Hyppää sisältöön

Suomi ajaa YK:n ilmastokokouksessa aloitetta metsien suojelusta ja ennallistamisesta – ministeri Ohisalo: "Uskottavuus on heikkoa, jos kotipihaa ei hoideta"

Suomi on sitoutunut uuteen, aktiivisten metsämaiden koalitioon, joka ajaa metsäkadon pysäyttämistä, suojelua ja ennallistamista maailman metsissä. Samaan aikaan poliittinen kiista EU-asetuksesta paisuu kotimaassa.

Konttorimaisema
Metsähakkuualue Raippaluodon saaristossa kesällä 2020. Kuva: Merja Siirilä / Yle
Hanna Eskonen
Avaa Yle-sovelluksessa

Suomi ajaa kunnianhimoisia ilmasto- ja luontotavoitteita kansainväliseen metsäpolitiikkaan. 

Pian alkavassa YK:n ilmastokokouksessa Suomi aikoo esiintyä osana uutta, kunnianhimoisten metsämaiden ryhmittymää. 

Ryhmä ajaa metsäkadon pysäyttämistä, mutta myös metsien suojelua ja muun muassa niiden ennallistamista, käy ilmi YK:n yleiskouksen aikana syyskuussa julkaistussa tiedotteesta.

Uusi maaryhmä on nimetty “metsä- ja ilmastojohtajien kumppanuudeksi”, Forests & Climate Leaders’ Partnership.

Suomi on sitoutunut ryhmään ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon (vihr.) allekirjoittamalla kirjeellä.

Samaan aikaan osa hallituspuolueista on ottanut kotimaassa kielteisen kannan EU:n luonnon monimuotoisuuden parantamiseen tähtäävään asetukseen.

Torstaina julkistettiin myös ilmastovuosikertomus, jonka mukaan Suomen hiilineutraalisuustavoite uhkaa karata käsistä metsien hiilinielujen romahduksen takia.

Kunnianhimoisten metsä- ja ilmastomaiden koalitio kokoontuu ensi kertaa reilun viikon päästä YK:n ilmastokokouksessa Egyptissä. 

Ryhmän taustalla on metsäkatoaloite, joka julkistettiin Glasgow’n ilmastokokouksessa vuosi sitten. Suomen keulakuvana aloitteessa toimi tuolloin presidentti Sauli Niinistö.

Nyt allekirjoittaneista yli 140 maasta on koottu noin 20 aktiivista, joiden on määrä viedä Glasgow'n metsäaloitteen tavoitteet käytäntöön.

Ulkoministeriön ilmastosuurlähettilään Jan Wahlbergin mukaan ydinryhmän on koonnut Glasgow'n ilmastokokouksen puheenjohtajana toiminut brittiministeri Alok Sharma

– Kun tehdään aloitteita, ne jäävät usein vain aloitteen tasolle. Nyt luodaan käytäntö, jossa keskustellaan metsäasioista joka vuosi ja viedään niitä oikeasti eteenpäin, Wahlberg sanoo. 

Wahlberg sanoo, että Suomi pyydettiin mukaan, koska sitä pidetään metsäasioissa kunnianhimoisena ja metsätalouden “suurvaltana”. 

Suomen lisäksi mukana on keskeisiä eurooppalaisia metsämaita, kuten Saksa ja Ranska. Muita maita Wahlberg ei vielä halua nimetä.

Jatkossa ryhmälle on tarkoitus valita maista myös puheenjohtajat.

Neuvotteleva virkamies Tuomo Kalliokoski ympäristöministeriöstä sanoo, että maaryhmän toiminnan pääpaino tulee olemaan metsäkadon torjuminen ja metsien suojelu erityisesti köyhissä maissa.

– Metsäkatoa tapahtuu Suomessa ja muissakin Euroopan maissa, mutta globaalisti merkittävät päästöt tulevat etelän maiden metsäkadosta, hän sanoo ja viittaa esimerkiksi Brasiliaan. 

Kalliokosken mukaan koalitio ajaa myös paikoin samanlaisia tavoitteita kuin muun muassa kiistelty EU:n ennallistamisasetus.

EU haluaa jäsenmaiden lisäävän metsien, soiden ja vesistöjen palauttamista luonnontilaan. 

– Globaalissa mittakaavassa tavoitteet ovat samoja, osin samoista prosesseista eli syistä puhutaan, Kalliokoski sanoo. 

Hän korostaa, ettei YK:n ilmastokokouksen aloite sido maita juridisesti, toisin kuin esimerkiksi EU-asetus tulee myöhemmin tekemään. 

