Hyppää sisältöön

Ukrainalaiset asiantuntijat Ylelle: Venäjän halu neuvotella rauhasta on taktinen ansa – "Venäjä haluaa taukoa, jotta voisi lähteä sotaan uudella ryntäyksellä"

Venäjä on viime viikkoina yrittänyt taivuttaa Ukrainaa neuvottelupöytään. Tutkijan mukaan Ukrainalla on neuvotteluille ehtoja, joista tärkein on venäläisjoukkojen vetäytyminen.

Ukrainalainen politiikan tutkija selittää Ylen Maxim Fedoroville, miksi Venäjän kanssa on hankala neuvotella rauhasta.
Ukrainalainen politiikan tutkija selittää Ylen Maxim Fedoroville, miksi Venäjän kanssa on hankala neuvotella rauhasta.
Maxim Fedorov

KIOVA Ukrainan ja Venäjän delegaatiot neuvottelivat rauhan ehdoista maaliskuun lopussa Istanbulissa. Sen jälkeen neuvottelut sodan päättymisestä pysähtyivät kokonaan.

Neuvotteluja on käyty muista sotaan liittyvistä yksityiskohdista kuten viljanviennistä, sotavankien vaihdosta ja ydinturvallisuudesta, mutta ei rauhasta.

Kuukausi sitten Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tyrmäsi mahdollisuuden neuvotella Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Hän jopa allekirjoitti määräyksen, joka kieltää tällaiset neuvottelut. 

Sen jälkeen Venäjän suunnalta alkoi kuulua useita kehotuksia palata neuvottelupöytään – ensimmäistä kertaa sodan aikana ilman minkäänlaisia etukäteisehtoja Ukrainalle.

Ukrainan reaktio oli vaisu.

Syynä on se, että neuvottelut ovat tällä hetkellä Venäjän, mutta eivät Ukrainan intresseissä, sanoo ukrainalaisen poliittista tutkimusta tekevän Penta-keskuksen johtaja Volodymyr Fesenko.

– Venäjä on nyt sotilaallisesti ja poliittisesti heikossa asemassa. Venäjällä ei ole riittävästi aseita eikä edes sotilaita liikekannallepanosta huolimatta, Fesenko sanoo.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan isännöin neuvotteluja Istanbulissa.
Ukraina ja Venäjä neuvottelivat rauhan ehdoista Istanbulissa maaliskuun lopussa. Neuvotteluja isännöi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan. Kuva: Sergei Karpukhin / AOP

"Susi lampaan vaatteissa"

Fesenkon mukaan tärkein syy siihen, että Ukraina ei halua neuvotteluja, on syvä epäluottamus Putinin hallintoa kohtaan. 

Kun Putin puhui rauhasta Valdain keskustelufoorumissa lokakuun lopussa, hän kuulosti sudelta lampaan vaatteissa, Fesenko sanoo.

– Kiovassa näitä "rauhanpyyntöjä" pidetään taktisena ansana. Venäjä haluaa pitää taukoa säästääkseen voimiaan ja kerätäkseen uusia resursseja, jotta se voisi lähteä sotaan uudella ryntäyksellä, Fesenko sanoo.

Hänen johtamansa Penta (siirryt toiseen palveluun) on vuonna 2001 perustettu keskus, jonka tehtävänä on tuottaa politiikan ja vaaliprosessien käytännön tutkimusta.

Samaa mieltä Fesenkon kanssa on ukrainalainen sotilasasiantuntija Serhij Hrabskyi. Hän on kriisinhallintatehtävissä Kosovossa ja Irakissa toiminut reservin eversti, joka on perustanut Ukrainaan rauhanturvaajien järjestön. 

Hrabskyin mukaan Hersonin palauttaminen Ukrainan hallintaan vain pienentää mahdollisuutta neuvotteluihin.

Hersonin vapauttamisen juhlintaa Maidan-aukiolla Kiovassa.
Ihmiset kokoontuivat viime viikolla Kiovassa Maidanin aukiolle juhlimaan Hersonin vapauttamista. Perjantaina 11. marraskuuta kuvatussa kyltissä lukee "11.11.22 Herson Ukraina". Kuva: Genya Savilov / AFP

– Hersonin vapauttaminen antaa lisäpuhtia ukrainalaisjoukkojen etenemiselle. Tulemme myös näkemään, että uusilla vapautetuilla alueilla on tehty jopa pahempia sotarikoksia kuin Butšassa tai Izjumissa, Hrabskyi sanoo.

Kolme tärkeintä ehtoa neuvotteluihin

Penta-keskuksen johtaja Volodymyr Fesenko listaa kolme ehtoa, joilla hän arvioi Ukrainan voivan suostua neuvotteluihin. Tärkein niistä olisi se, että Venäjä poistuu kaikilta miehittämiltään alueilta Ukrainassa.

– On mahdollista, että neuvottelujen käynnistämiseksi riittäisi venäläisjoukkojen vetäytyminen asemiin, joissa ne olivat ennen helmikuun 24. päivää. Mutta neuvotteluja käytäisiin siinäkin tapauksessa myös Krimin ja Donbasin kohtalosta.

Toinen ehto olisi sotakorvausten maksaminen.

