Suomalaiset ovat syksyn aikana alkaneet hakea keskusteluapua talousvaikeuksista aiheutuvaan pahaan oloonsa esimerkiksi Mieli ry:n Kriisipuhelimesta.
Kriisityöntekijä Kati Tiihonen työskentelee Päijät-Hämeen Mielenterveys ry:n ylläpitämässä Lahden seudun Kriisikeskuksessa. Hän vastaa Kriisipuhelimeen sekä kouluttaa vapaaehtoisia päivystäjiä.
Tiihonen kertoo, että vaikka taloushuolta ei mainittaisi syyksi soittoon, moneen elämänkriisiin liittyy rahatilanteen hankaloituminen, ylivelkaantuminen ja ylipäätään rahojen vähyys.
– Sairastuminen, työttömyys, avioero tai puolison kuolema ovat kriisitilanteita, joiden takia meille soittavat ihmiset ovat ahdistuneita, ja taloushuolet kuormittavat tilannetta lisää.
Tiihosen mukaan suomalainen kokee häpeää talousvaikeuksistaan. Se näkyy vaikeutena puhua niistä.
– Meillekään tulevissa puheluissa ei heti sanota ääneen, että siellä kriisitilanteen taustalla on myös taloushuolia, vaikka se saattaa olla sitten isokin kuormittava tekijä siinä tilanteessa. Niistä koetaan syyllisyyttä, jossain määrin ihan vihaakin, suurta epätoivoa ja ihmisellä saattaa olla olo, että tästä ei ole mitään keinoja nousta ylös, Tiihonen kertoo.
– Taloushuolet voivat lamaannuttaa. Jos talous on sellaisessa kunnossa, että arjesta ei meinaa selviytyä, se ehdottomasti vaikuttaa mielen hyvinvointiin.
Kriisipuhelimessa rohkaistaan hakemaan apua ajoissa
Kati Tiihosen mukaan Kriisipuhelimessa kuunnellaan ja tuetaan kriisissä olevaa ihmistä.
– Me keskitymme kriisin hoitamiseen, emmekä pysty antamaan valmiita neuvoja talousasioihin mutta voimme rohkaista soittajaa puhumaan myös talousongelmista ja helpottaa kynnystä hakea apua ohjaamalla heitä eteenpäin. Voimme kertoa, että voi olla yhteydessä vaikkapa kuntien talous- ja velkaneuvontaan tai sosiaalityöntekijään, jonka kanssa voi selvitellä ovatko kaikki tuet ajan tasalla, Tiihonen kertoo.
– Meille tulevissa soitoissa kuuluu paljon pelkoa tulevaisuudesta. Soittajat eivät tiedä, miten selvitä tilanteestaan, eivätkä osaa ehkä edes hahmottaa omaa tilannettaan.
Tiihonen muistuttaa, että talousongelmien kanssa ei kannata jäädä yksin. Apua on hyvä hakea matalalla kynnyksellä ja ajoissa.
– Nämä ongelmat harvoin paranevat odottelemalla. Yleensä käy niin, että silloin ne vain kasaantuvat ja pahenevat entisestään. Tilanteeseen kannattaa lähteä hakemaan apua heti, kun siihen havahtuu. Ei saa jättää laskuja avaamatta, eikä missään tapauksessa lähteä ottamaan uutta velkaa.
Maksamattomat sähkölaskut vievät yöunet
Takuusäätiön velkaneuvonnasta kysellään yhä enemmän maksamattomista sähkölaskuista.
– Syksyn mittaan useampi soittaja tai chattaaja on jo ottanut viikoittain esille rästiin jääneet sähkölaskunsa. Toisilta sähkö on sen takia jo katkaistu, ja toiset pelkäävät, että se katkaistaan pian, Takuusäätiön neuvonnan vastaava asiantuntija Henri Hölttä kertoo.
Jo nyt maksamattomat sähkölaskut ovat lisänneet maksuhäiriömerkintöjä. Syyskuun loppuun mennessä tästä syystä merkinnän oli saanut neljä tuhatta henkilöä.
– On huolestuttavaa, että maksuhäiriömerkintöjen määrä on jo tässä vaiheessa kasvanut noinkin paljon, koska sähkölaskuthan ovat vasta alkaneet kallistua. On todennäköistä, että merkintöjen määrä kasvaa, kun kalliit sähkölaskut konkretisoituvat monelle vasta talven aikana, Hölttä sanoo.
– Maksuongelmat tulevat näkymään myös meille tulevissa yhteydenotoissa viiveellä. Oletan, että ne tulevat lisääntymään ensi vuoden aikana sähkön kallistumisen ja velkojen korontarkistusten edetessä. Jo syys-lokakuussa yhteydenotot kasvoivat neljänneksellä viime vuoden vastaavasta ajasta.
Harkitse asuntolainan lyhennysvapaata
Höltän mukaan velkaneuvonnasta apua hakevia yhdistää nyt se, että heillä on liikaa velkaa tuloihin nähden. Rahat eivät kaikkien velkojen lyhentämisen jälkeen riitä arjen menoihin.
