Hyppää sisältöön

Venäläisten kiinnostus startup-viisumeihin kolminkertaistui, mutta suomalaisinvestointeja ei kannata odottaa: "Oma maine on vaarassa"

Tällä viikolla Slush peruutti miljoonan euron palkinnon venäläistaustaisen yritykseltä. Suomalainen konsulttiyhtiö taas on lisännyt asiakirjoihin kohdan, johon merkitään startupin mahdolliset siteet Venäjään.

Kansainväliset sijoittajat tulevat Slushiin toiveissaan löytää parhaita startupeja. Kuva: Markku Rantala / Yle

Maanantaina kasvuyritys- ja teknologiatapahtuma Slush peruutti miljoonan euron palkinnon Immigrant-yritykseltä Venäjä-yhteyksien vuoksi. Yksi yrityksen perustajista, Anastasia Mirolyubova, kertoi Slushin jälkeen saaneensa vihapostia ja tappouhkauksia (siirryt toiseen palveluun), vaikka hän muutti pois Venäjältä Britanniaan jo vuonna 2016, on kertonut vastustavansa sotaa ja auttavansa ukrainalaisia. Osa ihmisistä on jopa syyttänyt Slushia (siirryt toiseen palveluun) sodan kannattamisesta.

Tästä huolimatta Venäjän helmikuisen hyökkäyksen jälkeen kymmenet venäläiset startup-yritykset ovat siirtyneet Suomeen pikakaistan oleskeluluvalle tarjoavan startup-oleskeluluvan avulla. Maahanmuuttovirasto voi myöntää kahden vuoden oleskeluluvan hakijatiimin saatua Business Finlandilta positiivisen lausunnon. 

Suomalaiset sijoittajat ovat kuitenkin haluttomia sijoittamaan yrityksiin, joilla on kytkös Venäjään, riippumatta siitä, onko omistaja pakotelistalla vai ei. Vähintään oletetaan, että yritys osoittaa selvästi vastustavansa sotaa.

Onko siis vastikään Suomeen muuttaneilla venäläisillä startupeilla mitään mahdollisuutta saada bisneksensä jaloilleen nykyilmapiirissä?

Sota ei vaikuta hakemusten arviointiin

Sodan alkamisen jälkeen venäläisten kiinnostus startup-oleskelulupiin on kolminkertaistunut.

– Venäläiset ovat aina olleet yksi suurimmista ryhmistä hakijoiden joukossa, mutta sota on selvästi vaikuttanut hakijamäärään, sanoo Business Finlandin Startup Permitin (siirryt toiseen palveluun) tuotepäällikkö Annamari Soikkeli.

– Helmikuun lopusta lokakuuhun venäläiset ovat jättäneet 120 hakemusta, kun koko viime vuonna hakemuksia tuli 40, vaikkemme ole markkinoineet tänä aikana ohjelmaa Venäjällä ollenkaan.

Migrin mukaan Venäjän kansalaiset jättivät viime vuoden aikana 36 startup-oleskelulupahakemusta, kun taas tänä vuonna hakemuksia oli jätetty lokakuun puoleenväliin mennessä jo 82.

Startup-oleskelulupaa varten tarvitaan puoltava lausunto Business Finlandilta. Sen voi saada, kun hakijalla on tietyt kriteerit täyttävä liikeidea ja toimintasuunnitelma. Oleskelulupaa varten on myös kyettävä osoittamaan riittävä toimeentulo. Jos Business Finland hyväksyy hakemuksen, startupin perustajat voivat sen jälkeen hakea oleskelulupaa Maahanmuuttovirastosta ja muuttaa Suomeen. 

Soikkelin mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ole vaikuttanut siihen, miten hakijoita arvioidaan. 

– Business Finlandin lausunto ei ole siis vielä oleskelulupapäätös. Business Finlandin rooli on arvioida yritysten liiketoimintaideoita, niiden potentiaalia sekä tiimin osaamisen soveltuvuutta kyseisen liiketoiminnan harjoittamiseen. Me arvioimme venäläisiä hakijoita aivan kuten muitakin hakijoita, korostaa Soikkeli.

“Sota oli ratkaisevassa roolissa, kun päätimme siirtää liiketoimintamme”

Yksi startup-luvalla Suomeen muuttaneista on pietarilainen Kirill. Hän ei kerro sukunimeään julkisuuteen, sillä hän haluaa suojella Venäjällä olevia työntekijöitään. Hänellä on useampi rahoitusteknologian, mobiilipelien ja tekoälyn aloilla toimiva startup-yritys. Kirill alkoi valmistella muuttoa heti sodan alussa. 

– Sodalla oli ilman muuta ratkaiseva rooli, kun päätimme siirtää liiketoimintamme. Sama koskee monia muitakin venäläisiä yrityksiä, hän kertoo.

