Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Yli puolet kansanedustajista on sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan lisää ydinvoimaa.
Ylen kansanedustajakyselyssä enemmistö eduskunnasta kannatti ydinvoiman lisäämistä. Kyselyyn vastasi 129 kansanedustajaa, joista 110 kannatti lisäydinvoimaa. 11 ei osannut kertoa kantaansa, ja kahdeksan ei kannattanut.
Suomen ja monen muunkin maan historia ydinvoiman kanssa on kaksijakoinen: esimerkiksi Saksassa ydinvoimasta on jo vuosia pyristelty eroon. Maan hallitus teki aiemmin päätöksen, että Saksan kolme viimeistä käytössä olevaa ydinvoimalaa suljetaan vuoden loppuun mennessä. Kaksi voimalaa pidetään kuitenkin valmiudessa energiantuotantoon ensi vuoden kevääseen asti.
Suomessa ydinvoimaa sen sijaan kaavaillaan lisää, ja Eurajoella sijaitsevan Olkiluoto 3:sen lopullista käyttöönottoa odotetaan kuin kuuta nousevaa.
On ollut aikoja, jolloin Suomessa ydinvoimasta ei ole ollut niin yhteneväistä kantaa. Vihreät lähtivät hallituksesta ydinvoiman takia esimerkiksi vuonna 2002. Hallituksesta lähdön syynä oli silloin se, että Paavo Lipposen (sd.) hallitus oli tehnyt periaatepäätöksen viidennen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta.
Sama toistui vuonna 2014 Alexander Stubbin (kok.) hallituskaudella, jolloin Fennovoiman ydinvoimaluvan muutos hyväksyttiin.
Vihreiden kanta ydinvoimaan on kääntynyt suopeammaksi vuosien varrella, mutta silti valtaosa kyselyyn vastanneista vihreistä oli kannastaan epävarmoja.
– Ydinvoiman kannatus on korkealla, mutta edullisimmin ja turvallisinta uutta päästötöntä sähköntuotantoa saa pystyttämällä tuulivoimaa. Venäjän hyökkäys Ukrainassa myös muistuttaa ydinvoiman riskeistä kriisissä, vihreiden Satu Hassi muistuttaa.
Suurin osa kansanedustajista kannattaa ydinvoiman lisäämistä
Suurydinvoimaloita Suomessa on jo, mutta moni kyselyyn vastannut nosti esiin myös pienydinvoimalat. Kyselyssä ei tehty eroa pienten ja isojen ydinvoimaloiden välillä vaan kysyttiin kantaa lisäydinvoimaan ylipäätään.
Ydinvoimalainsäädäntöä pitää selkeyttää, jotta pienydinvoimaloita voitaisiin rakentaa ja ottaa käyttöön heti, kun käyttöön sopivaa teknologiaa on saatavilla, ydinvoiman lisäystä kannattanut keskustan Joonas Könttä sanoo.
Suomessa uudistetaan parhaillaan ydinenergialakia, jotta se soveltuisi paremmin uudenlaisiin pienydinvoimaloihin, eli SMR-reaktoreihin. Sellaisista ovat kiinnostuneet ainakin Fortum ja energiayhtiö Helen.
Monien vastanneiden mielestä pienydinvoimalat lisäisivät energiaomavaraisuutta tehokkaasti, ja olisivat nopeampia investointeja kuin suuret ydinvoimalahankkeet.
Suomen pitää päästä energian suhteen omavaraiseksi pian, Nyt-liikkeen Harry Harkimo toteaa vastauksessaan.
Myös Ano Turtiaisen (vkk.) mukaan omavaraisuuden saavuttaminen olisi tärkeää, ja sääolosuhteet huomioiden ydinvoima olisi siinä hänen mukaansa toimivin ratkaisu.
Pienydinvoimalla ja ylipäätään Suomeen ydinvoimaa lisäämällä Suomen energiaomavaraisuus lisääntyisi heti, monissa vastauksissa todettiin. Aiemmin Suomen ydinvoimayhteistyö on suuntautunut Venäjälle, mutta katsetta voisi kääntää muualle, kristillisdemokraattien Peter Östman sanoo.
