Hyppää sisältöön

Suomi voi olla pakotettu aloittamaan putkikaasun ostot Venäjältä uudestaan – tai maksamaan itänaapurille tyhjästä

Venäjän kaasuyhtiö Gazprom on vaatinut keväästä lähtien kaasumaksut ruplissa, mihin Suomi ei suostunut, ja kaasun tulo lakkasi. Pian tilanne voi muuttua, ja Suomen valtion kaasuyhtiö Gasumia sitovat tiukat sopimukset.

Kaasukauppaa on käyty suomalaisen Gasumin ja venäläisen Gazpromin välillä. Kuva: Petteri Bülow / Yle, Peter Kovalev / AOP, Anatoly Maltsev / EPA
Petteri Lindholm

Kaasu ei ole virrannut Suomen ja Venäjän välisessä putkessa enää kevään jälkeen.

Tuolloin Venäjän valtionyhtiö Gazprom vaati kaasumaksut ruplissa. Näin yhtiö teki, vaikka sopimuksessa ostajan eli Suomen valtionyhtiö Gasumin kanssa on sovittu maksuista euroissa.

Gasum ei ruplamaksuihin suostunut, vaan vei sopimuksen käsiteltäväksi välimiesmenettelyyn. Ruplaperusteluun nojaten Gazprom katkaisi kaasutoimitukset toukokuun lopussa.

Sen jälkeenkin venäläistä kaasua on kuskattu Suomeen tankkerialuksilla LNG-muodossa eli nesteytettynä maakaasuna – läpi koko Venäjän aloittaman sodan. Palataan nesteytetyn kaasun kauppaan ja sen tulevaisuuteen myöhemmin.

Gasumin käynnistämä välimiesmenettely on keino ratkaista yritysten välisiä riitatilanteita ilman, että asia viedään varsinaisiin oikeusistuimiin, joissa käsittelyajat ovat pitkiä.

Nyt riidan ratkaisu on lähellä. Gasum kertoo Ylelle, että välimiesmenettelyn ratkaisu on valmistumassa marraskuun aikana.

Välimiesmenettelyn seuraukset voivat yllättää.

Suomi saattaa joutua ostamaan putkikaasua – tai maksamaan tyhjästä

Jos riita ratkotaan niin, että yhtiöiden välinen sopimus katsotaan muutoin päteväksi, mutta Gazprom velvoitetaan ottamaan maksut vastaan euroina, Gasum on käytännössä pakotettu jatkamaan putkikaasun ostamista. 

Gasum ei ota ratkaisuun kantaa ennen sen valmistumista. Sen yhtiö kuitenkin suostuu vahvistamaan, että "teoriassa" se voitaisiin pakottaa kaupan jatkamiseen. 

Pakko olisi seurausta siitä, että Gasumilla ja Gazpromilla on pitkäkestoinen, niin sanottu take or pay (ota tai maksa) -sopimus.

Tällaisessa sopimuksessa ostaja on velvoitettu joko ostamaan tietyn ennalta sovitun määrän kaasua tai maksamaan siitä, vaikka toimitusta ei ottaisi vastaan. Energiakaupassa yleisten take or pay -sopimusten tarkoituksena on varmistaa sopimuksen osapuolille, että energia myös saadaan myydyksi ja ostetuksi.

Vastaava sopimus pakotti esimerkiksi Helsingin energiayhtiö Helenin jatkamaan venäläisen kivihiilen ostamista (siirryt toiseen palveluun). Toinen vaihtoehto olisi ollut, että Helen maksaa Venäjälle, mutta hiili jää Venäjälle uudestaan myytäväksi. 

Gasumilla voi olla edessään putkikaasun kanssa samanlainen tilanne. 

Gasum ei voi irtautua sopimuksesta yksipuolisesti

Yksipuolisesti Gasum voisi irtautua sopimuksesta vain, jos käsillä olisi niin sanottu force majeure -tilanne eli ylivoimainen este, mikä sallisi sopimuksesta irtaantumisen.

Sellaiseksi riittäisi se, jos Suomen valtio olisi asettanut kaasun pakotelistalle joko osana EU:ta tai omalla päätöksellään. Kaasu ei kuitenkaan kuulu EU:n pakotelistalle eikä Suomi ole asettanut omia kansallisia Venäjä-pakotteita. 

Mitä Gasum tekisi, jos Gazprom velvoitettaisiin välimiesmenettelyssä jatkamaan putkikaasun myymistä euroissa ja Gasum jatkamaan ostoja sopimuksen mukaisesti? 

– Päätöksiä ei ole tehty suuntaan tai toiseen. Ensin katsotaan, mikä välimiesoikeuden lopputulema on, ja tilannetta arvioidaan sen jälkeen, vastaa Gasumin vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Olga Väisänen

Toistaiseksi kyse on ennakoarvioimisesta, jossa on useita mutta- ja jos-kohtia. 

