokuussa 2012. Tuolloin Kiiskin äiti patisti pojan kertomaan oudosta väsymyksestään kouluterveydenhoitajalle.
Tämän jälkeen Kiiski pääsi nopeasti tutkimuksiin ja sai narkolepsiadiagnoosin huhtikuussa 2013.
Kiiskin mielestä määräaikaa sairauden toteamiselle ei pitäisi vetää kaavamaisesti Lääkevahinkovakuutuspoolin rajaamaan kahteen vuoteen, vaan syy-yhteyttä pitäisi harkita tapauskohtaisemmin. Hän toivoo oikeuden tekevän näin.
Lääkevahinkovakuutuspoolilla tiukka linja
Lääkevahinkovakuutuspooli pitää tiukasti kiinni siitä, että rokotteella ja narkolepsialla ei todistetusti ole syy-yhteyttä, jos terveystietoihin ei ole tehty kirjausta voimakkaasta päiväaikaisesta väsymyksestä kahden vuoden kuluessa rokotteen antamisesta.
Poolin linja on ollut sama kaikissa korvauspäätöksissä.
Poolin tulkinta perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvitykseen, jonka mukaan narkolepsiariskin katsottiin olleen koholla kaksi vuotta rokottamisen jälkeen.
Oikeudenkäynti jännitti
Kiiski oli käräjäoikeuden kuultavana syyskuun lopulla oikeudenkäynnin alkumetreillä.
Kuuleminen oli tärkeä osa oikeudenkäyntiä ja se jännitti hieman etukäteen.
Vaikka Kiiskillä on lääkitys, joka toimii hyvin, se ei poista kaikkia oireita eikä huolta sairauden vaikutuksista.
Päivittäin pyörii mielessä, että onko tänään väsynyt päivä vai ei.
Jere Kiiski
– Päivittäin pyörii mielessä, että onko tänään väsynyt päivä vai ei. Muistiongelmia on jonkin verran, työmuisti on huonompi kun pitäisi olla.
– Oikeudessa pitikin miettiä, että onko täysin skarppina. Oli hieman “aivosumua”, että en täysin skarppina pystynyt olemaan, vaan sanoja joutui hakemaan, Kiiski kuvaili Kiiski kokemustaan käräjäoikeudessa syyskuun lopulla.
Omasta tilanteesta oikeuden edessä kertominen oli kuitenkin huojentava kokemus.
– Olen oman panokseni sanonut ja toivon tietysti, että oikeus toteutuu.
Oikeudessa kuultiin Kiiskin narkolepsian puhkeamisesta myös hänen äitiään, sisariaan ja entistä koulukaveriaan.
Henkilötodistelulla on iso rooli myös muiden korvauksia peräävien kohdalla. Asiantuntijatodistajana heillä oli unilääketieteeseen erikoistunut neurologian professori Markku Partinen.
Arki pysyy kasassa lääkkeillä
Kiiski sanoo, että hän on ollut onnekkaampi kuin monet muut sairastuneet.
Lääkkeiden avulla arki pysyy kasassa. Ilman niitä hän nukahtelisi useita kertoja päivässä
Kiiski on pystynyt opiskelemaan ja on töissä hotellissa Joensuussa. Hän nauttii työstään asiakaspalvelussa, jossa on koko ajan tekemistä.
Pieni kiire ja vipinä auttaa pysymään toimintakykyisenä. Aivan täyttä työviikkoa hän ei tee.
Raha ei tuo terveyttä takaisin, mutta kyllähän se korvaisi menetyksiä
Jere Kiiski
– Sairaudesta on tullut tulonmenetystä. Ei sitä täyttä tuloa ole voinut saada, mitä ihan terveet ovat saaneet. Raha ei tuo terveyttä takaisin, mutta kyllähän se korvaisi menetyksiä.
Osa narkolepsiaan sairastuneista on menettänyt työkykynsä kokonaan. Lääkkeistä ei ole apua tai niillä on pahoja sivuvaikutuksia. Päivässä saattaa olla vain jokunen tunti, jolloin he ovat toimintakykyisiä.
– Harmittaa niiden puolesta, jotka ovat joutuneet luopumaan aktiivisesta elämästä.
Tuomio voi johtaa miljoonakorvauksiin
Mikäli oikeus hyväksyy kanteet, voi Lääkevahinkovakuutuspooli joutua myöhemmin maksamaan myös jopa useita miljoonia euroja ansionmenetyskorvauksia.
Oikeudessa on käsitelty seitsemän ilman korvauksia jääneen kantajan lisäksi yhden narkolepsiaan sairastuneen vaatimuksia hänelle aiemmin myönnettyjen korvausten korottamiseksi.
Lääkevahinkopoolin mukaan miehen työkyvyttömyys on aiheutunut vain osittain rokotteesta. Hänen korvauksiaan käsitellään vielä ensi viikolla.
Pandemrix-rokote otettiin käyttöön vuonna 2009 ja se kiellettiin jo seuraavana vuonna narkolepsiatapausten lisääntymisen vuoksi.
Juttuun korjattu klo 10.34 Kiiskin tapauksessa oikeudessa todistajina kuullut. Oikeudessa kuultiin perheenjäsenistä äitiä ja sisaria. Koulusta kuultiin koulukaveria, jonka isä oli opettaja, ei opettajaa kuten jutussa aiemmin luki.
Lue myös:
Pandemrix-oikeudenkäynti voi johtaa jopa miljoonakorvauksiin, jos sairastuneet voittavat oikeudessa