ISTANBUL Yksi Istanbuliin paenneiden venäläisten kohtaamispaikoista löytyy asunnosta lähellä keskeistä Taksimin aukiota. Täällä pitää majaansa venäläisten auttamiseen keskittyvä Arkki-järjestö.
Pietarilainen Irina Gaisina on yksi kymmenistätuhansista Turkkiin paenneista venäläisistä. Gaisina edusti liberaalina pidettyä pientä Jabloko-puoluetta Pietarin paikallishallinnossa.
– Jos joku olisi vuosi sitten kertonut minulle, että olen vuoden päästä Istanbulissa maanpaossa, en olisi uskonut sitä hetkeäkään, psykologina työskennellyt Gaisina kertoo.
Hän pakkasi laukkunsa ja lähti Venäjältä maaliskuussa.
Ystävien pidätykset ajoivat pakoon
Gaisinan ystäviä pidätettiin ja hän epäili, että kohta olisi hänen vuoronsa.
– Osoitin mieltä ja allekirjoitin sodanvastaisia julkilausumia. Vaarana oli joutua syytteeseen vaikkapa asevoimien kunnian halventamisesta, Gaisina kertoo.
Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käydyissä keskusteluissa on ihmetelty, miksi Putinin vastustajat eivät jää maahan kamppailemaan hallintoa vastaan.
Gaisina toteaa, että kaikki ottavat sellaisen riskin, minkä ovat valmiita hyväksymään. Hän arvelee itse olleensa vaarassa joutua vankilaan sodan vastustamiseen takia.
– Se oli minulle liikaa. Minun on pakko ajatella myös lapsiani. Minulla on ystäviä jotka jatkavat vastarintaa ja olen heistä ylpeä.
“Äiti uskoo sotapropagandaa”
Gaisinan puoliso ja perheen kolme lasta ovat myös tulleet Istanbuliin. Perheellä on määräaikainen oleskelulupa.
– Lapset käyvät koulua etänä ja heille tämä on jännittävää. Mieheni tekee etätöitä. Kyllä me pärjäämme.
Gaisina pitää yhteyttä Venäjällä olevaan äitiinsä, mutta yhteydenpitoon liittyy ongelma.
– Propaganda on saanut hänestä otteen, eikä ole helppoa puhua politiikasta. Elämme hyvin erilaisissa todellisuuksissa. Olemme kuitenkin sukua, joten pitää vaan yrittää pärjätä.
Kun Irina Gaisina saapui Turkkiin hän sai apua Arkki-järjestöltä, joka avustaa pakenevia venäläisiä maissa, jonne heitä on tullut paljon.
Eva Rapoport koordinoi työtä Istanbulissa. Hän on myös Venäjältä, mutta tuli Istanbuliin ennen sodan alkamista.
– Autamme ihmisiä tilapäismajoituksella, tarjoamme kielikursseja, psykologista tukea ja myös neuvontaa maahantuloon liittyen, Rapoport kertoo pienessä toimistossaan Istanbulin keskustassa.
Tarkkoja lukuja Turkkiin saapuneista venäläisistä ei ole, mutta se on Armenian ja Georgian ohella suosituin kohdemaa. Venäläisiltä ei vaadita Turkkiin viisumia ja tilapäisen oleskeluluvan on tähän asti saanut suhteellisen helposti.
Tulijoita on kymmeniä tuhansia, mahdollisesti muutamia satoja tuhansia. Lentoja Venäjältä on päivittäin kymmeniä. Lisäksi maitse on tullut ihmisiä Georgian kautta. Osa lomalle tulleista venäläisistä on myös päättänyt jäädä Turkkiin toistaiseksi.
“Suomi tekee virheen”
Monet maat – Suomi mukaan lukien – ovat rajoittaneet viisumien myöntämistä ja venäläisten maahantuloa.
Eva Rapoportin mielestä tämä on virhe, koska liikekannallepanon jälkeen kyse saattoi olla jopa elämästä tai kuolemasta.
