Hyppää sisältöön

Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julki – mukana jo kahdesti palkinnon voittanut Olli Jalonen, katso koko lista

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta kisaa kuusi teosta. Voittajan valitsee piispa Mari Leppänen.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistettiin torstaina. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Suomen kirjasäätiö julkistaa kuusi ehdokasta tämän vuoden kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi. Lopullisen valinnan voittajasta tekee Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen.

He ovat kuusi ehdokasta:

Olli Jalonen: Stalker-vuodet (Otava)

Kuva: Thomas Hagström / Yle

Olli Jalonen on voittanut kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon jo kahdesti. Viimeksi voitto tuli vuonna 2018 romaanilla Taivaanpallo. Nyt olisi mahdollisuus rikkoa ennätyksiä, sillä kukaan ei ole voittanut Finlandia-palkintoa kolmea kertaa.

Hämeenlinnassa asuva Olli Jalonen on tuottelias kirjailija. Pitkän uransa aikana hän on julkaissut pelkästään romaaneja yli 15 kappaletta. Päälle tulevat muut kirjoitustyöt, kuten näytelmät ja kuunnelmat.

Stalker-vuodet vie lähihistoriaan ja suomettumisen aikaan. Päähenkilö palkataan salaiseen tehtävään, stalkkaamaan muutamia henkilöitä. Hän ei itsekään heti ymmärrä, mihin on sekaantunut. Työ kuitenkin imaisee mukanaan, ja vuosien kuluessa päähenkilö kadottaa itsensä. Samalla Jalonen kuvaa oivaltavasti yhteiskunnallista muutosta.

Esivalinnan tehneen lautakunnan mukaan teos näyttää, että toisten seuraamiselle omistettu elämä jättää jälkeensä vain tyhjän kuoren. “Jalosen proosa ei mahtaile, ei korota itseään. Se hurmaa lukijansa pienieleisellä varmuudella.”

Lisää kirjasta:

Olli Jalonen voitti Finlandia-palkinnon jo toisen kerran – Voittoromaani sai alkunsa lähes 30 vuotta sitten syrjäisellä Atlantin saarella

Marja Kyllönen: Vainajaiset (Teos)

Kuva: Annina Mannila

Marja Kyllönen sai suitsutusta heti esikoisromaanillaan Lyijyuuma, joka palkittiin vuonna 1997 Helsingin sanomien kirjallisuuspalkinnolla. Kolmatta romaania on saatu odottaa pitkään, 20 vuotta. 

Vainajaiset kertoo lapsettomuudesta, pettymyksestä ja pahoista voimista. Kyllönen käyttää kerronnassaan kauhun keinoja, mutta tekstissä on paljon vaikutteita myös kansanrunoudesta. Kyllösen käyttämä kieli on omintakeista ja jäljittelemätöntä.

Se teki myös lautakuntaan vaikutuksen: ”Kyllösen romaanin keskiössä on suvereeni ja väkevä kieli, joka kutoo itsestään teoksen unenomaisen maailman. Poikkeuksellisen ilmaisuvoimainen romaani viettelee ja hämää lukijaa loppuun saakka.”

Lisää kirjasta:

Heikki Kännö: Ihmishämärä (Sammakko)

Kuva: Helena Kulmala

Turkulainen Heikki Kännö on toista kertaa Finlandia-ehdokkaana. Edellinen romaani Runoilija oli ehdolla vuonna 2020. Hän on voittanut myös arvostetun Runeberg-palkinnon teoksellaan Sömnö. Kännö aloitti uransa taidemaalarina.

Kännön Ihmishämärä-romaanista voi käyttää surutta sanaa eeppinen. Runsas, yli tuhatsivuinen järkäle on monipolvinen, ja siinä käsitellään niin menneisyyttä kuin tulevaisuuttakin. Romaani kertoo tiivistetysti: elämästä. Vaikka Kännö kirjoittaa filosofisesti, on romaanin juoni kuitenkin vetävä.

Kolmihenkinen valitsijaraati tiiviisti lukukokemuksensa näin: “Romaanin mittakaavan hämmästyttävä laajuus, kerronnan vaivattomuus ja mielikuvituksen avaruus tekevät siitä vastustamattoman lukukokemuksen.”

