Hyppää sisältöön

Teollisuustyöntekijät ja kuljetusala hakevat mallia Saksan viiden prosentin palkankorotuksista – neuvotteluiden loppurutistus on alkanut

Teknologiateollisuuden palkkaneuvottelun tulos tulee heijastumaan muillekin aloille, Teollisuusliiton mukaan yli miljoonalle suomalaiselle.

Valmet Flow Control Oy:llä koneistajana työskentelevä Anu Voutilainen sanoo toivovansa kunnon palkankorotusta, kun inflaation syö entistä suuremman osan tuloista. Kuva: Ilkka Loikkanen / Yle

Teollisuudessa työnantajat ja työntekijät neuvottelevat parhaillaan ensi vuoden palkoista. 

Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välinen työehtosopimus umpeutuu kuun vaihteessa. Sitä ennen liitot yrittävät vielä neuvotella, mutta tilanne on vaikea.

Koska liittojen näkemykset palkankorotusten tasosta ovat olleet kaukana toisistaan, voimassa oleva työehtosopimus on sanottu irti ja se täytyy neuvotella kokonaan uusiksi.

Jos sopimukseen ei pian päästä, edessä voi jälleen olla työmarkkinahäiriöitä eli ylityökieltoja ja lakkoja. Seuraavaksi vuorossa on kemianteollisuuden sopimuksen päättyminen vuodenvaihteessa ja kuljetusalojen sopimus tammikuun lopussa. 

Hintojen nousu eli inflaatio on syksyllä laukannut yli 8 prosentissa ja on Suomen pankin ennusteen (siirryt toiseen palveluun) mukaan vielä ensi vuonnakin keskimäärin yli 4 prosenttia.

Inflaation syö jatkuvasti ostovoimaa, eli palkalla saa entistä vähemmän. Siksi työntekijöitä edustavan teollisuusliiton mielestä tarvitaan tuntuva palkankorotus. 

– Kyllä se niin on, että hintojen nousun tulee näkyä myös palkkaratkaisussa, vaikka ei koko menetettyä ostovoimaa yhdellä neuvottelukierroksella varmaan kiinni saadakaan, Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen sanoo.

Teollisuuden työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen katsoo, että yrityksillä on mennyt viime aikoina vahvasti ja palkankorotusvaraa pitäisi siksi löytyä. Kuva: Jouni Immonen / Yle

Saksan prosentit kelpaisivat Teollisuusliitolle

Palkansaajat hakevat vaatimuksilleen tukea Euroopan verrokkimaista. Saksassa teollisuuden jättiliitto IG Metall teki viime viikolla sopimuksen, jota myös Saksan valtio oli osaltaan synnyttämässä.

Saksalaisten teollisuustyöntekijöiden palkat nousevat ensi vuonna 5,2 prosenttia ja 3,3 prosenttia vuonna 2024. Lisäksi työntekijät saavat 3 000 euron verottoman inflaatiokorvauksen, joka maksetaan kahdessa erässä.

Teollisuusliiton Jyrki Virtanen ei halua paljastaa liittonsa täsmällisiä palkkavaatimuksia, mutta suostuu sanomaan, että Saksan prosenttikorotukset sopisivat Suomeenkin.

– Eivät ne nyt niin kaukaa haetuilta kuulosta täälläkään.

Saksan valtion järjestämästä kolmen tonnin inflaatiokorvauksesta Teollisuusliitto ei sen sijaan haaveile.

– Tätä on turha spekuloida, koska mitään työmarkkinaratkaisuja, missä hallitus on mukana, ei olla tekemässä työnantajan puolelta.

Myös auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko vaati keskiviikkona palkkamallin ottamista Saksasta.

Koneistaja Voutilainen: Kaikilla tekee tiukkaa

Valmet Flow Control Oy:n venttiilitehtaassa koneistajana työskentelevä Anu Voutilainen toivoo täydestä sydämestään, että teollisuuspalkansaajien palkkaneuvottelu onnistuu.

Voutilainen kertoo tuntevansa inflaation vaikutukset jatkuvasti elämässään.

– Olen itse pitkämatkalainen ja tankillinen bensaakin on alkanut maksaa parikymppiä entistä enemmän. Muunkin energian hinta on noussut ja ruuan hinta nousee kaiken aikaa, hän toteaa.

Voutilainen ei ota ensi vuoden korotusprosenttiin kantaa, mutta toteaa toivovansa palkkojen nousevan.

