Hyppää sisältöön

Jokelan koulusurmat järkyttivät suomalaisia 15 vuotta sitten – kriisipsykologi arvioi, miten koulusurmat muuttivat Suomea

Kriisityötä Jokelassa johtanut Salli Saari kiittää poliisia kouluampumisten ehkäisystä, mutta kiinnittää huomiota nuorten mielenterveystyön resursointiin.

Kynttilät paloivat Jokelan koulukeskuksen ympärillä ampumista seuranneena päivänä. Kuva: Copyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press

– Se oli kauhean pysäyttävä tilanne. Ajateltiin, ettei tällaista voi Suomessa tapahtua.

Pitkän uran tehnyt kriisipsykologi Salli Saari muistaa hyvin 15 vuoden takaiset tapahtumat Jokelan koulukeskuksessa Tuusulassa. Marraskuun 7. päivänä, hieman ennen puoltapäivää 18-vuotias abiturientti Pekka-Eric Auvinen aloitti ampumisen, joka johti yhdeksän ihmisen kuolemaan.

Saari saapui Jokelaan koulusurmia seuraavana päivänä johtamaan ja suunnittelemaan kriisityötä. Saari myös veti henkilökunnan ryhmistä kaikista vaikeiten altistuneita, niitä, jotka olivat nähneet kollegoidensa kuoleman ja olleet itse hengenvaarassa.

Kriisiapu tuli tarpeeseen ja auttoi toipumisessa. Opettajista useimmat halusivat jatkaa koulutyötä, ja Saari ajattelee sen olleen hyvin tärkeää sekä oppilaiden että opettajien itsensä vuoksi.

Ensimmäisiä uutisia Jokelan koulusurmasta

Saaren mukaan sekä Jokelan että Kauhajoen koulusurmien jälkihoitoon kiinnitettiin paljon huomiota ja työhön saatiin rahoitusta valtiovallalta. Jälkihoito Jokelassa jatkui kaksi vuotta. Nyt 15 vuotta myöhemmin Saari arvioi, että oppilaat jäivät kuitenkin liiaksi yksilöllisen avun varaan.

– Olen tutustunut Saksan kouluampumisiin: siellä seuraavan puolen vuoden ajan jokaisella luokalla oli viikottainen oppitunti, jossa käsiteltiin kouluampumiseen liittyviä asioita. Tällaista työtä Suomessa ei tehty, Saari sanoo.

Jokelan kouluampuminen oli suuri kansallinen trauma, joka säilyy silloisten koululaisten ja heidän vanhempiensa mielissä. Pelkoa siitä, voisiko näin tapahtua meidänkin koulussamme, käsiteltiin oppilaitoksissa kautta maan.

Jokelassa kriisityötä suunnitellut ja johtanut psykologi Salli Saari arkistokuvassa vuodelta 2017. Kuva: Yle/Monica Forssell

Saari ajattelee, että koulusurmien vuosipäivien muistaminen on merkityksellistä. Etenkin ensimmäinen vuosipäivä on hyvin tärkeä uhreille.

Myöhemmät tasa- ja puolivuosikymmenet pitävät suomalaisten mielissä sen, että koulusurmia on tapahtunut ja voi tapahtua edelleen. 

Tragedioiden ehkäisy on ensiarvoisen tärkeää.

Miten koulusurmat muuttivat Suomea?

Jokelan tutkintalautakunta (siirryt toiseen palveluun) antoi 13 suositusta, joiden tarkoituksena oli estää uudet koulusurmat. Alle vuotta myöhemmin tragedia toistui Kauhajoella, ja Kauhajoen tutkintalautakunta (siirryt toiseen palveluun) antoi yhdeksän suositusta sekä ehdotti jopa käsiaseiden kieltämistä.

Hieman yli 10 vuotta surmien jälkeen, tutkintalautakuntien työtä johtaneet Pekka Sauri ja Tuulikki Petäjäniemi ihmettelivät Ylen jutussa, ettei tietoa suositusten toteuttamisesta ollut koottu yhteen, ja suositusten seurantavastuu jäi epäselväksi, jopa olemattomaksi.

