Suomessa yliraportoidaan koronaan liittyvien kuolemien määrää.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtavan asiantuntijan Sirkka Goebelerin mukaan jopa 40 prosentissa koronakuolemiksi merkityistä kuolemista varsinainen kuolinsyy ei lopulta olekaan korona eivätkä ne päädy Tilastokeskuksen virallisiin kuolemansyytilastoihin koronakuolemiksi.
Goebelerin yksikössä tarkastetaan kaikki Suomen kuolintodistukset ennen kuin ne lähtevät eteenpäin Tilastokeskukselle.
THL:n yksikkö on poiminut koronaan liittyvistä kuolintodistuksista ne, joissa kuoleman todennut lääkäri on kirjannut koronan joko peruskuolemansyyksi tai kuolemaan myötävaikuttaneeksi syyksi.
Suomen virallinen koronaaan liittyvien kuolemien luku oli tiistaina 6 407. Tilastoon merkitään kaikki ne kuolemat, joissa kuolema on tapahtunut 30 päivän sisällä positiivisesta koronavirustestistä.
Goebelerin mukaan näistä 6 407 tapauksesta 3 953:ssa korona on merkitty peruskuolemansyyksi tai välittömäksi kuolinsyyksi. 1 579 tapauksessa lääkäri on todennut koronan myötävaikuttaneen kuolemaan.
Noin 900:ssa koronaan liittyväksi kuolemaksi tilastoidussa tapauksessa lopullisessa kuolintodistuksessa ei ole lainkaan merkintää koronavirustartunnasta.
Lopulta Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoon koronakuolemiksi päätyvät vain ne kuolemat, joissa korona on merkitty kuolintodistukseen peruskuolemansyyksi tai välittömäksi kuolemansyyksi.
Kansainvälisiin vertailuihin päätyvissä tilastoissa saattaa olla vaikka tapauksia, joissa potilas on saanut vakavan sydäninfarktin ja ennen tai jälkeen sen saanut koronatartunnan.
– Koronainfektio voi olla hyvinkin lievä, sydän lopulta pettää ja lääkäri katsoo, ettei kuolemalla ole tekemistä koronan kanssa, Goebeler kuvaa tapausta, jossa korona ei päädy kuolemansyyksi.
Pandemian alkuvaiheessa 30 päivän aikahaarukkaan perustuva mittari oli Goebelerin mukaan toimiva, ja silloin saatiinkin suhteellisen vähän vääriä positiiviisia.
– Mutta kun tartuntoja on moninkertainen määrä, sekä väärien positiivisten että suoraan koronasta johtuvien kuolemien määrä on noussut. Vaikka korona aiheuttaa vähemmän kuolemia kuin raportoidaan, onhan niitä silti.
Isossa kuvassa koronaan kuollaan entistä vanhempana
Positiivisen koronatestin jälkeen kuolleiden mediaani-ikä on viime keväästä noussut. Aikaisemmin se oli 84, nyt se on noussut 85:een. Eli isossa kuvassa koronaan kuollaan entistä vanhempina.
Miesten mediaani-ikä on 81, naisten 87. Eli puolet kuolleista naisista on 87-vuotiaita tai sitä vanhempia.
– Suurin osa kuolemista tapahtuu ihan luonnollisen elinkaaren loppupäässä, Goebeler sanoo.
Kuolintodistuksista selviää, että iäkkäiden kuolemaan ovat myötävaikuttaneet etenkin dementia sekä muut vuodelepoon johtavat sairaudet. Alle 60-vuotiailla kuolemiin on liitetty etenkin sydänsairauksia, syöpää, sairaalloista lihavuutta ja diabetesta, Goebeler kertoo.
– Yhden käden sormet riittävät laskemaan ne alle 60-vuotiaat, jotka olisivat maaliskuun jälkeen kuolleet pelkkään koronaan.
Goebeler tietää, että aika ajoin keskustellaan Suomen asemasta kansainvälisessä koronakuolemavertailussa. Koronakuolemien määrän kansainvälinen vertailu ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista.
– Jos vaikka katsotaan kuolintodistusten perusteella nämä koronakuolemat, olemmekin samassa tilanteessa Norjan kanssa.
Kansainvälisen vertailun perusteella näyttää siltä, että Norjassa on kuollut väkilukuun suhteutettuna selvästi vähemmän ihmisiä kuin Suomessa tai muissa Pohjoismaissa. Tilastot eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia.
Katso tästä: Johtava asiantuntija Sirkka Goebeler kertoi kesällä THL:n koronainfossa, miten kuolintodistuksia käydään läpi.