Hyppää sisältöön

Poliisi: Risto keräsi ruotsalaisia päihdeongelmaisia ja perusti rikollisryhmän – huijasivat suomalaisia ja tienasivat 800 000 euroa

Ruotsissa asuva Risto on vangittu Suomessa. Poliisi epäilee, että hän käytti rikoskumppaneidensa verkkopankkitunnuksia törkeiden petosten tekemiseen.

Alkuvideo huijausjuttuun
Päivi Happonen

Ruotsalainen Daniel astuu ulos laivasta kesällä 2019 Helsingin Katajanokan satamassa. 

Daniel löytää satamassa Karin, joka on tullut häntä vastaan. 

Kari huomaa, että Daniel on päihtynyt. Kari vie Danielin kuitenkin saamiensa ohjeiden mukaisesti Helsingin Sörnäisissä sijaitsevaan Digi- ja väestötietovirastoon.

Siellä Daniel kertoo virkailijalle muuttavansa Ruotsista Suomeen, ja hän tekee muuttoilmoituksen. Daniel saa suomalaisen henkilötunnuksen.

Tämän jälkeen miehet suuntaavat pankkiin. 

Daniel on niin päihtynyt, ettei tiedä, missä hän on. Se ei estä pankkia avaamasta hänelle tiliä. Daniel saa pankista tiliinsä kuuluvat verkkopankkitunnukset. 

Hän palaa vielä samana päivänä laivalla takaisin Ruotsiin, jossa antaa verkkopankkitunnukset Ruotsissa asuvalle keski-ikäiselle Ristolle

Daniel ymmärtää, että Risto käyttää hänen verkkopankkitunnuksiaan johonkin hämäräperäiseen hommaan. Mutta mihin kaikkeen, sitä Daniel ei tiedä. 

Daniel on yksi Riston ruotsalaisista apureista, jotka ovat olleet osallisina jättimäisessä rikosvyyhdissä. 

Risto itse istuu parhaillaan tutkintavankeudessa Suomessa. Hänet vangittiin kaksi kuukautta sitten. 

Tutkinta on edelleen kesken.

Poliisi epäilee, että Risto on johtanut Ruotsista käsin Suomeen kohdistuvaa poikkeuksellisen laajaa ja härskiä petosvyyhtiä.

Helsingin poliisin rikosylikomisario, tutkinnanjohtaja Hannu Kortelainen kertoo, millaisesta toiminnasta on ollut kyse. 

Hannu Kortelainen seisoo tiiliseinän edessä.
Tutkinnanjohtaja Hannu Kortelainen kertoo tutkittavana olevasta rikosvyyhdistä.
  • Riston, Karin ja Danielin nimet on muutettu tässä jutussa.
  • Jutussa kerrotut asiat perustuvat poliisin esitutkinnassa saamiin tietoihin.

Kaikki onnistui liiankin helposti

Riston pyörittämä petosvyyhti perustui näppärään ja selkeään toimintamalliin. 

Risto teki poliisin mukaan rikoksia käyttämällä muiden henkilöiden verkkopankkitunnuksia. Siksi kaikki sujui helposti, liiankin helposti. 

Ristolla oli Ruotsissa kolmisenkymmentä apuria, jotka tekivät Suomeen samanlaisen reissun kuin Daniel. Kun Risto sai käsiinsä apureidensa verkkopankkitunnukset, hän alkoi käyttää niitä ahkerasti. 

Risto teki paljon verkko-ostoksia. 

Hän tilasi esimerkiksi soittimia sekä suuret määrät puhelimia ja tietokoneita. 

Ristolla oli kallis maku. 

– Joskus harvoin tilattiin jotain Samsungin tuotteita. Pääasiassa ostettiin eri verkkokaupoista Applen tietokoneita ja puhelimia, kertoo tutkinnanjohtaja Kortelainen. 

Risto osasi hommansa. 

Hän tilasi apureiden nimillä kerrallaan vain muutamia tietokoneita, etteivät liian suuret ostosmäärät olisi herättäneet myyjän epäilyjä. 