– Nyt maat, jotka eivät mitenkään ole loistaneet ihmisoikeuksien saralla, kuten Mongolia, Tadžikistan ja Kazakstan ovat paljon vieraanvaraisempia kuin Eurooppa. Jopa Georgia, jolla todella on syytä olla huolissaan Venäjästä, on ottanut vastaan paljon ihmisiä.
Istanbuliin ja muualle Turkkiin päätyneiden joukossa on oppositioaktivistien lisäksi tuhansia syksyn liikekannallepanoa paenneita.
Arkki-järjestö on vuokrannut asuntoja, joissa tulijat voivat asua, kunnes saavat asiansa järjestykseen.
Zeytinburnun kaupungiosassa asuu ennestään paljon ulkomaalaisia ja täältä löytyy myös Arkin vuokraamia asuntoja.
Mitja lähti Venäjältä, palasi ja pakeni uudestaan
Moskovasta kotoisin oleva 27-vuotias opettaja Mitja ei halua kertoa sukunimeään. Hän on ollut aktiivinen vangitun oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin johtamassa liikkeessä.
Mitja oli jo kertaalleen lähtenyt Venäjältä mutta meni takaisin. Tosin hän ei asunut osoitteessa, jossa oli virallisesti kirjoilla. Liikekannallepano oli viimeinen pisara, joka sai hänet lähtemään maasta uudelleen.
Nyt Mitja asuu Istanbulissa asunnossa, jonka hän jakaa muiden venäläistulijoiden kanssa.
– Olen asevelvollinen ja siksi minulla oli riski, että olisin ollut palvelukseen kutsuttujen joukossa ja näin olisin Ukrainassa sotivien joukossa, Mitja kertoo.
Kuin ihmeen kaupalla Mitja sai syyskuussa ostettua “halvan” lentolipun Istanbuliin. Lippu maksoi tuhat euroa, kun samaan aikaan myytiin lippuja useilla tuhansilla euroilla.
Pian Venäjältä lähdön jälkeen kävi ilmi, että hänet oli kutsuttu palvelukseen.
Mitjalla on sama ongelma kuin Irina Gaisinalla, mitä tulee yhteydenpitoon Venäjälle. Hänen isänsä uskoo, että hyökkäys Ukrainaan on oikeutettu.
– Isäni katsoo paljon Venäjän televisiota ja uskoo propagandaa. Me emme voi keskustella sodasta. Äitini taas tukee minua, Mitja kertoo.
“Emme voi koskaan tietää, olemmeko turvassa”
Turkki on viime vuosina luisunut kohti yksinvaltaa, ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan pitää tiiviisti yhteyttä Vladimir Putiniin. Voi kysyä, ovatko Venäjältä paenneet turvassa Turkissa.
– Emme voi koskaan tietää, olemmeko turvassa vai emme. Mutta uskoisin niin, kunhan emme sotkeudu Turkin sisäisiin asioihin. Täällä ei ole mitään venäläisvastaisuutta, sanoo Eva Rapoport.
Epävarmuus tulevasta on yhteistä kaikille Venäjältä lähteneille.
– Sodan on loputtava, Putinin on lähdettävä ja monet sananvapautta rajoittavat lait tulisi perua. Sen jälkeen voin palata Venäjälle ja jatkaa politiikan tekoa, Irina Gaisina miettii.
Hän lisää, että kukaan ei tiedä aikataulua muutokselle.
Mitja arvelee venäläisten heräävän
Mitja uskoo muutokseen. Hänen mielestään se voi tapahtua mahdollisesti hyvinkin pian.
– Syvällä sisimmässään kansa ei hyväksy sitä, mitä nyt tapahtuu.
Mitjan mielestä erityisesti nuorten lähtö herättää myös vanhempia ihmisiä.
– He ymmärtävät, että maalla ei ole tulevaisuutta, jos nuoret lähtevät. Odotan, että ihmiset alkavat ennemmin tai myöhemmin toimimaan.
Mitja haluaa muistuttaa, että lähtöpäätös ei koskaan ole helppo.
– Jos jäät Venäjälle, voi olla että jäät sinne lopullisesti tai sitten lähdet pois. Silloin joutuu pohtimaan myös raskaita asioita, eli ehkä et koskaan voi palata.
Lue lisää: