Hyppää sisältöön

Hoivajätit haluavat vanhusten hoidosta enemmän rahaa – tuhansia ihmisiä koskevat sopimukset ovat katkolla

Yksityisten hoiva-alan yritysten mukaan hintojen korotuspainetta aiheuttaa niin hoitajamitoitus kuin hintojen nousu.

Yksityiset yritykset toivovat ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan hintoihin mittavia korotuksia. Yksiköissä asuvien arki jatkuu entisellään neuvotteluista huolimatta. Arkistokuva. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Yksityiset hoiva-alan yritykset ovat irtisanoneet runsaasti hoivakoteja koskevia sopimuksia, ja yhtiöt pyrkivät saamaan sopimushintoihin suuret korotukset. 

Mehiläinen kertoo irtisanoneensa lähes 2 000 ikäihmisen hoivapaikkasopimukset. Myös Attendo kertoo irtisanottujen sopimusten määrän olevan merkittävä. Lisäksi hoivayhtiö Esperi kertoo irtisanoneensa sopimukset, jotka koskevat noin 200 ikäihmisen ympärivuorokautista hoivaa.

Yritykset perustelevat useiden kymmenien prosenttien korotusvaatimuksia muun muassa hoitajamitoituksen nostolla ja hintojen nousulla. Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) kertoo yllättyneensä vaatimusten suuruudesta.

Tällä hetkellä arki hoivakodeissa jatkuu kuten ennenkin neuvotteluista huolimatta. Hyvinvointialueiden on varmistettava palveluiden jatkuminen keinolla tai toisella, jos neuvottelut yritysten kanssa kariutuvat.

Useiden kymmenien prosenttien korotuksia

Irtisanomisilla ja neuvotteluilla tavoitellaan sopimushintoihin reilua korotusta.

Yritykset yrittävät vauhdittaa neuvotteluita irtisanomisilla. Tämän lisäksi neuvotteluita käydään laajasti ympäri Suomea.

Esimerkiksi Mehiläinen kertoo neuvotteluiden olevan käynnissä kaikkien hyvinvointialueiden kanssa. Attendon sopimusten irtisanomisesta kerrottiin lokakuun alussa, ja Mehiläisen ja Esperin on aiemmin kerrottu irtisanoneen sopimuksiaan vain alueellisesti.

Tukholman pörssiin listattu Attendo on kertonut tulosjulkistustensa yhteydessä (siirryt toiseen palveluun) saaneensa keväällä päättyneissä neuvotteluissa sopimushintoihin noin 30 prosentin korotuksen. Keväällä tehdyt sopimukset koskivat noin viidennestä yhtiön ikäihmisten hoivaa koskevista sopimuksista. 

Hoiva-alan yhtiöt eivät kerro tarkkoja lukuja vedoten kilpailusyihin, mutta kertovat korotuspaineiden kohoavan useisiin kymmeniin prosentteihin. Esimerkiksi Esperin myynti ja markkinointijohtaja Jani Nurisalon mukaan jossain sopimuksissa korotus voi olla jopa suurempi kuin 30 prosenttia.

– Yksittäisissä tapauksissa korotuspaineet voivat olla yli 30 prosenttia johtuen siitä, että joihinkin vanhoihin sopimuksiin ja palveluseteleihin ei ole tehty korotuksia muutamaan vuoteen, Nurisalo vastaa Ylelle sähköpostitse.

Mehiläisen liiketoimintajohtaja Niklas Häruksen mukaan yritys on käynnistänyt neuvottelut hinnankorotuksista käytännössä kaikkien hyvinvointialueiden kanssa. Hän toteaa korotustarpeen olevan reilusti yli 20 prosenttia.

Yritykset perustelevat mittavia hinnankorotuksia sillä, että palkkakulut ja kustannukset ovat nousseet.

