Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan kuuluotain Orion (siirryt toiseen palveluun) on päässyt matkaan useiden viivytysten jälkeen. Maailman kaikkien aikojen voimakkain kantoraketti SLS laukaistiin Kennedyn avaruuskeskuksesta Floridasta keskiviikon aamupäivällä Suomen aikaa.
Ihmisten sijasta luotaimessa istuu kolme testinukkea, eikä luotain laskeudu Kuuhun vaan kiertää sen, mutta lento on tärkeä testi Nasan Artemis-ohjelmalle. (siirryt toiseen palveluun) Sen on määrä viedä ihmisiä Kuuhun lähivuosina. Nasan alkuperäinen tavoite oli jo vuosi 2024, mutta aikataulua on venytetty ainakin vuoteen 2025.
Ihmisiä simuloivien nukkien avulla seurataan ennen kaikkea, kuinka paljon ihminen altistuu kosmiselle säteilylle pitkän avaruuslennon aikana. Testattavina on myös muun muassa järjestelmiä, joilla ihmiselämää voidaan ylläpitää avaruudessa.
Matkan vaikutuksia tutkitaan muillakin elämänmuodoilla: kasvien siemenillä, sienillä, hiivalla ja levillä.
Orionin kyljessä puolestaan on kymmenen pientä tiedesatelliittia, jotka irrotetaan menomatkan aikana avaruuteen. Kenkälaatikon kokoiset satelliitit mittaavat muun muassa säteilyä.
Orionin on määrä lentää 25 vuorokauden aikana miltei kahden miljoonan kilometrin matka Kuun ympäri ja takaisin. Lähimmillään Orion käy noin 130 kilometrin päässä Kuun pinnasta. Jos kaikki sujuu suunnitellusti, Orion läiskähtää matkansa päätteeksi Tyyneenmereen Kalifornian rannikolle joulukuun 11. päivänä.
Nasan perinteiden mukaisesti avaruusmatkalla on mukana Ressu-pehmolelu ja tällä kertaa myös Late Lammas muistuttamassa yhteistyöstä Euroopan avaruusjärjestön kanssa. Orioniin pakattiin myös Apollo 11:n tuomia kuukivien sirpaleita ja samaisen lennon kantoraketin pultti, joka ongittiin merestä viime vuosikymmenellä.
SLS:n laukaisua lykättiin loppukesän ja syksyn aikana useita kertoja teknisten vikojen ja kahden Floridassa riehuneen hurrikaanin vuoksi.
Nasa on epäilemättä ollut erityisen herkkänä vikoihin reagoinnissa, koska sen miehitettyjen lentojen onnettomuudet ovat vaatineet ihmishenkiä.
Kahden avaruussukkulan tuhojen syyt olivat näennäisesti pienet: Challengerin kantoraketti räjähti vuonna 1986 venttiilin tiivisteen kovettumisen takia, ja Columbian turman laskussa vuonna 2003 aiheutti ulkoisesta polttoainetankista repeytynyt eristeen palanen.
Kun Nasa lopetti avaruussukkulaohjelmansa vuonna 2011, ohjelman teknologiaa alettiin hyödyntää jättiläismäisen kantoraketin suunnitteluun. Raketti osoittautui kuitenkin suuremmaksi haasteeksi ja paljon kalliimmaksi hankkeeksi kuin tuolloin ajateltiin.
Nyt matkaan päässeen Artemis 1 -lennon hintalappu on neljä miljardia euroa. Kehittelykuluja siihen ei ole edes laskettu.
Artemis-ohjelman kokonaiskulujen arvioidaan nousevan vuoden 2025 loppuun mennessä 90 miljardiin euroon. Monet avaruustiedeyhteisön jäsenet pitävät sitä kohtuuttomana siivuna alalle liikenevästä rahoituksesta.
Nasa on perustellut satsausta sillä, että Kuu on etappi matkalla Marsiin. Nasan pääjohtajan Bill Nelsonin mukaan päätarkoitus on juuri tiedon ja kokemusten kerryttäminen Marsin-matkaa ja Marsissa oleskelua varten.
Yhdysvallat suunnittelee tekevänsä ensimmäisen miehitetyn lennon Marsiin ensi vuosikymmenen puolivälissä.
Lue myös:
Atlantin pohjasta löytyi muisto avaruussukkula Challengerin tragediasta
Korjattu klo 15.35: Vuosi 2024 oli Nasan alkuperäinen aikataulu miehitetylle lennolle; tällä hetkellä virallinen tavoite on vuosi 2025.