Konkreettisena toimena käsiaseluvan saamisen ehtoja kuitenkin tiukennettiin. Lupaa varten on hankittava lääkärinlausunto, hakijoiden taustat ja sopivuus on määrätty selvitettäväksi ja lupia tarkastetaan sekä perutaan herkemmin.

Renny Jokelinin vuonna 2008 tekemässä MOT-ohjelmassa kysyttin, miksi aselait uudistuivat hitaasti koulusurmien jälkeen

Myös poliisi kiristi toimintatapojaan koulusurmien jälkeen. Siitä Saari antaa erityiset kiitokset.

– Kiitos kouluampumisten ketjun katkaisemisesta kuuluu Suomen poliisille, joka ryhtyi ehkäisemään tällaisia tapahtumia. Poliisissa herättiin ongelmaan ja sen tunnistamiseen.

Saaren mukaan yleisellä tasolla nuorten mielenterveyspalveluihin ei koulusurmien jälkeenkään saatu riittävää resursointia.

– Jokelan ampujan tyyppisiin persooniin kiinnitettiin enemmän huomiota ja heitä ohjaattiin hoitoon, siinäkin tapahtui joitain ylilyöntejä. Nuorten hyvinvointiin ja sen edistämiseen ei kuitenkaan kiinnitetty riittävästi huomiota, Saari sanoo.

Tiedot nuorten pahoinvoinnista kuulostavat kriisipsykologin korvin siltä, että mielenterveyden ongelmiin osataan tänäkin päivänä vastata huonosti.

"Tuntuu, että usko vaikeuksista selviämiseen on hakusessa"

Keskiöön nuorten mielenterveystyössä nousee resilienssi, psyykkinen kantokyky vaikeuksien kohtaamisessa ja käsittelyssä. Saari arvioi, että lasten ja nuorten kohdalla resilienssin kehittäminen on jäänyt aikuisia vähemmälle huomiolle.

– Tuntuu, että usko vaikeuksista selviämiseen on hakusessa. Psyykkisten ongelmien laajuus ei tule koskaan yksilöterapeuttisella työllä kohdatuksi.

Saari arvioi, että etenkin nuorten miesten on yhä vaikeaa tunnustaa, etteivät he voi hyvin ja tarvitsevat apua. 

Mielenterveyskeskustelu on kuitenkin ottanut harppauksia 15 vuoden aikana ja ehkä siten aselakien ja poliisin aktiivisuuden ohella ehkäissyt koulusurmia Suomessa.

Tampereen Keskustorilla osoitettiin huhtikuussa mieltä, jotta YTHS:n mielenterveyspalveluihin saataisiin lisärahaa. Kuva: Juha Kokkala / Yle

Psyykkisen terveyden nousu julkiseen keskusteluun ei enää vaadi tragediaa, vaan nuoret ja mielenterveystyön ammattilaiset nostavat itse asioita esiin.

– Kynnys on madaltunut ja suhtautuminen psyykkisiin ongelmiin ei enää ole samalla tavalla leimaava. Ennemminkin tilanne on nykyään se, että on vaikea saada apua, Saari arvioi.

Jo yli vuosikymmen sitten Kauhajoen ja Jokelan tutkintalautakunnat suosittelivat opiskelijaterveydenhuollon resurssien vahvistamista. Nyt 2020-luvun alussa koronapandemian tuoma kuorma on vahvistanut mielenterveystyön tarvetta entisestään.

Opiskelijat ilmaisivat tämän vuoden alussa (siirryt toiseen palveluun) huolensa opiskeluterveydenhuollon resurssien ja rahoituksen riittävyydestä eri puolilla Suomea. Myös esimerkiksi Terveydenhuoltajaliitto on ottanut kantaa (siirryt toiseen palveluun) koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden aliresursointiin.

Lue myös:

Tutkija haastatteli 22 koulusurmista kiinnostunutta internetissä ja löysi useita seikkoja, jotka terrorismin tutkijoiden pitäisi tietää

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: Suomen valtio epäonnistui Kauhajoen koulusurman uhrien suojelemisessa – omaiset helpottuneita vuosia odotettuun päätökseen

5 syytä miksi koulusurmaajat ovat lähes aina nuoria miehiä – "Se on se tarina mitä heille annetaan"

Suosittelemme sinulle