– Jo pelkästään henkilöstömäärän nousu nostaa kustannuksia vajaa 20 prosenttia. Siihen päälle tulevat yksityisten työehtosopimuksien korotukset, työvoimapulasta johtuva palkkakustannusten nousu, rekrytointikustannukset ja voimakas kustannusinflaatio eli muun muassa ruoan ja energian hinnan nousu, Härus listaa.

Yhtiöiden mukaan taustalla painaa erityisesti hoitajamitoituksen nosto. Ympärivuorokautisen hoivan laitoksissa pitää tällä tietoa olla huhtikuun alusta lukien 0,65 hoitajaa jokaista hoidettavaa kohti. Ensi vuoden joulukuussa luku nousisi 0,7:ään, jos hallituksen uusi suunnitelma toteutuu.

Kuntaliiton erityisasiantuntija ja alan yritysten edunvalvoja kertovat näkemyksiään hintojen korotusvaatimuksista. Alan yritysten edunvalvoja Hyvinvointiala Hali ry:n johtaja Arja Laitinen perustelee, miksi useiden kymmenien prosenttien korotuksia tarvitaan. Kuntaliiton erityisasiantuntija Anna Haverinen puolestaan kertoo, millaisia vaihtoehtoja hyvinvointialueilla on tilanteessa, jos sopua ei synny.

Satojen miljoonien lisälasku?

Kuntaliitto tulkitsee, että hoivayritysten vaateet tarkoittaisivat satojen miljoonien eurojen lisälaskua uusille hyvinvointialueille.

Esimerkiksi vuonna 2020 kunnat ja kuntayhtymät ostivat yksityisiltä yrityksiltä palveluita noin 770 miljoonalla eurolla. Karkea arvio on, että jos kaikki toimijat saisivat sopimuksiinsa 30 prosentin korotukset, ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan kustannukset kasvaisivat sadoilla miljoonilla vuodessa.

Kaikkiaan ikäihmisten ympärivuorokautinen asuminen maksoi kunnille ja kuntayhtymille vuonna 2020 hieman yli kolme miljardia euroa.

Attendo Suomen toimitusjohtajan Virpi Holmqvistin mukaan hintojen korottaminen kertarysäyksellä kolmanneksella voi kuulostaa suurelta. Hänen mielestään korotus ei kuitenkaan ole kohtuuton.

– Mikä on julkisen tuotannon arvioitu kustannus ensi vuonna? Me toivomme läpinäkyvyyttä eli sitä, että julkisen tuotannon hinnat ja kustannukset tuotaisiin myös esille, Holmqvist heittää.

Attendo Suomen toimitusjohtaja Virpi Holmqvistin mukaan hyvinvointialueiden perustamiseen liittyvä palkkojen yhteensovittaminen hilaa koko alan palkkakuluja ylöspäin. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Yritysten edunvalvoja Hyvinvointiala Hali ry:n johtaja Arja Laitisen mukaan mittavia korotuksia tavoittelevat myös alan pienemmät toimijat.

Laitisen mukaan nykyisiin sopimuksiin kirjatut, yleensä noin kahden prosentin korotukset ovat täysin riittämättömiä.

– Haluaisin muistuttaa siitä, että myös kunnat ja kuntayhtymät ovat omalta osaltaan irtisanoneet sopimuksia, Laitinen painottaa.

Miten asukkaille käy?

Hoivayhtiöiden mukaan kunnilla on aina mahdollisuus kieltäytyä maksamasta hoivasta pyydettyä hintaa. 

Yhtiöt irtisanoivat ison osan sopimuksista syyskuussa, koska yleensä irtisanomisaika on puoli vuotta. Irtisanomisaika päättyy siis sopimuksissa maaliskuun lopussa – juuri ennen kuin uusi hoitajamitoitus astuu voimaan. Jos sopimusta ei synny, tilanne on mutkikas.