– Toivottavasti neuvottelevat hyvän sopimuksen meille. Kyllä kaikilla tekee tiukkaa.

Pääluottamusmies Raimo Kantonen vahvistaa, että työntekijät seuraavat nyt palkkakierrosta poikkeuksellisen uteliaina inflaation vuoksi. Toiveet korkeista korotuksista välittyvät luottamusmiehelle.

– Nimenomaan semmoinen mielipide on. Pitäisi saada semmoinen palkkaratkaisu, että ostovoima säilyy tai paranee.

Pääluottamusmies Raimo Kantonen kertoo, että työntekijät toivovat tuntuvia palkankorotuksia, jotka turvaisivat ostovoiman. Kuva: Ilkka Loikkanen / Yle

Teollisuuden ratkaisu ohjaa muidenkin korotuksia

Teknologiateollisuuden palkkaratkaisu vaikuttaa suureen osaan suomalaisista.

Työntekijöitä edustavassa Teollisuusliitossa on yli 200 000 jäsentä, mutta palkkaratkaisun vaikutus on paljon laajempi.

Varsinkin työnantaja haluaa pitää huolen siitä, että muut alat eivät saisi korkeampia palkankorotuksia kuin teknologiateollisuuden palkansaajat.

Esimerkiksi Kaupan liitto kieltäytyi neuvottelemasta työntekijäjärjestö Pamin kanssa palkoista ennen vientialojen sopimuksen syntymistä.

Lisäksi koko laaja kunta-ala teki aiemmin jäsenilleen sopimuksen, jolla esimerkiksi opettajien, kirjastotyöntekijöiden ja hoitajien palkankorotukset sidottiin jo etukäteen vientiteollisuuteen ja kuljetusalaan.

Tosin kunta-ala saa sopimuksensa myötä tällä kertaa teollisuustyöntekijöitä enemmän. Esimerkiksi ensi vuonna kunta-alan palkkaohjelma tuo yli prosenttiyksikön suuremman korotuksen kuntien työntekijöille kuin teollisuustyöläisille, olkoon teollisuuden korotus mikä vain.

– Me neuvotellaan sopimusta yli miljoonalle suomalaiselle, tiivistää Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen.

Johtaako työmarkkinakierros palkkainflaatioon?

Inflaation ajaminen takaa palkankorotuksilla on siinä mielessä hankala asetelma, että palkkojen nousu voi johtaa inflaation kiihtymiseen edelleen. 

Ennustepäällikkö Meri Obstbaum Suomen Pankista toteaa, että palkkainflaatiokierre olisi huono vaihtoehto sekä palkansaajien ostovoimalle että yritysten kilpailukyvylle.

– Vain se, että saataisin inflaatio kuriin, voi keskipitkällä aikavälillä tukea ostovoiman kasvua ja kilpailukykykehitystä.

Ensi vuoden palkankorotusten tasoon Obstbaum ei halua ottaa kantaa. Hän toteaa, että palkankorotusten vaikutus Suomen talouteen on voimakkaasti riippuvainen myös euroalueen verrokkimaiden, kuten Saksan, korotuksista.

Ongelma syntyisi, jos Suomi menisi selvästi muista maista ohi. Obstbaum huomauttaa, että Suomen inflaatio on toistaiseksi muuta euroaluetta jonkin verran hitaampaa.

– Palkansaajapuolella on ymmärrettävä pyrkimys saavuttaa parempi tilanne tuntuvasti supistuneiden reaaliansioiden suhteen. Toinen näkökulma on kustannuskilpailukyvyn säilyttäminen ja siinä välissä nyt pitää sitten tasapainotella.

Koneistaja Anu Voutilainen kertoo inflaation tuntuvan duunarin kukkarossa.

Lue lisäksi:

SAK:n Jarkko Eloranta vaatii työnantajilta solidaarisuutta: "Nyt on palkankorotusten aika"

Inflaatio kipusi lokakuussa 8,3 prosenttiin – ruoan hinta jatkoi huimaa nousuaan

Teknologiateollisuuteen ei syntynyt sopua ensi vuoden palkankorotuksista – Teollisuusliitto irtisanoi työehtosopimukset

Euroalueen taantuma olisi Suomessa enemmänkin riesa kuin romahdus, arvioi Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn

Teollisuusliiton Riku Aalto torjuu veronkevennykset ja vaatii maksusiirtoja palkansaajilta työnantajalle: "Emme halua ostaa omia palkankorotuksiamme"

Suosittelemme sinulle