Hyppää sisältöön

Analyysi: Kiinan bisnesten riskit kasvavat, ja se alkaa pelottaa myös Suomessa – yrityksille idän jätin merkitys on Venäjää isompi

Ulkoministeriö kartoittaa nyt Suomen Kiina-riippuvuuksia. Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan jälkeen tarvitaan yleiskuva siitä, mistä kriisitilanteessa voi tulla pulaa, kirjoittaa taloustoimittaja Anna Karismo.

Kiina sulki alkuviikosta ostoskeskuksia, puistoja, museoita ja kouluja koronaviruksen leviämisen vuoksi. Ihmiset jonottavat take away -ruokaa, koska ravintoloiden sisätilat on suljettu. Esimerkiksi hissiyhtiö Koneen tulos on heikentynyt tänä vuonna Kiinan karanteenien vuoksi. Kuva: Mark R. Cristino / EPA

Jos Kiina lisää Taiwanin painostusta ja Yhdysvallat asettaa Kiinalle pakotteita, voivatko suomalaiset yritykset jatkaa kauppaa Kiinan kanssa normaalisti? Tyhjentyvätkö meillä apteekkien hyllyt, jos lääkeaineiden tuonti Kiinasta ehtyy?

Kun koronavirus leviää Kiinassa ja karanteenit estävät kiinalaisia työntekijöitä pääsemästä tehtaille, mistä tuotteista Suomessa tulee pulaa?

Entä jos Kiinan velka- ja asuntokupla poksahtaa, ja syntyy rahoituskriisi? Sen jälkeen kiinalaisilla ei olisi enää rahaa ostaa suomalaisia vientituotteita.

Muun muassa nämä ovat riskejä, joihin on alettu suhtautua entistä vakavammin Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. Kiina on yksinvaltias maa, jossa hallinnon ote myös taloudesta vain kiristyy. Samaan aikaan kiristyvät suurvaltojen suhteet.

Viranomaiset pohtivat nyt, voisiko jokin riski toteutuessaan aiheuttaa taloudessa shokin, jonka vaikutukset muistuttavat Venäjän kaasuvirtojen ehtymistä viime kuukausina Euroopassa.

Kiinan kanssa eletään veitsenterällä. Jos se alkaa tehdä nykyistä tiivimpää yhteistyötä Venäjän kanssa tai koventaa Taiwan-uhittelua, Eurooppa voi joutua liriin.

Pelissä myös suomalaiset työpaikat

Tiistaina työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, Suomen Pankki ja Business Finland julkistivat raportin (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan selvä enemmistö Kiinaan vievistä yrityksistä uskoo tilanteen kehittyvän siellä nykyistä heikompaan suuntaan. 

Selvityksen perusteella suomalaisyritysten Kiinan-toimilla on suora yhteys myös suomalaisiin työpaikkoihin. 

Kaksi kolmasosaa yrityksistä arvioi Kiinan-liiketoimiensa lisänneen työtä ja tutkimusta myös Suomen päässä. Jos Kiinan-bisnekset hiipuvat, vähenevät myös työpaikat Suomessa.

Kiinan-kauppa, erityisesti tuonti, on vain kasvanut (siirryt toiseen palveluun) tänä vuonna. Kiinalaisia tuotteita hyödyntää varsinkin metalliteollisuus Tilastokeskuksen mukaan.

Kauppa on kuitenkin muuttanut muotoaan: siinä missä vuosituhannen vaihteessa suomalaiset myivät Kiinaan ennen kaikkea valmiita laitteita ja kuluttajatuotteita – lähinnä Nokian kännyköiden ansiosta – nyt vienti on ennen kaikkea pienemmän arvonlisän raaka-aineita kuten sellua.

Osaksi kiinalaisomisteinen Valmet Automotive valmistaa mersuja Uudessakaupungissa. Mercedes-Benz Groupin voitoista noin puolen arvioidaan tulevan Kiinasta. Valmet Automotive on siis monin tavoin riippuvainen Kiinan kehityksestä. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Kiina on Venäjää dynaamisempi

Venäjä ja Kiina ovat kauppakumppaneina erilaisia. Kiinan merkitys yrityksille on nimittäin suurempi.