Hoivakodeissa asuvat ikäihmiset eivät joudu muuttamaan, kävi neuvotteluissa miten tahansa. Uusia asukkaita yhtiön hoivakoteihin ei kuitenkaan enää ohjattaisi. Lain mukaan palvelun järjestäjän eli toistaiseksi vielä kunnan ja ensi vuonna hyvinvointialueen on turvattava ikäihmisen hoidon pysyvyys, ellei muutokselle ole erityisen perusteltua syytä. Perusteltu syy olisi esimerkiksi se, että palveluntuottaja lopettaisi toimintansa.

Hali ry:n Laitinen myöntää, että sopimuksista irtautuminen kuuden kuukauden irtisanomisajan puitteissa olisi hyvinvointialueille hankalaa. Yksityiset palvelutuottajat tuottavat jo noin puolet kaikista ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen julkisista palveluista.

Alueiden ratkottavaksi tulisi muun muassa hoivakiinteistöihin liittyviä kysymyksiä.

– Uskon, että molemmin puolin on tahtotila tämä sopimusasia ratkaista, Laitinen muotoilee.

Hyvinvointiala Hali ry:n johtaja Arja Laitisen mukaan paine nyt nähtävien sopimushintojen korotusvaatimuksiin on syntynyt useiden vuosien kuluessa. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Neuvottelujen kariutuminen pakottaisi kunnat miettimään, kuka palvelut tuottaa

Kuntaliiton ikääntyneiden palveluiden erityisasiantuntija Anna Haverisen mukaan neuvotteluiden kariutuessa hyvinvointialueet joutuisivat miettimään muita vaihtoehtoja. 

– Hyvinvointialue joutuu turvaamaan palvelut ja järjestämään ne, tilanteessa kuin tilanteessa, Haverinen painottaa.

Haverisen mukaan hyvinvointialueet joutuisivat puntaroimaan esimerkiksi sitä, voivatko ne tuottaa palveluita enemmän itse. 

Oman palvelutuotannon lisääminen ei onnistuisi sormia napauttamalla.

– Hyvinvointialueet miettivät myös uusia kilpailutuksia, ehkä myös hieman erilaisilla ehdoilla. Asiaa ei ratkaista yhdellä eikä kahdellakaan ratkaisulla, vaan niitä haetaan useita, Haverinen arvioi.

Yhtenä keinona voisi olla se, että hyvinvointialueet lisäisivät niin sanotusti kevyempien palveluiden tarjontaa, kuten yhteisöllistä asumista.

Kuntaliiton Haverisen mukaan korotusvaatimukset kuulostavat melko korkeilta, ja samoilla linjoilla on kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.). 

– Katsotaan, mihin se neuvotteluissa asettuu, kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) arvioi hoivayhtiöiden korotusvaatimuksia. Kuva: Sakari Piippo / Yle

Paatero toivoo, että hyvinvointialueilla on vankemmat hartiat käydä neuvotteluja kuin yksittäisillä kunnilla. 

– Uskon, että hyvinvointialueilla on resursseja tuottaa palvelu itse tai että neuvotteluissa päästään hyvään yhteisymmärrykseen ja monituottajamalli voi jatkua.

Sopimusten irtisanomisten aikataulu on hankala, sillä palveluiden järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille ensi vuoden alussa. Yritykset kertovat, että vetovastuun siirtyminen on hidastanut neuvotteluiden etenemistä.

Hyvinvointialueet ovat toistuvasti kertoneet, että niille kaavailtu rahoitus ei riitä.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 4. marraskuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Satojen ikäihmisten asumisesta neuvotellaan tänä syksynä – yksityiset asumispalvelujen tuottajat haluavat parempia sopimuksia

Attendo irtisanoo "merkittävän osan" sopimuksista, joita se on tehnyt vanhusten hoivakodeista

Yksityiset hoivayritykset irtisanoivat sopimuksia – Attendon kirje säikäytti asiakkaita Päijät-Hämeessä

Ylen selvitys: Hyvinvointialueet kertovat tarvitsevansa jopa 1,5 miljardia lisää rahaa ensi vuodelle

Suosittelemme sinulle