– Yrityksemme ovat koko ajan tähdänneet kansainvälisille markkinoille, vaikka huomattava osa asiakaskuntaa onkin ollut Venäjällä. Olemme törmänneet haasteisiin kansainvälisessä toiminnassa Venäjältä käsin jo paljon aikaisemmin, vuoden 2014 Krimin valtauksesta asti.

Silloin asetettiin ensimmäiset pakotteet ja Kirillin mukaan tilin avaaminen ulkomaisessa pankissa tai ulkomaisten investointien houkuttelu kävivät lähes mahdottomaksi. 

– Helmikuu 2022 tietenkin muutti kaiken perin pohjin. Työskentely muiden maiden kanssa Venäjältä käsin kävi täysin mahdottomaksi. Lisäksi oli hirveän raskasta toimia maassa, jonka harjoittamaa politiikkaa en hyväksy lainkaan.

Silloin Kirill päätti muuttaa ulkomaille, lopettaa toimintansa osassa venäläisiä yrityksiä ja perustaa uusia yrityksiä ulkomaille. 

Suomeen muutti myös Kirillin yrityskumppani. Tänne he perustavat uuden firman toteuttaakseen yhden lupaavimmista tekoälyyn liittyvistä projekteistaan. 

– Teimme ensimmäiset kokeet onnistuneesti Venäjällä ja näemme, että yrityksellä on hyvät mahdollisuudet menestyä maailmalla. Toivomme, että pystymme vähitellen tuomaan Suomeen insinöörejämme ja ohjelmoijiamme. Valtaosa heistä työskentelee jo Venäjän ulkopuolella. Yksi liikekumppaneistani on Ukrainan kansalainen, joka tällä hetkellä työskentelee Virossa. 

Aleksandr Vasiljuhan perustama WHERE analysoi satelliittikuvia kaupunkiympäristön ja kestävän kehityksen analysointia varten. Hän saapui Suomeen syyskuussa yhdessä vaimonsa ja koiransa kanssa. Sodan alettua hän oli hetkeksi muuttanut Moskovasta Georgiaan. 

Aleksandr Vasiljuha uskoo, että Suomesta tulee hyvä tukikohta hänen yritykselleen. Kuva: Alexander Vasiljuhan oma arkisto

– Tajusin jo viime vuonna perustaessani startupia, että tulen muuttamaan ulkomaille ja toimimaan Venäjän ulkopuolella. Siinä mielessä yritykselläni ei ole mitään tekemistä Venäjän kanssa, lukuun ottamatta minun kansalaisuuttani. En perustanut toiminimeä, enkä etsinyt asiakkaita Venäjältä, koska näin mahdolliset riskit jo tuolloin. Riskejä oli jo aikaisemmin, mutta ne kasvoivat valtavasti Krimin miehityksen jälkeen vuonna 2014. Vuosina 2017–2018 ilmapiiri kiristyi entisestään. 

– Sodan alettua muutimme heti Georgiaan silloisen tyttöystäväni, nykyisen vaimoni kanssa. Elimme siellä jonkinlaisessa välitilassa, jossa oli mahdotonta tehdä bisnestä, kun ei tiennyt, mitä tapahtuu parin päivän päästä. Toisella yrittämällä sain Business Finlandilta puoltavan lausunnon ja hain startup-oleskelulupaa. Pystyin hengähtämään vasta kun saavuimme Suomeen. Nyt tiedän miten edetä, miten löytää työntekijöitä ja rahoitusta. 

Aleksandr vaimonsa ja Sami-koiransa kanssa Georgiassa. Kuva: Aleksandr Vasiljuhan oma arkisto

"Welcome to Happiness! Welcome to Freedom! Welcome to Finland!"

Kumpikin yrittäjä yritti ensin päästä Eurooppaan Viron kautta. Viro tarjoaa yhden helpoimmista reiteistä startup-yrityksille. Viro kuitenkin lopetti startup-lupien myöntämisen Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisille. Ratkaisuksi löytyi Suomi. 

– Matkustin huhtikuussa pariksi kuukaudeksi Tallinnaan perustaakseni yrityksen ja järjestääkseni työntekijöiden muuton sinne, kertoo Kirill.

– Nopeasti kävi kuitenkin selväksi, että paikalliset viranomaiset tekivät kaikkensa estääkseen venäläisten asiantuntijoiden tulon maahan.

Tallinnassa Kirill tapasi startup-tapahtuma Latitude59:ssä Business Finlandin edustajia, jotka kertoivat hänelle Suomen startup-oleskeluluvista.