Iida Rauma: Hävitys (Siltala)

Kuva: Marek Sabogal

Myös Iida Rauma on turkulainen kirjailija. Hävitys on Rauman kolmas romaani, ja se nousi keskustelunaiheeksi ilmestyessään alkuvuodesta.

Eikä ihme, sillä Hävitys kuvaa koulussa tapahtuvaa fyysistä ja henkistä väkivaltaa armottomalla tavalla. Koululaitos ja aikuiset saavat kyytiä kirjassa. Rauman teksti on vimmaista ja väkevää. Lukemista voi hyvällä syyllä kuvata kokemukseksi.

Myös valitsijalautakunta piti kirjaa tärkeänä yhteiskunnallisena puheenvuorona. He kuvailevat Hävitystä näin: “Intensiivinen kerronta ei armahda lukijaa hetkeksikään.”

Lisää kirjasta:

Sami Tissari: Krysa (Aula & Co)

Kuva: Jyri Keronen

Tänä vuonna ehdokkaiden mukaan mahtui myös yksi esikoiskirjailija. Joensuulainen Sami Tissari on päivätyöltään metsuri, ja hän esiintyy promokuvissa moottorisahan kanssa. 

Krysa kertoo tekoälystä ja totalitarismista. Romaania voi luonnehtia spekulatiiviseksi fiktioksi, sillä siinä luodaan vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Kirja on piinallisen ajankohtainen, sillä se kertoo Neuvostoliitosta, joka ei kadonnutkaan. Krysa on kirjassa tekoälyn nimi.

Perusteluissaan valintalautakunta luonnehti Krysaa näin: “Apokalyptisten visioiden ohella teos on sekoitus kujeilevaa nostalgiaa, veijariromaania ja vallatonta naurua, jonka omalakisuus voittaa lukijan helposti puolelleen.”

Eeva Turunen: Sivistynyt ja miellyttävä ihminen (Siltala)

Kuva: Laura Malmivaara

Eeva Turunen voitti esikoisteoksellaan Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa Helsingin sanomien kirjallisuuspalkinnon vuonna 2018. 

Turunen on koulutukseltaan arkkitehti ja se näkyy hänen toisessa teoksessaan Sivistynyt ja miellyttävä ihminen. Päähenkilö on arkkitehti ja niin on myös ukki, jonka hautajaisia ja jäämistöä päähenkilö ryhtyy hoitamaan. Tapahtumia tärkeämpää on kieli, jota Turunen käyttää taitavasti. Kieli rikkoo muotoa, mutta rakentaa samalla tarinaa.

Lautakuntaa miellytti kirjailijan ilmaisu: ”Turunen rakentaa pistämättömän osuvilla havainnoilla kokonaisuuden, jossa huumori yhdistyy arkipäiväisyyteen ja melankoliseenkin pohjavireeseen.” 

Lisää aiheesta:

Vuoden parhaassa esikoiskirjassa rivit hyppivät ja kirjaimet tekevät kuvioita – "Tekstissä pitää olla pientä kapinaa"

Kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja paljastetaan marraskuun lopussa. Kuva: Helena Kulmala, Laura Malmivaara , Marek Sabogal ,Thomas Hagström, Annina Mannila, Jyri Keronen

Voittaja selviää kuun lopussa

Finlandia-palkinto on maamme merkittävin kirjallisuuspalkinto. Palkinnon arvo on 30 000 euroa.

Ehdokaskirjat on valinnut kolmen hengen lautakunta. Tänä vuonna mukana olivat kirjallisuudentutkija Veli-Matti Pynttäri, Kalevan päätoimittaja Sanna Keskinen ja HS Vision tuottaja Anu-Elina Lehti.

Kaunokirjallisuuden sekä muiden Finlandia-palkintojen voittajat selviävät keskiviikkona 30. marraskuuta. Kello 19 alkavaa palkintojuhlaa voi seurata Ylen TV1:ssä ja Areenassa. 

Ovatko ehdokkaat mieluisia? Kenen uskot voittavan? Voit keskustella aiheesta huomiseen perjantaihin klo 23:een saakka. 

Lue lisää:

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaissa seikkaillaan puuron kanssa ja ihmetellään muurahaisia

Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokaskirjat kysyvät, miksi Suomi kuplaantuu ja miksi pidämme ruisleivästä

Suosittelemme sinulle