– Ydinvoimateknologiaan liittyvää yhteistyötä pitää lisätä Euroopan tasolla.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mielestä rakennuttajia voisi löytyä myös Aasiasta kuten Etelä-Koreasta tai Japanista.
Energian hinta on kohonnut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen dramaattisesti. Se on ajanut monia Euroopan maita, Suomi mukaan lukien, kalliin energian ja sähkön kierteeseen.
Monien vastanneiden kansanedustajien mielestä ydinvoimalla voitaisiin alentaa sähkön hintaa Suomessa.
– Edullinen sähkö voisi olla Suomelle jopa kilpailuetu, kuten se on ollut investointeja houkuttelevalle Pohjois-Ruotsille, kokoomuksen Sanni Grahn-Laasonen sanoo.
Osa Suomen ydinvoimaloista on tulossa ikänsä takia tiensä päähän: esimerkiksi Loviisassa sijaitsevat Fortumin ydinvoimareaktorit ovat käyttöiältään jo yli 40-vuotiaita. Fortum on hakenut voimaloille lupaa jatkaa käyttöä vuoteen 2050 asti.
Loviisan ydinvoimala tuottaa kymmenisen prosenttia Suomen sähköstä.
– Tuen Loviisan jatkolupaa, edellyttäen sitä, että Säteilyturvakeskus puoltaa sitä. Mikäli oikea toimija hakee lupaa jatkaakseen Hanhikiven ydinvoimalahanketta, olen valmis tukemaan myös sitä, Mikko Ollikainen (r.) sanoo.
Vastustajien mukaan ydinvoimassa on riskejä ja se tuhoaa ympäristöä
Kaikkien kansanedustajien asenne ydinvoimaan ei ole kuitenkaan positiivinen.
– Ydinvoimaloiden riskit eivät ole poistuneet. Suhtaudun edelleen hyvin kriittisesti uusien ydinvoimaloiden rakentamiseen, SDP:n Tarja Filatov sanoo.
Viimeaikaiset rakennushankkeet osoittavat, että voimalaitosten valmistuminen ja käyttöönotto ei ole tapahtunut suunnitellusti ja matkassa on ollut paljon mutkia, hän jatkaa.
Ylen aamussa vieraillut ydinvoimatekniikan professori ei kuitenkaan näe ydinvoiman uudessa nousussa suurta riskiä, eikä ydinvoimaturvallisuuden riskejä ole unohdettu.
Ydinvoima on ollut Suomessa menneinä vuosikymmeninä poliittinen kysymys. Myös Suomen turvallisuuden on pelätty olevan uhattuna ydinvoiman takia.
Tämän vuoden keväällä energiayhtiö Fennovoiman ydinvoimalahanke Pyhäjoen Hanhikivellä kaatui, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Ydinvoimalan rakentamisessa oli mukana Venäjän valtion ydinvoimasta vastaava Rosatom, joka myös omisti Hanhikiven tulevaa ydinvoimalaa.
Jo ennen hyökkäystä ydinvoimalasta tehtiin riskianalyysia, sillä esimerkiksi suojelupoliisi pelkäsi Suomen kansallisen turvallisuuden olevan uhattuna Hanhikiven takia.
Moni kyselyyn vastannut kansanedustaja kehui ydinvoimaa myös sen takia, että se on päästötöntä, kotimaista energiaa. Vasemmistoliiton Johannes Yrttiahon mielestä tämä ei kuitenkaan ole totta, vaan ilmastonmuutoksen varjolla toteutettava ydinvoimarevanssi on virhe.
– Jo uraanin louhinta aiheuttaa valtavia ympäristötuhoja, puhumattakaan miten aseteknologiassa ydinvoima uhkaa ihmiskuntaa, hän sanoo.
Juttua korjattu 31.10. klo 17.10: Korjattu Riikka Purran sitaatti. Purran mukaan rakennuttajien suhteen on katsottava Aasiaan. Klo 20.24 korjattu Johannes Yrttiahon sitaatin sana "yhteiskunta" ihmiskunnaksi.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 1.11. klo 23:een asti.