– Tapasin myös tunnetun suomalaisen yrittäjän, joka sanoi, että “me Suomessa olemme vain iloisia, kun meille muuttaa lahjakkaita asiantuntijoita ja yrittäjiä”. Hän myös lupasi auttaa minua siirtämään toimintani Suomeen, Kirill jatkaa.

– Tiesin, että Suomi on usein kärkipaikoilla onnellisuus- ja elintasovertailuissa. Ja yrittäjä lopetti puheensa sanoin “Welcome to Happiness! Welcome to Freedom!Welcome to Finland!”. Näin päätös muutosta Suomeen oli tehty.

Sekä Kirill että Aleksandr saivat oleskeluluvan kahdessa viikossa sen jälkeen kun Business Finland oli hyväksynyt heidän liiketoimintasuunnitelmansa.

Esteitä matkalla menestykseen

Oleskeluluvan saaminen onkin helpoin etappi venäläisen startupin tiellä Suomeen.

Esimerkiksi yksi suomalainen yritys, joka auttaa startupeja saamaan rahoitusta Business Finlandin kautta, ottaa erityisesti huomioon startupin yhteydet Venäjälle. Yrityksen sisäisissä asiapapereissa on nyt erillinen kohta “yhteys Venäjään”, johon konsultit lisäävät venäläistaustaiset perustajat, asiakkaat tai sijoittajat.

Eräässä suuren startup-kampuksen tapahtumassa helsinkiläisen sijoitusyhtiön johtaja sanoi yrittäjille suoraan: jos haluatte houkutella investointeja, Venäjään ei pidä olla mitään yhteyttä. Yhteys Venäjään voi tarkoittaa yhdenkin omistajan Venäjän kansalaisuutta. Johtaja kommentoi asiaa myöhemmin Ylelle.

– Meidän kokemuksemme mukaan venäläisistä omistajista on tullut hankala tekijä, joka saa sijoittajat karttamaan yhtiötä ja voi siten ajaa "muutoin terveitä" yhtiötä rahoitusvaikeuksiin. 

Johtaja halusi vastata anonyymisti, koska hänen mukaansa asia ei suoraan heijasta hänen yrityksensä toimintaa. 

Tänä vuonna Slush houkutteli ennätysmäärän kasvupääomaa Suomeen - lähes tuhannen miljardin edestä. Kuva: Markku Rantala / Yle

Osa sijoittajista tarkastaa etukäteen Venäjä-kytkökset

Rahoitusfirma Liquido vc:n perustaja Jussi Muurikainen sanoo, ettei venäläisillä startupeilla ole mitään mahdollisuutta saada investointeja, elleivät he julkisesti kerro vastustavansa sotaa. 

– Kyse ei ole siitä, että venäläiset startupit olisivat riskiryhmää, vaan arvopohjasta, Venäjän toimista Ukrainassa. 

Muurikainen kehottaa yrittäjiä, jotka eivät tue Venäjän politiikkaa ja lähtivät maasta pois siksi, ettei se vastaa heidän arvojaan, aktiivisesti kertomaan asiasta. 

– Täytyy julkisesti irtisanoutua kaikesta, mitä siellä tapahtuu. Mikään muu ei toimi. Ei ole mitään toivoa venäläisille startupeille saada rahaa, jos he eivät ole tehneet täyttä pesäeroa.

Bisnesenkeli-verkosto FiBanin (siirryt toiseen palveluun) jäsen Henri Nordström vahvistaa sijoittajien näkemyksen. 

– Sota on ehdottomasti vaikuttanut sijoittajiin. Heidän oma maineensa on vaarassa, jos he sijoittavat yhtiöihin, joilla on venäläistaustaa. Tiedän, että ennen sijoitusten tekemistä moni instanssi tekee jopa tarkastuksia, ettei yrityksillä ole merkittäviä venäläistaustaisia omistuksia.

– Mielestäni on ollut huolestuttavaa seurata tätä trendiä tänä vuonna, kun venäläistaustaiset ihmiset ja yrittäjät ovat joutuneet valtavan sorron kohteeksi tämän sodan seurauksena. Sota on totta kai tuomittava, mutta ihmiset, joilla ei ole mitään taustaa tähän, eivät saisi joutua kärsimään maan hallitsijan toimista.

Samaa mieltä on sijoittaja, yritysten Whitecoach Oy ja Start Up Lions Oy perustaja ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin konsultti Jukka Huikari.

– Jos yritys täyttää tietyt kriteerit, on rekisteröity Suomeen ja toimii täällä, en tyrmäisi sitä sen takia, että siinä on joku venäläinen, sanoo hän. 