– Jos on esimerkiksi sata tuhatta euroa tai enemmän asuntolainaa, muutamankin prosentin koron nousu tuntuu huomattavasti lainanhoitokuluissa. Asuntolaina on myös harvoin ainoa laina, joka meihin yhteyttä ottavilla on. Käymme näissä tilanteissa läpi voisiko velat hoitaa ja järjestellä paremmin, esimerkiksi saisiko siihen asuntolainaan lyhennysvapaata. Tämä mahdollisuus voi olla järkevä käyttää, jos sähkölaskut ovat väliaikaisesti oikein korkeat.
Hölttä sanoo, että taloyhtiölainat ovat hankalampia, koska niihin ei saa samalla tapaa neuvoteltua maksuvapaita kuukausia.
– Hankalia ovat etenkin uudiskohteet, jos on ollut useamman vuoden maksuvapaata ja lyhennykset alkavat vaikkapa tänä talvena.
Siirrä vuokra ja sähkölasku maksulistan kärkeen
Takuusäätiön neuvonnassa puhutaan paljon myös menojen tärkeysjärjestyksestä. Minkä maksun maksamatta jättämisen seuraukset ovat vakavimmat?
– Jos rahat eivät yksinkertaisesti riitä kaikkeen, eikä mistään voi tinkiä, niin silloin vuokra ja sähkölasku ovat ne, jotka kannattaa ehdottomasti maksaa. Jos on jäänyt sähkölasku maksamatta, koska on mennyt 500 euroa kulutusluoton lyhentämiseen, niin neuvo on, että jätä ne lyhennykset maksamatta ja hoida edes ne sähköt asuntoon, Hölttä sanoo.
– Monelle on täysin uusi huoli, että saako lainojen lyhennyksen lisäksi maksettua vielä elämän perustarpeisiin kuuluvia laskuja, joiden maksua on ennen pitänyt itsestään selvyytenä. Ja tämä huoli on nyt suuri.
Hölttä kertoo, että asiakkaan kanssa käydään aina läpi, että hän on hakenut kaikki mahdolliset tuet ja yrittänyt sopia maksujärjestelyistä velkojien kanssa. Lisäksi mietitään yhdessä muita mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, jotka voisivat asiakkaan tilannetta parantaa.
– Silti monella voi olla edessä se tilanne, että hän joutuu miettimään, onko nykyinen elintaso taloudellisesti mahdollinen. Tämä tarkoittaa asumismenoja, oman auton käyttöä ja ihan yleisiä kulutustottumuksia. Viime kädessähän henkilön on itse mietittävä ja päätettävä, mistä hän voi mahdollisesti luopua ja mistä ei.
Iäkkäät ja lapsiperheet hakevat nyt herkimmin keskusteluapua
Mieli ry:n kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter kertoo, että yllättäen iäkkäämmät, yli 63-vuotiaat soittavat tällä hetkellä todennäköisimmin, kun rahat eivät riitä elämiseen.
– Pienten tulojen takia talousongelmat alkavat ikääntyneillä ehkä näkyä nopeammin.
Myös Takuusäätiön velkaneuvontaan soittavissa eläkeläisten osuus on kasvanut.
– Eläkeläisillä käytettävissä olevat tulot ovat palkansaajia pienemmät. Lisäksi eläkeläisillä, jotka ovat ottaneet meihin yhteyttä, on myös ollut velkaa lyhennettävänä. Eläkeläisillä on myös enemmän lääke- sekä lääkärikuluja, kun käytössä ei ole enää työterveyshuoltoa, Henri Hölttä sanoo.
Muita enemmän taloustilanteen ottavat nyt puheeksi myös lapsiperheelliset.
– Perheellä voi olla useita erilaisia velkoja, jotka ovat jo etukäteen syöneet maksukyvystä ison osan, ja hintojen nousun lisäksi juuri korkojen nousu koskettaa heitä. Monet pelkäävät omistusasuntonsa menettämistä ja miettivät, miten rahat riittävät kallistuvien sähkölaskujen lisäksi lasten ruokaan ja muihin perustarpeisiin, Hölttä kertoo.
Kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter Mieli ry:stä kertoo, milloin kannattaa hakea keskusteluapua puhelin- ja verkkoauttajilta
Mieli ry:n Kriisipuhelin päivystää suomeksi 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111. Keskusteluapua saa myös chatin kautta www.tukinet.net (siirryt toiseen palveluun)
Takuusäätiön Velkalinjan maksuton neuvontanumero on 0800 9 8009 ja se on auki arkisin kello 10-14. Kysy rahasta -chat päivystää maanantaista torstaihin kello 12.30-15.00 sekä keskiviikkoisin myös iltaisin kello 17-19.
Muita puhelin- ja verkkoauttajia on koottu sivuille www.puheet.net (siirryt toiseen palveluun)
Lue myös
Vievätkö taloushuolet yöunet? Tässä vinkit, kuinka selvitä järjissään, kun kaikki kallistuu