Risto tilasi tuotteet Suomessa esimerkiksi R-kioskeihin, joista suomalaiset apurit kävivät noutamassa paketteja. Osa tuotteista tilattiin suomalaisten apurien kotiosoitteisiin. 

He kuljettivat paketteja Ruotsiin Ristolle. 

Riston tilaamat tuotteet jäivät maksamatta. Tuotteet oli ostettu ruotsalaisten apureiden verkkopankkitunnuksilla, ja apurit eivät edes tienneet, että heidän nimissään oli tehty verkko-ostoksia. 

Joissakin tapauksissa yritykset nielivät tappionsa, osa laskuista päätyi ulosottoon. 

Daniel otti kulutusluoton, jota ei koskaan nähnytkään

Vahvan tunnistautumisen avulla Risto pystyi hankkimaan myös kulutusluottoja Danielin ja muiden apureidensa nimissä. 

Nämä elivät elämäänsä Ruotsissa, eivätkä nähneet vilaustakaan heidän nimissään otetuista kulutusluotoista. 

Ne tulivat aina Ristolle. 

Risto käytti rahat, eikä maksanut koskaan luottoja takaisin. 

Ne päätyivät aikanaan ulosottoon. Ulosottomies piipahteli ruotsalaisten apureiden muuttoilmoitukseen kirjoittamissa osoitteissa. Niissä saattoi asua joku Riston suomalainen apuri.

Erään kerran Daniel haastettiin maksamattoman kulutusluoton takia Suomessa käräjäoikeuteen, jossa hänet tuomittiin yksipuolisesti velkomisasiassa. 

Samalla Daniel menetti luottotietonsa Suomessa. 

Sitä hän ei kuitenkaan tiennyt, kuten ei sitäkään, että hänen velka-asiaansa oli ylipäätään käsitelty suomalaisessa tuomioistuimessa. 

Myös useat muut apurit menettivät Suomessa luottotietonsa, mutta eivät saaneet tietää siitä. 

– Kukaan ei tosiasiallisesti joutunut vastuuseen näistä teoista, tutkinnanjohtaja Kortelainen sanoo. 

Myös verottajaa vedettiin nenästä

Verkko-ostosten lisäksi Risto käytti apureiltaan saamiaan verkkopankkitunnuksia, kun hänen piti tunnistautua viranomaisten järjestelmissä.

Apurin verkkopankkitunnuksilla hoitui kätevästi vahva tunnistautuminen. Sitä tarvittiin esimerkiksi silloin, kun Risto perusti Patentti- ja rekisterihallitukseen yrityksen Danielin nimissä. 

Sen jälkeen Risto alkoi tilailla tietokoneita ja puhelimia Danielin yritykselle. Kaikki näytti sille, että Daniel oli perustanut yrityksen ja tilasi sille tuotteita. 

Pian Risto keksi, että hän voisi huiputtaa myös verottajaa. 

Taas tarvittiin vahvaa tunnistautumista. 

Risto hoiti vahvan tunnistautumisen helposti. 

Hän kirjautui Danielin verkkopankkitunnuksilla verottajan sivuille. 

Verottajan silmin näytti siltä, että Daniel hakee arvonlisäveropalauksia liiketoiminnastaan, vaikka tosiasiassa "haamuyrityksellä" ei ollut minkäänlaista yritystoimintaa.

"Apurit saivat vain murusia"

Poliisin mukaan Risto tehtaili apureidensa kanssa neljän vuoden aikana 800 000 euron rikoshyödyn.

Suurimman osan rikoshyödystä Risto piti itsellään. 

– Apurit saivat vain murusia, kuvailee tutkinnanjohtaja Kortelainen. 

Poliisi epäilee Ristoa ja yli 40:ää ruotsalaista ja suomalaista apuria rikoksista. 

– Tutkittavat rikosnimikkeet ovat petos, törkeä petos, törkeä veropetos, rahanpesu ja rekisterimerkintärikos. 

Ruotsalaisten apureiden rikosepäilyt perustuvat siihen, että he itse antoivat Ristolle verkkopankkitunnuksensa, joilla epäiltyjä rikoksia tehtiin. 