Metsä- ja ilmastoryhmästä julkaistussa tiedotteessa kuitenkin todetaan muun muassa, että sitoutuneiden maiden tulee "johtaa omalla esimerkillään ja asettaa kansallisia tavoitteita.”

Onko Suomi siis uskottava esimerkkimaa, kun Suomen oman metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ei näytä käyvän suurelle osalle eduskuntapuolueista?

– Kansainväliset aloitteet ovat poliittisia sitoumuksia. Nyt me olemme tukeneet näitä tavoitteita niinkin korkealla tasolla kuin tasavallan presidentin taholta. Uskottavuus on aika heikkoa, jos omaa kotipihaa ei voida hoitaa, ministeri Maria Ohisalo sanoo Ylelle.

– Pitää pystyä sanomaan, että kyllä me olemme valmiita kotimaassakin laittamaan asioita kuntoon, hän lisää.

Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Kuva: Silja Viitala / Yle

Ministeri sanoo ihmettelevänsä EU:n ennallistamisasetuksesta käytyä keskustelua. 

Suomi on sitoutunut tähän mennessä jo YK:n monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen, jolla pyritään pysäyttämään luontokato vuoteen 2030 mennessä. Sen lisäksi Suomi kannattaa EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita.

– Tuntuu kuin tästä ei olisi koskaan kuultukaan Suomessa. Nämä eivät ole mitään uusia asioita, Ohisalo sanoo.

Suomea edustaa Egyptin ilmastokokouksen alun valtiojohtajille suunnatussa osuudessa pääministeri Sanna Marin (sd). Myös uuden metsäkoalition on määrä kokoontua tuolloin.

Ohisalo matkustaa paikalle vasta myöhemmin. 

Yle ei saanut pääministerin esikunnalta vastausta, aikooko Marin edustaa Suomea uusien metsäkumppaneiden ensimmäisessä tapaamisessa. 

Ohisalon mukaan edustuksesta ei ole vielä päätetty.

Marinin edustama SDP on on yksi puolueista, jotka ilmoittaneet vastustavansa EU-komission ehdotusta ennallistamisesta sen nykyisessä muodossa.

Hallituspuolueiden kannat repesivät ympäristö- ja talousvaliokuntien äänestyksissä. Niissä näkemys on ollut tiukempi kuin hallituksen eduskunnalle alunperin esittelemä kanta. 

Boris Johnson ja Sauli Niinistö.
Britannian entinen pääministeri Boris Johnson ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasivat Glasgow'n ilmastokokouksessa viime syksynä. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Glasgow'ssa presidentti Niinistön puhe kirvoitti arvostelua, kun hän kertoi Suomen liittymisestä metsäkatoaloitteeseen. 

Presidentti kehui Suomen metsätaloutta kestävyydestäja totesi Suomen esimerkin osoittavan, että metsien taloudellinen hyödyntäminen on mahdollista samaan aikaan positiivisten ilmastovaikutusten kanssa.

Tiedot Suomen metsien kasvun taittumisesta olivat tuolloin juuri tulleet. Sittemmin niiden todettu olevan yksi syy metsien muodostaman hiilinielun romahtamiseen. Toinen syy ovat lisääntyneet hakkuut.

Niinistö puhui YK:n yleiskokouksessa syyskuussa. Nyt hän painotti puheessaan, että Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen.

– Sitoudumme turvaamaan maailmanlaajuisen biodiversiteettisopimuksen [--]. Tämä tarkoittaa toimia, joilla suojellaan, ennallistetaan ja säilytetään maa- ja merialueita maailmanlaajuisesti, presidentti sanoi puheessaan.

Metsistä ja ennallistamisesta puhutaan myös Ykkösaamussa kello 10.05 TV1:ssä ja Yle Radio 1:ssä. Vieraana on pääministeri Sanna Marin. Haastattelijana Marjo Näkki.

Katso Yle Areenasta:

Ylen A-Talkissa keskusteltiin EU:n ennallistamisasetuksesta torstaina.

Lue lisää:

Kova vääntö metsien ennallistamisesta A-Talkissa – Antti Kurvinen: "Tämä asetus voi tuhota suomalaiselta metsäteollisuudelta pohjan"

Oppositio sohii hallitusta tiukalla välikysymyksellä – hallitus on jo riitautunut asiasta itsensä kanssa

Suomen päästöt pomppasivat, kun metsien hiilinielu romahti – Ilmastoministeri Ohisalo: Tiellä hiilineutraalisuuteen ei pidä pysähtyä

Metsien ilmastosuunnitelma pitäisi laittaa uusiksi hiilinielun romahduksen takia, vaativat Syke ja Ilmastopaneeli

Suosittelemme sinulle