Kokkolaan suunnitteilla Suomen suurin vihreän vedyn hanke – vihreälle ammoniakille on maailmalla kysyntää

• Ahvenanmaalaistaustainen Flexens suunnittelee Kokkolaan tehdasta, joka tuottaa vihreää vetyä elektrolyysin avulla.
• Laitoksen investointiarvio on 500 miljoonaa euroa. Tehdas työllistää toimiessaan muutamia kymmeniä ihmisiä. Sen on tarkoitus olla toiminnassa vuonna 2027.
• Elektrolyysi vaatii paljon sähköä, ja siksi tehtaan sijoittuminen tuulivoiman "kuumalle alueelle" länsirannikolle on yhtiön mukaan etu.
• Vedystä jalostetaan Kokkolassa edelleen vihreää ammoniakkia. Sille on kysyntää lannoiteteollisuudessa ja myöhemmin yhä enemmän myös meriliikenteen polttoaineena.
• Ammoniakki vaatii myös vähemmän tilaa kuin vety, mikä on kuljetusten kannalta hyvä asia.
• Laitoksen hukkalämpö on tarkoitus ohjata kaukolämpöverkostoon. Neuvottelut siitä ovat meneillään.

"Kokkolalle iso mahdollisuus olla osa vihreää siirtymää"

Tilaa Kokkolan suurteollisuusalueella ei enää ole kovin paljon, mutta hyville hankkeille pyritään löytämään tilaa, sanoo KIP Infran hallituksen puheenjohtaja Jonne Sandberg.

Kokkola on tämän hankkeen kautta myös vahvasti mukana vihreässä siirtymässä, sanoo Sandberg.

Investointiarvio 500 miljoonaa

Kaksiosainen laitos tuottaa vihreää vetyä elektrolyysillä hyödyntäen vihreää sähköä. Sen jälkeen vety syntetisoidaan ilmasta otettavan typen avulla ammoniakiksi.

Omaa tuulivoimatuotantoa Flexensillä ei ole, vaan se luottaa kumppanuussopimuksiin.

Tehtaan investointiarvio on noin 500 miljoonaa.

Työllisyysvaikutus "kymmenissä"

Tehdas työllistäisi toiminnassa ollessaan “kymmeniä” ihmisiä, mutta tarkemmin määrää ei arvioida. Kyse on mahdollisesti yli 50:stä, sanoo Flexensin toimitusjohtaja Berndt Schalin.

Laitoksen kokoa Schalin ei vielä määrittele.

Vetyverkostolla myös iso merkitys

Suunnitteilla on koko Suomen kattava vetyverkosto, jota kehittää Gasgrid Finland. Toimiva infrastruktuuri ja markkina voisi olla valmis vuonna 2030.

Myös Suomen ja Ruotsin vedyn tuotantolaitokset tarkoitus liittää putkella yhteen.

Suomessa voitaisiin tuottaa 45 prosenttia koko Euroopan puhtaasta vedystä, ja siihen kokonaisuuteen vetyverkosto istuu hyvin, kertoo etäyhteydellä mukana ollut Gasgridin toimitusjohtaja Olli Sipilä.

Toimijoilta tarpeita aletaan selvittää ensi vuonna, ja Flexensin hanke on Sipilän mukaan hyvä varaslähtö.

Tuulivoima, satama ja suurteollisuusalueen infra Kokkolan etuina

Keskustelut tehtaasta alkoivat Kokkolan kanssa vuonna 2021.

Kokkola Industrial Parkin KIP:n palvelut ja valmis infra helpottavat Flexensin mukaan alueelle asettumista. Siellä on myös jo sekä vedyn käsittelyä että tuotantoa.

Satama on tärkeä tekijä, koska ammoniakkia viedään maailmalle tankkilaivoilla.

Koko länsirannikon tuulivoimakehitys on myös iso asia. Schalin kuvailee länsirannikkoa todelliseksi hot spotiksi tuulivoiman osalta. Ennusteet näyttävät, että tuulivoimalla saadaan tehtyä vetyä erittäin kilpailukykyiseen hintaan jo lähitulevaisuudessa.

Kokkola on myös toiminut aktiivisesti vetyverkoston rakentamisessa.

Suunniteltu laitos tuottaa huomattavasti hukkalämpöä, ja Kokkolan Lämmön kanssa ollaan jo pitkällä neuvotteluissa sen syöttämisestä kaukolämpöverkostoon.

Euroopan mittakaavassakin suuri hanke

TEMin teollisuusneuvos Timo Ritonummi sanoo, että Kokkolan 300 megawatin tehdas kuulostaa Euroopan mittakaavassakin suurelta hankkeelta.

Tällä hetkellä Suomeen on suunnitteilla noin parikymmentä vetytehdasta. Ne ovat kooltaan pieniä, noin 20–40 megawattia. Lisäksi Kristiinankaupunkiin on suunnitteilla arviolta 200 megawatin tehdas.

Suomessa on rakenteilla vasta yksi vetyhanke. Power2X Solutions on rakentamassa Harjavaltaan 20 megawatin vetylaitosta.

Kokkolan 300 megawatin vetyhanke tuottaa vedystä ammoniakkia.

Ritonummi kertoo, että ammoniakkia käytetään lannoitusteollisuudessa eli lannoitteiden raaka-aineeksi ja myös laivojen moottoreiden polttoaineeksi.

Ammoniakille kysyntää lannoiteteollisuudessa ja meriteollisuudessa

Flexens on satsannut ammoniakkimarkkinoiden tutkimukseen, koska sitä kiinnostavat meriliikenteen polttoaineet.

Yhtiön ensimmäinen kosketuspinta asiaan oli vedyllä kulkeva lautta saaristoon. Sitä ei ole vielä rakennettu, mutta suunnitelmat ovat yhtiön omaisuutta

Sittemmin lannoiteteollisuus ja ammoniakin muu käyttö kemianteollisuudessa on myös alkanut kiinnostaa.

70 prosenttia ammoniakista menee lannoiteteollisuuteen, ja ilman ammoniakkia maailma kuolisi nälkään, sanoo Schalin.

2050 meriliikenteen polttoaineissa on kuitenkin ennakoitu olevan yhtä kova kysyntä ammoniakille.

Kyseessä Suomen suurin vihreän vedyn hanke

300 megawatin vetyhanke tuottaa vedystä ammoniakkia. Se on vihreän vedyn hankkeista Suomessa toistaiseksi suurin.

Flexensin toimitusjohtaja Berndt Schalin kuvailee hanketta erittäin merkittäväksi koko maan vetytalousympäristössä.

Vihreä ammoniakki on markkinoilla hyvin kiinnostava, ja hankkeen nopeuttamista onkin Schalinin mukaan kiirehditty.

Suurteollisuusalueelle erittäin suuri vetytehdas

Kokkolan suurteollisuusalueelle on tulossa erittäin suuri, 300 megawatin vetytehdas.

Hankkeen takana on ahvenanmaalaistaustainen Flexens-hankeyhtiö.

Yhtiö on vuokraamassa Kokkolalta noin kuuden hehtaarin tontin tehdasta varten.

Tuotannossa tehdas olisi arviolta 2026–2027.

Esimerkiksi Kristiinankaupunkiin suunnitteilla olevaa 200 megawatin vetylaitosta on kuvattu jättimäiseksi.

Päivitystä muokattu kello 12.50: kyseessä ei ole vetyvoimalaitos, vaan vetytehdas.