Gasum kertoo, että valuuttakiistan lisäksi välimiesoikeudessa ratkotaan muitakin kysymyksiä, jotka voivat vaikuttaa ratkaisuun ja sopimuksen mahdolliseen jatkumiseen. Yhtiö ei kerro, mitä muut kysymykset koskevat. 

Venäjän Gazprom taas voi yksinkertaisesti kieltäytyä noudattamasta välimiesmenettelyn ratkaisua. 

– Ei ole takeita, että Venäjä kunnioittaa välimiesoikeuksissa tehtyjä päätöksiä. Niin Venäjä on aiemminkin tehnyt, sanoo kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. 

Lisäksi Gazprom voi pyrkiä itse eroon sopimuksesta yrittämällä vedota ylivoimaiseen esteeseen. Vaatimus kaasun ruplamaksuista on alkujaan peräisin Venäjän hallinnolta.

Professori: Venäjällä voi olla kahdensuuntaisia aikeita

Venäjä voisi reagoida ainakin kahdella tavalla, jos välimiesoikeus velvoittaisi Gazpromin jatkamaan kaasuvientiä Suomeen, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.

Ensinnäkin Venäjä saattaisi jatkaa kaasutoimitusten rajoittamista kuten se tekee valtaosalle Eurooppaa. Ideana on tehdä eurooppalaisten arjesta kylmää ja hankalaa, jotta osa maista haluaisi palata venäläisen energian ostajaksi.

Venäläistä kaasua tulee putkia pitkin yhä esimerkiksi Unkariin (siirryt toiseen palveluun) sekä Italiaan (siirryt toiseen palveluun), jossa kaasuntarve on kova.

Suomen energiajärjestelmässä kaasun merkitys on selvästi vähäisempi kuin esimerkiksi Keski- ja Etelä-Euroopassa. Kaasua käytetään etupäässä teollisuudessa ja liikenteessä, mutta teollisuudessakin kaasunkäyttöä on onnistuttu korvaamaan muilla lähteillä. Inkooseen tulevalla kelluvalla LNG-terminaalilla taas saadaan pitkälti täytettyä Venäjän putkikaasun loppumisesta jäänyt aukko. 

Toinen mahdollisuus taas olisi Tynkkysen mukaan se, että Venäjä ryhtyisikin toimittamaan putkikaasua Suomeen. 

Näin Venäjä pyrkisi horjuttamaan Euroopan yhteistä pakoterintamaa asettamalla maat eri asemaan. Kaasupulassa olevien maiden kansalaiset tuskin katsovat hyvillään, jos naapurimaahan virtaa venäläiskaasua.

– Venäjä voi pelata Eurooppaa ja Suomea vastaan pienillä halkeamilla Euroopan yhtenäisyydessä, Tynkkynen sanoo.

Tynkkynen toteaa, että energia on pääasiallinen ase, jolla Venäjä pyrkii luomaan kiiloja Euroopan maiden väleihin. 

– Tässä mielessä on huolestuttavaa, ettei ole onnistuttu tekemään päätöstä kaasupakotteista, vaikka Venäjä on jo räjäyttänyt kaasuputkiakin.

Meriteitse venäläistä kaasua tulee Suomeen ainakin vielä ensi vuonna

Kaasuostojen ruplavaatimus, jonka nojalla kaasutoimitukset on keskeytetty, koskee vain putkikaasua. LNG:tä eli nesteytettyä kaasua Suomeen on tuotu tankkereilla läpi sodan.

Gasumin LNG-sopimus on niin ikään take or pay -muotoinen. Gasum joutuisi siis maksamaan LNG:stä, vaikka se ei ottaisi kaasulasteja vastaan.

LNG-sopimus on pitkäaikainen, mutta sen tarkkaa kestoa yhtiö ei kerro.

– Esimerkiksi tämän vuoden lopussa se ei ole päättymässä, Gasumin Olga Väisänen sanoo.

Kuten putkikaasun kaupassa, LNG-sopimuksesta vetäytyminen edellyttäisi poliittista päätöstä EU:lta tai Suomelta itseltään.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi Helsingin Sanomille (siirryt toiseen palveluun)elokuussa, että LNG-ostot Venäjältä on saatava loppumaan.

Samaan aikaan Suomen linja Venäjä-pakotteissa ei ole muuttunut. Suomi peräänkuuluttaa EU:n yhteisiä pakotteita eikä aseta omia kansallisia pakotteita.

Voit keskustella aiheesta 4.11. klo 23:een saakka.

Lue lisää:

Eurooppa voi päätyä ojasta allikkoon etsiessään korvaajia venäläiselle energialle – Putin saattaa vaihtua uusiin yksinvaltiaisiin

Lukuisat LNG-tankkerit on pakotettu ajamaan merellä ympyrää, koska kaasua ei saa vietyä satamaan – tuloksena erityisen haitallisia päästöjä

Suosittelemme sinulle