Kiina on liike-elämälle valtava markkina, joka on porskuttanut vuosikaudet taloudellisesti. Venäjälle ei investoitu yhtä paljon edes ennen sotaa, koska sieltä ei ollut napattavissa samanlaista kasvua kuin Kiinasta.

Kiina on teknologisesti kehittyneempi ja innovatiivisempi maa kuin Venäjä. Siellä on vaativat kuluttajat, joiden reaktioita on voitu hyödyntää myös tuotekehittelyssä länsimarkkinoille. 

Kiinan kanssa kauppaa käyviä suomalaisyrityksiä onkin moninkertaisesti enemmän kuin Venäjän-kauppaa tehneitä yrityksiä Tilastokeskuksen mukaan. Se on viennissä sijalla 4 ja tuonnissa sijalla 5, mutta sen merkitys on elinkeinoelämän mukaan suurempi.

– Kiinan on Yhdysvaltojen ohella merkittävin kauppakumppani, jos mitataan kansainvälisen kaupan arvonlisää Suomessa, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Timo Vuori sanoo.

Kiinan presidentti Xi Jinping (oikealla) toivotti Saksan liittokansleri Olaf Scholzin tervetulleeksi Kiinan Suureen kansansaliin marraskuun alussa. Kiina on EU-maista ehkä kaikkein olennaisin juuri Saksalle, jonka autoteollisuuden voitoista suuri osa tulee Kiinasta. Autotehtaat eivät ole suostuneet paljastamaan Kiina-riippuvuuksiaan. Kuva: Allover Press

Tuonnissa riskit suuremmat

Tilanteen kriisiytyessä suurimpiin ongelmiin eivät välttämättä joudu vientiyritykset vaan ne, jotka tuovat Kiinasta esimerkiksi raaka-aineita tai laitteidensa osia.

Jos tuonti jostain syystä tyrehtyyi, koko Eurooppa joutuu koville: Kiina on Euroopan unionin suurin tuojamaa.

Saksassa hallitus on jo vaatinut, että sikäläiset yritykset paljastavat Kiina-riippuvuutensa mittaluokan ja kipukohdat. Se ei halua enää tukea yritysten laajentumista Kiinassa vaan toivoo näiden sitä vastoin vähentävän (siirryt toiseen palveluun) Kiina-suhteitaan.

Kiina on jo kuusi vuotta (siirryt toiseen palveluun) ollut Saksan suurin kauppakumppani. Maan hallitus laatii nyt ensimmäistä kertaa erityistä Kiina-strategiaa (siirryt toiseen palveluun)

Suomessa ulkoministeriö selvittää

Suomessakaan ei tunneta kaikkia täkäläisten yritysten liiketoimintariskejä. 

Esimerkiksi Ukraina- ja Venäjä-riippuvuus lannoitteissa paljastui viranomaisille vasta hyökkäyssodan alettua. Koronapandemiassa taas odoteltiin rokotteita pitkään, kun oli käynyt ilmi, että niiden tuotanto on vain muutaman yrityksen varassa.

Siksi ulkoministeriö kartoittaakin nyt, mitkä kiinalaiset tuotteet ja raaka-aineet ovat Suomelle kriittisen tärkeitä.

Tullin mukaan esimerkiksi kannettavissa tietokoneissa ja joissakin puhelinten ja langattomien verkkojen osissa Kiinan osuus on selvästi yli puolet tuonnista.

Herättikö juttu ajatuksia Kiina-riskeistä? Voit keskustella tässä alla perjantai-iltaan klo 23:een saakka.

Lue lisää:

Teollisuuden raaka-aineiden hinnat öljystä teräkseen ja juotosmateriaaleihin nousivat jyrkästi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Kun Venäjä aloitti sodan, Eurooppa ymmärsi olevansa liian riippuvainen myös toisesta itäisestä talousmahdista

Eurooppa on herännyt keskustelemaan taloudellisen Kiina-riippuvuutensa vähentämisestä, katso Ylen aamun keskustelu.

Suosittelemme sinulle