Korkeiden hakkuumäärien ja hidastuneen puun kasvun myötä Suomen maankäyttösektori muuttui viime vuonna ensimmäistä kertaa nettonielusta nettopäästölähteeksi.
Tällä on suuri vaikutus kokonaisuuteen.
Nettonielun häviämisen myötä Suomen nettopäästöt kasvoivat viime vuonna takaisin noin vuoden 2005 tasolle, 49,8 Mt hiilidioksidiekvivalenttiin. Nettopäästöt tarkoittavat päästöjen ja niitä poistavien nielujen yhteenlaskettua kokonaisuutta.
Aikajaksolla 2005–2020 nettopäästöt vähentyivät 49 prosenttia. Maaperän ja metsien hiilinielut ovat mukana tässä luvussa. Nyt siis peruutettiin saman verran takaisin.
Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta olennaista on juuri nettopäästöjen kehitys eli päästöjen ja poistumien erotus.
Vielä vuonna 2020 maankäyttösektorin nettonielu kattoi 48 prosenttia Suomen päästöistä (päästökauppa- ja taakanjakosektorit). Nettopäästöt olivatkin tällöin ennätyksellisen alhaiset; 30,3 Mt hiilidioksidiekvivalenttia. Koronapandemia vähensi liikennemääriä ja päästöjä, alhaisemmat hakkuumäärät kasvattivat hiilinielua.
Nyt maankäyttösektori on kuitenkin pikaennakkotietojen perusteella lisäämässä päästöjä 2,1 megatonnilla eikä poistamassa niitä.
Tiedot selviävät tänään julkaistusta valtioneuvoston ilmastovuosikertomuksesta. Sen avulla valtioneuvosto raportoi vuosittain eduskunnalle tiedot päästökehityksestä, keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toteutumisesta kohti päästövähennystavoitteita.
Viime vuonna kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2020 päästöt olivat 47,8 Mt hiilidioksidiekvivalenttia ja vuonna 2021 pikaennakkotietojen mukaan 47,7 Mt hiilidioksidiekvivalenttia.
Kokonaispäästöjä on saatu laskettua pikku hiljaa vuosi vuodelta. Vuoden 2005 jälkeen kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria ovat vähentyneet keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Aikajaksolla 2005–2021 kokonaispäästöt ovat vähentyneet 22,2 Mt hiilidioksidiekvivalenttia eli 32 prosenttia.
Päästökauppasektorin eli teollisuuden ja energiantuotannon päästöt kasvoivat edellisvuodesta, mutta päästöt ovat kuitenkin pienentyneet merkittävästi aiempina vuosina.
Taakanjakosektorin päästöt vähenivät edellisvuoteen verrattuna. Siihen kuuluvat muun muassa liikenne, maatalous, rakennusten erillislämmitys ja jätehuolto. Sektorin päästöt ovat kuitenkin vähentyneet hitaammin kuin päästökaupan päästöt.
Vuoden 2020 tarkastettujen päästötietojen perusteella Suomi saavuttaa kaudelle 2013–2020 asetetun taakanjakosektorin velvoitteen. EU:ssa kullekin maalle on määritelty oma maakohtainen tavoite päästöjen vähentämiseen, jonka taakan eli päästöjen vähentämisen kukin maa itse kantaa.
Saavuttaako Suomi hiilineutraaliuden?
Ilmastolain mukaisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen Suomessa edellyttää, että nettopäästöjen tulisi olla enintään nolla vuoteen 2035 mennessä.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoo hallituksen ryhtyneen lisätoimiin jo viime kesänä, kun tiedot Suomen hiilinielujen kutistumisesta alkoivat vahvistua.
– Hallitus on nyt käynnistänyt selvityksen muun muassa siitä, miten meidän metsälaki ohjaa tällä hetkellä meitä hakkaamaan. Hakataanko kenties liian aikaisessa vaiheessa liian nuorta puustoa, ministeri sanoo.
Ohisalo toteaa hallituksen myös lisänneen luonnon hoidon määrärahoja ja valmistelevan erityistä maankäytön muutosmaksua, joka voisi tulla voimaan seuraavalla hallituskaudella. Ohisalo sanoo, että hiilineutraaliustavoitteesta on pidettävä kiinni.