Riston Ruotsista keräämät apurit ovat naisia ja miehiä, nuorin heistä on 26-vuotias ja vanhin 67-vuotias. 

Apurit olivat Riston tuttuja tai tutun tuttuja. Heidät Risto oli tarkoin valinnut.

Hannu Kortelainen seisoo tiiliseinän edessä.
Tutkinnanjohtaja Hannu Kortelainen kertoo ruotsalaisista apureista.

Neljä henkilöä luuli saavansa töitä, nyt heitä epäillään rikoksista

Risto oli saanut tuttaviensa kautta kontaktin neljään Keski-Euroopassa asuvaan henkilöön, joille hän tarjosi töitä Suomessa. 

Henkilöille kerrottiin, että he pääsevät töihin matkailualalle. Sitä ennen pitäisi hoitaa muutama käytännön asia. 

Töihin tulevien piti rekisteröityä Suomeen eli tehdä muuttoilmoitus Suomessa Digi- ja väestötietovirastoon. Sen jälkeen piti avata pankkitili ja saada siihen verkkopankkitunnukset.

Risto pyysi verkkopankkitunnukset itselleen. 

Sen jälkeen niiden omistajat eivät niitä nähneet sen paremmin kuin heille luvattua työtäkään.

Risto teki verkkopankkitunnuksilla ostoksia yhteensä kymmenillä tuhansilla euroilla. 

Poliisi epäilee Keski-Euroopassa asuvia henkilöitä nyt törkeistä petoksista, koska he itse olivat antaneet Ristolle verkkopankkitunnukset.

Poliisi kuitenkin on sitä mieltä, että Risto huijasi Suomeen työn perässä tulleita henkilöitä. 

– Näyttää siltä, että nämä henkilöt on erehdytetty väärin perustein tulemaan Suomeen ja avaamaan pankkitilejä, Kortelainen sanoo.

Poliisilla oli "pöljän tuuria"

Poliisi epäilee Ristoa kaikkiaan yli 150 rikoksesta. 

Tutkinnan mukaan hän syyllistyi seuraaviin tekoihin: 

  • Tilasi noin 200 000 eurolla soittimia, puhelimia ja tietokoneita. Suurin osa puhelimista ja tietokoneista tilattiin puhelinoperaattoreiden verkkokaupoista. Poliisi olettaa, että Risto myi eteen päin tuotteet, joita hän oli tilannut.
  • Haki verottajalta 200 000 euroa arvonlisäveron palautuksia.
  • Haki noin 200 000 euroa Suomessa toimivilta pankeilta ja pikavippiyrityksistä kulutusluottoja.

Poliisi pääsi Riston jäljille, kun eräs pankki otti yhteyttä poliisiin. 

– Tässä oli vähän niin sanottua pöljän tuuria. Erään pankin petosasioihin perehtynyt työntekijä otti meihin yhteyttä, kun he olivat havainneet kummallista tililiikennettä tiettyjen tilien välillä. 

Miten on mahdollista, että tämä kaikki onnistui?

– Koska teot tehtiin vahvan tunnistautumisen välineillä, niitä ei tunnistettu rikolliseksi toiminnaksi sen enempää rahoitussektorilla, kaupankäynnissä kuin viranomaistoiminnassakaan, tutkinnanjohtaja Kortelainen sanoo. 

Hän ei osaa arvioida, kuinka paljon Suomessa tapahtuu rikoksia, joissa käytetään vahvaa tunnistautumista.

– Tämä on sellainen rikollisuuden laji, josta ei tehdä rikosilmoituksia. 

Petosrikosten asiantuntija sanoo, että vahvaan tunnistaumiseen luotetaan liikaa.

– Se on yhteiskunnan yleisavain kaikkialle. Kun vahvaa tunnistautumista käytetään väärin, koko yhteiskunta on polvillaan.

Lisää aiheesta:

Rikosmaailmaan juurtui uusi ilmiö: Virolaiset ammattirikolliset junailevat "muuleja" Baltiasta Suomeen – tuloksena miljoonavahingot nettipetoksilla

Suosittelemme sinulle