– Olen perustanut yli sata yritystä Suomessa ja voin sanoa, että täällä on kaiken kaikkiaan vaikea löytää rahoitusta, etenkään sijoittajilta. Suomessa on erilaisia tahoja, ELY-keskukset, Business Finland. Jos niillä on sääntö, että venäläiset on suljettu tukien ulkopuolelle, on meidän sijoittajien vaikea olla mukana. Meidän lisäksi täytyy löytää muita riskin jakajia.

Business Finlandin tietojen mukaan EU:n pakotteiden kannalta henkilön kansalaisuus ei ole tällä hetkellä este rahoitukselle. EU:n säännöt koskevat yhtäläisesti ihmisiä sekä EU:n alueella perustettuja yrityksiä ja organisaatioita.

Sijoittajuus ei tarkoita vain rahaa

Kirill ja Aleksandr ovat eri mieltä siitä, voiko sota vaikuttaa sijoittajien rahoituspäätöksiin.

– Jos potentiaalinen sijoittaja pitää minua riskinä venäläisyyteni takia, vaikka minulla ei ole mitään Venäjällä, vastustan sotaa ja sivuillamme lukee, että tuemme Ukrainaa, en minäkään halua olla hänen kanssaan tekemisissä, kommentoi Aleksandr.

– Sijoittajuudessa ei ole kyse pelkästään rahasta, vaan se on verkostoitumista, jäsenyyttä, yhteisöllisyyttä – se on kokonainen ekosysteemi.

Aleksandr suunnittelee houkuttelevansa sijoituksia eurooppalaisen tai muualla maailmalla toimivan yrityshautomon kautta, joka tarjoaisi mentorointia, koulutusta ja sekä taloudellista että asiantuntijatukea. Monet tarjoavat palveluja verkossa, joten yrityksen ei tarvitse lähteä Suomesta. 

– Se olisi ensimmäinen askel rahoituksen keräämisessä. Alkuun olisi hyvä saada kokoon 300 000–500 000 euroa.

Kirill taas uskoo, että sota vaikuttaa kaikkiin venäläisiin.

– Ikävä kyllä me joudumme vielä monien vuosien ajan tuntemaan sen, että maamme aloitti tämän sodan. Suurin osa maista ajattelee, että nimenomaan venäläiset aloittivat sodan. Loppujen lopuksi, emmekö me venäläiset ole sietäneet hallintoamme? Euroopassa ei nähdä sitä, että monet ihmiset protestoivat. Ei nähdä, miten poliisi toimii mielenosoituksissa. Eikä nähdä propagandan voimaa, joka luo taustaa hallinnon saamalle tuelle.

Toiveissa elämä Suomessa

Startup-oleskelulupa myönnetään kahdeksi vuodeksi, minkä jälkeen jatkoa pitää hakea suoraan Migriltä tavanomaisen menettelyn mukaan. Sekä Aleksandr että Kirill aikovat jatkaa lupaa. 

– Uskon, että Suomesta tulee hyvä tukikohta yrityksellemme, sanoo Aleksandr.

– Emme tiedä, mitä tapahtuu jatkossa, mutta haluaisimme aloittaa täältä. Sen takia kaikki, mitä teen täällä, tähtää siihen, että voisin jatkaa väliaikaista oleskelulupaa ja saada lopulta pysyvän.

Kirillin suunnitelmissa taas on seuraavan kahden vuoden aikana rakentaa Suomeen menestyvä globaali yritys.

– Emme aloita nollasta, enkä usko olevani tyhjän päällä, siksi uskon, että minulla on ihan hyvät mahdollisuudet. Toivon, että saan sitten jatkettua oleskelulupaa ja jatkan yritystoimintaa täällä. Toivon oppivani suomen kieltä. Olen erittäin kiitollinen Suomelle vastaanotosta ja monille ihmisille saamastani tuesta.

– Kaikkein hartaimmin toivon kuitenkin, että sota loppuisi ja Venäjästä tulisi vapaa ja demokraattinen maa, joka alkaisi uudelleen integroitua muuhun maailmaan, rakentaisi kumppanuussuhteen Suomen kanssa. Ehkä sitten, samalla kuin minulla olisi Suomessa menestyvä kansainvälinen bisnes, voisin käydä usein synnyinkaupungissani Pietarissa, jota edelleen rakastan suuresti.

Jutun ovat venäjän kielestä kääntäneet Heidi Zidan ja Katja Liukkonen.

Slushin ensimmäisenä päivänä viime viikon torstaina tapahtuman operatiivinen johtaja Aino Bergius ja tuotejohtaja Elmo Pakkanen kertoivat sijoittajia olleen tänä vuonna enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tapaamisalueella järjestettiin tuhansia kohtaamisia.

Korjaus klo 11:08: Startup-viisumi on muutettu tekstissä startup-oleskeluluvaksi.

Suosittelemme sinulle