YK:n COP27-ilmastokokouksessa on aamuyön tunteina saatu aikaan sopu ilmastopäästöjen vähentämisestä.
Asiaa kommentoineen YK-n pääsihteerin Antonio Guterresin mukaan sopimuksella ei vähennetä ilmastopäästöjä niin paljon kuin olisi tarvis.
Myös EU:n pääneuvottelija Frans Timmermans totesi, ettei kokouksessa saatu aikaan riittävän pitkää askelta eteenpäin. Hän moitti eräitä maita tavoitteellisuuden puutteesta. Timmermansin mukaan eräät maat pääsevät livahtamaan sopeutusohjelman kautta omista päästövähennysvelvoitteistaan.
Timmermans kehotti maita tiedostamaan, ettei ilmastosopimus ole riittävä tavoitteisiin nähden.
Suomen ympäristöministeriön mukaan COP27-sopimuksessa maat vahvistivat viime vuonna Glasgow’ssa tehdyn sitoumuksen pyrkiä rajaamaan ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.
Lauantain neuvotteluissa EU-maat uhkasivat marssia ulos kokouksesta, sillä puheenjohtajamaa Egyptin tekemä kompromissiehdotus oli niiden mielestä liian heikko.
Uusiutuva energia uutena mukana
COP27-kokouksen päätösasiakirjassa luetellaan monia toimia, joilla maapallon lämpeneminen pyritään pitämään 1,5 asteen rajoissa teollistumista edeltävään aikaan verrattuna. Sama tavoite on ollut voimassa jo Pariisin ilmastosopimuksesta 2015 lähtien.
Sopimuksessa kehotetaan toimimaan, jotta hiilivoimasta ja fossiilienergialle myönnetyistäö tehottomista tuista luovuttaisiin. Teksti toistaa suurelta osin Glasgow'n viimevuotisen kokouksen antia. Kehotus uusiutuvan energian käyttöön on nyt ensi kertaa mukana päätöslauselmassa.
Sopimuksen kriitikot ovat pettyneitä juuri siihen, ettei Glasgow'n sopimuksesta juurikaa päästy eteenpäin, vaikka ilmasto lämpenee entistä nopeammin ja toimenpiteillä olisi entistäkin enemmän kiire.
Vahinkorahastosta sopu
Aikaisemmin kokouksen kompastuskiveksi oli nousemassa köyhille maille suunnattu rahasto ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja ja menetyksiä korvaavasta rahastosta. Pitkän väännön jälkeen asia saatiin sovittua.
Sovun syntyminen sai delegaatioilta taputukset. Eri maiden edustajat ovat viettäneet kaksi viikkoa Egyptissä neuvotellen ilmastotoimista ja kehittyvien maiden vaatimuksista saada rikkailta ja enemmän saastuttavilta mailta korvausta sään ääri-ilmiöiden aiheuttamista tuhoista.
Keskustelujen alkaessa ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot ja menetykset eivät olleet virallisella asialistalla. Kehittyvät maat kuitenkin ajoivat asiaa voimakkaasti yhteistuumin, mikä mursi varakkaiden saastuttajien vastustuksen. Varakkaat maat ovat aiemmin vastustaneet ajatusta, koska ne ovat pelänneet loputtomia maksuvelvoitteita.
Vahinkoihin ja menetyksiin luokitellaan monenlaisia ja -laajuisia ilmastovaikutuksia, kuten äkkitulvien mukanaan viemiä siltoja ja koteja sekä merenpinnan nousun vuoksi katoamisuhan alla olevia kulttuureita ja kokonaisia saarivaltioita.
Apua ilmaston muuttumisesta pahimmin kärsiville maille
Tänä vuonna esimerkiksi Pakistanissa on ollut katastrofaalisia tulvia ja Somaliaa uhkaa kuivuuden aiheuttama nälänhätä. Maailmanpankki arvioi, että Pakistanin tulvat aiheuttivat 30 miljardin dollarin vahingot ja taloudelliset menetykset.
Monia ilmastokriisistä eniten kärsiviä maita koettelee myös kiihtyvä inflaatio ja paisuva velkataakka.
EU vaati tekstin muotoiltavaksi niin, että Kiinan kaltaiset varakkaat kehittyvät maat eivät ole rahaston hyötyjinä. Lisäksi eurooppalaiset halusivat laajan rahoittajapohjan, mikä viittaa Kiinaan ja muihin hyvin pärjääviin kehittyviin maihin.
Monet ongelmallisimmat kysymykset jäävät siirtymäkomitean ratkaistaviksi. Komitea raportoi ensi vuoden D ubain ilmastokokoukselle, jonka on määrä saada rahasto toimintaan.
YK:n pääsihteeri Guterres kiteytti rahaston merkityksen kolkolla tavalla:
– Rahasto menetysten ja tappioiden korvaamiseksi on olennainen, mutta se ei ole vastaus, jos ilmastokriisi pyyhkäisee pienen saarivaltion maailmankartalta tai muuttaa kokonaisen Afrikan valtion autiomaaksi.
Ohisalo pettynyt
Suomen ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr.) on hyvin pettynyt kokouksen tuloksiin.
– Olen pettynyt siihen, minkälaiset kirjaukset kokouksesta saatiin päästöjen vähentämisestä. Ilmaston kuumenemisen rajaaminen 1,5 asteen ei ole vielä karannut, mutta aikaikkuna on nopeasti sulkeutumassa. Tätä kiireellisyyttä kokouksen päätökset eivät heijastele, Ohisalo totesi ministeriön tiedotteessa.
Myös kokouksen puheenjohtajan toiminta sai moitteita.
– Hyvällä ja tasapuolisesti osapuolia kuuntelevalla puheenjohtajalla on kyllä suuri rooli kokouksen onnistumisessa. Valitettavasti täällä työ oli läpinäkymätöntä ja osapuolten näkemyksiä otettiin varsin valikoivasti huomioon. Tämä johti kokouksen pitkittymiseen ja useiden tärkeiden asioiden vesittymiseen – aivan liian myöhään päästiin edes keskustelemaan näistä, sanoi Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin tiedotteessa**.**
Lämpötila nousee jo nopeasti
Nyt lämpötila on noussut noin 1,2 astetta, ja maailmassa on jo nähty mittavia muuttuvasta ilmastosta johtuvia sään ääri-ilmiöitä. Maailma on tällä hetkellä matkalla kohti noin 2,5 asteen lämpenemistä.
Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans sanoi lauantaina, että Euroopan unionin jää mieluummin vaille tulosta kuin saa aikaan huonon tuloksen. Hän jopa varoitti, että EU on valmis kävelemään ulos ilmastoneuvotteluista.
Aiheesta lisää:
Egyptin ilmastokokous tuotti monille pettymyksen, mutta köyhiä maita avustavaa rahastoa kiitellään