"Bibi palaa takaisin"-, "Bibi on kuningas"-huudot raikuivat Likud-puolueen vaalivalvojaisissa keskiviikkoyönä, kun Israelin parlamenttivaalien ovensuukyselyt oli julkistettu.
Riemu ratkesi, kun selvisi, että entinen pääministeri Benjamin Netanjahu, "Bibi", näyttää ovensuukyselyjen ja osittaisen vaalituloksen mukaan palaavan valtaan runsaan vuoden tauon jälkeen. Likud ja sen todennäköiset liiittolaiset, uskonnolliset ja äärioikeistolaiset puolueet ovat alustavien tietojen mukaan saamassa parlamentin Knessetin 120 paikasta noin 65.
Israelin pitkäaikaisimman pääministerin 12 vuoden yhtäjaksoinen valtakausi päättyi heinäkuussa 2021, kun valtaan nousi liberaali-, oikeisto- ja arabipuolueiden tukema hallitus. Keskustalaisen Yair Lapidin johtama hallitus alkoi kuitenkin rakoilla oltuaan vasta vuoden vallassa.
Tässä ei tosin ole nyky-Israelissa mitään tavatonta: Tuoreet vaalit olivat viidennet neljässä vuodessa.
Korruptiosyytökset varjostavat uraa
Sekä Lapid että Netanjahu ovat sanoneet odottavansa vielä lopullista vaalitulosta. Tämä ei estänyt Netanjahua jo julistamasta, että Likud on saanut vahvan luottamuslauseen.
Luottamusta Netanjahua vastaan on horjuttanut muun muassa häntä vastaan meneillään oleva korruptio-oikeudenkäynti. Kolme vuotta sitten nostettujen syytteiden mukaan Netanjahu suosi israelilaista teleyhtiötä vastineeksi siitä, että yhtiö kirjoitti uutissivullaan hänestä myönteisesti.
Lisäksi Netanjahun epäillään ottaneen varakkailta ystäviltään satojen tuhansien eurojen arvoisia lahjoja. Netanjahu kiistää syytteet.
Likud-johtajan tukijoiden mielestä Netanjahu on lavastettu syylliseksi. (siirryt toiseen palveluun) Vastustajien mielestä korruptio tekee hänestä sopimattoman johtamaan maata.
Valtaan äärioikeiston tuella
Väitöskirjatutkija Antti Tarvainen Helsingin yliopistosta arvioi Netanjahun suosion takana olevan, että hän on vahva johtaja, ulkopoliittisesti tatava ja karismaattinen puhuja sekä taitava pelaamaan liittoumia toisiaan vastaan ja omalle puolelleen.
– Nyt hän vetäisi hatustaan äärioikeistolaisen uskonnollis-siionistisen liittouman omalle puolelleen, Tarvainen sanoi Yle Radio 1:n Ykkössaamussa.
Yksi Likudin todennäköinen kumppani on Itamar Ben-Gvirin johtama uskonnollinen siionistipuolue, joka oli näiden vaalien suurin voittaja. Se on nousemassa knessetin kolmanneksi suurimmaksi Likudin sekä Lapidin johtaman keskustalaisen Yesh Atidin jälkeen.
Ben-Gvirin nousun hallitukseen pelätään entisestään kiristävän Israelin ja palestiinalaisten välejä. Poliisiministerin paikasta haaveileva Ben-Gvir on aikoinaan tuomittu rasistisesta kiihotuksesta arabeja vastaan.
Hän haluaisi karkottaa maasta valtiolle epälojaalit ihmiset ja kannattaa kuolemanrangaistusta.
Likud ja äärioikeisto ovat myös kannattaneet oikeuslaitoksen uudistamista siten, että sen itsenäisyyttä vähennettäisiin ja poliittinen ohjaus vahvistuisi.
Tarvaisen mukaan esitys kumpuaa siitä, että palestiinalaisia vastaan halutaan entistäkin kovempia otteita.
Netanjahun vastustajat epäilevät, että uudistuksen tavoitteena olisi auttaa Netanjahu pälkähästä omien korruptiosyytteidensä osalta, kertoo muun muassa The Times of Israel -lehti. (siirryt toiseen palveluun)
Israel siirtynyt yhä oikeammalle
Israelissa on jo pitkään ollut käynnissä siirtymä oikealle, arvioi vanhempi tutkija Timo R. Stewart Ulkopoliittisesta instituutista Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.
Stewartin mukaan tämä näkyy turvallisuuskysymysten ja Israelin juutalaisen luonteen painotuksessa.
Esimerkiksi vuonna 2018 säädettiin kansallisuuslaki, jossa Israel määriteltiin ensisijaisesti juutalaiseksi valtioksi. Maan kansalaisista viidesosa on kuitenkin arabeja.
Lisäksi siirtokuntien perustaminen israelin miehittämille palestiinalaisalueille on ollut hallituksen politiikkaa. Eri ryhmät ovat ottaneet oikeutta käsiinsä ja rakentaneet laittomia siirtokuntia, jotka myöhemmin laillistetaan, Stewart sanoi.
– Retoriikka on koko ajan koventunut, Stewart toteaa.