– Ukrainassa on tuhottu eri arvioiden mukaan 700 miljardin tai jopa biljoonan dollarin edestä infrastruktuuria, ja tämä täytyy korvata.

Tuhoutunut asuinrakennus Arkhanhelskessa, Pohjois-Hersonin alueella 6. marraskuuta 2022.
Tuhoutunut asuinkerrostalo Arhanhelskessä Hersonin alueella 6. marraskuuta 2022. Kuva: Hannibal Hanschke / EPA

Kolmantena ehtona olisi sotarikollisten saattaminen oikeuden eteen.

– Tämä voitaisiin tehdä myös ilman Venäjää. Meidän täytyisi vain päättää, hoidetaanko se Kansainvälisen rikostuomioistuimen kautta vai erillisen oikeudenkäynnin kautta, Fesenko sanoo.

Hän ei usko, että mahdollisissa rauhanneuvotteluissa sovittaisiin minkäänlaisista turvatakuista.

– Venäjä on jo rikkonut niin paljon Ukrainaa koskevia kansainvälisiä sopimuksia. Turvallisuutemme takaavat parhaiten tehokas valtio, vahvat puolustusvoimat ja vakaa talous.

Putinin kiristyskeinot ovat vähissä

Fesenko sanoo, että Ukrainan johdon haluttomuudella käydä neuvotteluja Venäjän kanssa on vahva kansan tuki. 

– Kriittinen suhtautuminen Venäjän niin sanottuihin rauhanaloitteisiin on koko kansakunnan tahtotila. Erilaisten kyselytutkimusten mukaan yli 80 prosenttia ukrainalaisista toivoo sodan päättyvän kaikkien miehitettyjen alueiden vapauttamiseen.

Zelenskyin presidentinkanslian neuvonantaja Mihajlo Podoljak kirjoitti Twitterissä marraskuun alussa, että Ukrainan ainoaan mahdolliseen neuvotteludelegaatioon voisivat kuulua Abrams, Leopard, Marder ja Himars. Tällä hän viittasi Ukrainalle toimitettavaan aseistukseen.

Putinin keinot vaikuttaa ukrainalaisten neuvotteluvalmiuteen ovat käymässä vähiin, Fesenko sanoo. Ohjusiskujen lisäksi Venäjä yrittää voittaa sotilaiden määrällisellä ylivoimalla ja ydinuhittelulla.

– Voivatko yhteiskunnan mielialat muuttua? Sitä ei voi sulkea pois. Mutta esimerkiksi viime viikkojen iskut siviili-infrastruktuuriin eivät ole johtaneet siihen. Ukrainalaiset eivät syytä sähkön puutteesta Ukrainan viranomaisia vaan Putinia ja Venäjän aggressiota.

Serhij Hrabskyi sanoo, että Venäjän keinot sodankäynnissä eivät ole paljon muuttuneet vuosikymmenien varrella.

– Venäjä yrittää taivuttaa Ukrainaa neuvotteluihin samalla tavalla kuin aikoinaan Suomea eli tulittamalla kaupunkeja. Venäjä ei ole ottanut yhtään aitoa askelta rauhan eteen. Otto von Bismarckin sanoja lainaten nämä aloitteet eivät ole sen paperin arvoisia, jolle ne on kirjoitettu.

Länsimaiden painostusta – vai ehdotuksia?

Yhdysvaltain presidentin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan vieraili Kiovassa marraskuun alussa. Kansainvälisessä mediassa hänen arveltiin painostaneen Ukrainan presidenttiä olemaan avoin neuvottelujen mahdollisuudelle. 

Tutkija Fesenko ei puhuisi painostamisesta vaan ehdotuksista.

– Länsimaat voivat antaa Ukrainalle neuvoja, mutta ne eivät pysty painostamaan. Donbasia koskeneet Minskin sopimukset ovat osoittaneet, että Venäjä pitää myönnytyksiä heikkoutena ja että hyökkääjään ei voi koskaan luottaa, hän sanoo.

Ukrainan presidentin kansliapäällikkö Andriy Yermak (vas.) ja Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan.
Yhdysvaltain presidentin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan (oik.) ja Ukrainan presidentinkanslian johtaja Andrij Jermak tapasivat marraskuun alussa Kiovassa. Kuva: Sergey Dolzhenko / EPA

Myöskään sotilasasiantuntija Serhij Hrabskyi ei usko, että länsimaat voivat sanella Ukrainalle rauhanehtoja. Sellaisella toiminnalla ei olisi lännessä kansan tukea, hän arvioi. 

– Suurin osa amerikkalaisista on vakuuttunut siitä, että Ukrainan täytyy voittaa sota. Siksi poliitikoilla ei ole varaa ehdottaa Ukrainalle minkäänlaisia kelvottomia ehtoja sopimukseen Venäjän kanssa, Hrabskyi arvioi.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 18.11. kello 23:een asti.

Lisää aiheesta:

Zelenskyi: Neuvottelut Venäjän kanssa sodan lopettamiseksi tällä hetkellä "mahdottomat"

Borell: Ukraina päättää rauhanneuvotteluista

Yle aloittaa ukrainankieliset uutiset – päätoimittaja Jouko Jokinen: "Haluamme tukea ukrainalaisten arkea"

Suosittelemme sinulle