– Tämä hallitus on tehnyt tämän ison strategisen valinnan, että Suomesta tulee hiilineutraali. Tämä on myös viesti, joka elinkeinoelämän suunnasta tulee, että ei pidä pysähtyä tällä tiellä.
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen totesi torstaina Ylelle, että tuoreen vuosikertomuksen piirtämä kokonaiskuva ei ole suinkaan lohduton.
– Suomen päästökehitys on hyvin positiivinen. Meidän päästökaupassa oleva teollisuus eli energiateollisuus on vähentänyt merkittävästi päästöjä ja prosessiteollisuus on tehnyt sitä samaa. Lisäksi merkittäviä investointeja on tulossa.
Ongelma on kuitenkin nielujen katoaminen maankäytössä. Ollikaisen mukaan lisäselvyyttä tarvitaan puuston kasvun vähenemisen syistä, mutta joka tapauksessa asiaan on pian puututtava.
Konkreettisina toimina hän mainitsee esimerkiksi avohakkuiden ja kunnostusojitusten välttämisen, metsäkadon lopettamisen ja metsänhoitotoimet. Hiilineutraalisuus vuonna 2035 on Ollikaisen mukaan vielä mahdollista.
– Tämä aika on lyhyt, mutta tässä ajassa pystytään tekemään paljon. Hallituksen ja tulevan hallituksen päättäväisyys näissä toimissa ratkaisee kaiken.
Raportti: Tavoitteen saavuttaminen mahdollista, mutta hyvin epävarmaa
Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi päästöjä voi olla siis sen verran kuin on nielujakin. Viime vuoden nieluromahduksesta huolimatta ilmastovuosikertomuksessa arvioidaan, että vuonna 2033 hiilinieluja olisi 21 Mt hiilidioksidiekvivalenttia. Tällöin päästöjä voisi olla saman verran, 21 megatonnia. Se on noin 70 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1990.
Ilmastovuosikertomuksessa käytettyjen skenaarioiden mukaan päästökaupan ja taakanjakosektorin toimet ovat riittäviä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseen liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta, eikä käytetyissä skenaarioissa ole otettu huomioon energian hinnannousua tai maankäyttösektorin päästö- ja nielukehitystä.
Suomen ilmastopaneeli on kesällä arvioinut, että maankäyttösektorin muuttuminen päästölähteeksi kuitenkin horjuttaa Suomen hiilineutraaliustavoitetta. Se voi myös koitua veronmaksajille kalliiksi, kun Suomen metsämaan hiilinielu on selvästi pienempi kuin Suomelle EU:n LULUCF-asetuksessa määritetty asetettu vertailutaso.
Tänä vuonna paine metsien hakkuisiin on vielä kasvanut Venäjän puun ja energian tuonnin loppumisen ja metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin kasvun vuoksi.
Päästökehitystä tarkastellessa tulee raportin mukaan ottaa huomioon sektoreiden väliset kytkennät, mikä tarkoittaa sitä, että päästökehitys yhdellä sektorilla voi vaikuttaa päästöihin jollain toisella sektorilla. Tyypillinen esimerkki tästä on yhteiskunnan eri toimintojen sähköistäminen. Merkittävä sähköistämiskehitys on meneillään esimerkiksi liikennesektorilla siirryttäessä polttomoottoriautoista sähkömoottorilla varustettuihin autoihin.
Sähkömoottori ei aiheuta suoria päästöjä, mutta lisää sähkönkulutusta ja siten mahdollisesti sähköntuotannon päästöjä. Samalla aiheutettu päästö siirtyy taakanjakosektorilta päästökauppasektorille. Vastaavasti kytkentöjä on päästökauppa- ja taakanjakosektorien sekä maankäyttösektorin välillä.
Hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttää toimia kaikilla sektoreilla ja sen varmistamista, ettei yhdellä sektorilla saavutettu edistyminen mitätöidy toisella sektorilla tapahtuvan päästöjen lisääntymisen tai nielun pienentymisen johdosta, ilmastovuosikertouksessa todetaan.
Katso Yle Areenasta:
Lue myös:
Selvitys: Vaikka päästöjä vähennetään kaikkialla Suomessa, päästöt eivät vähene