Hyppää sisältöön

Keskustan eduskuntaryhmä ei aio käsitellä Mikko Kärnän vanhoja saamelais- ja maahanmuuttajavastaisia blogikirjoituksia

Saamelaiskäräjälain muutosta äänekkäästi vastustaneen keskustan kansanedustajan aiemmat ulostulot nousivat eilen illalla puheenaiheeksi Twitterissä.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on tullut tutuksi voimakkaista kannanotoistaan. Kuva: Sakari Piippo / Yle

Saamelaiskäräjälain uudistuksen voimakkaana vastustajana esiintynyt kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) myöntää kirjoittaneensa maahanmuuttaja- ja saamelaisvastaisia kirjoituksia julkaisseeseen blogiin. Helmikuussa 2009 blogissa kirjoitettiin, että "saamelaisneuvosto on rasistinen ja etnosentrinen järjestö". 

Lapin vaalipiiristä valitun Kärnän kytkyt Lapinleuku-nimiseen blogikirjoittajaan nosti ensimmäisenä esiin Twitterissä sotahistorian ja Itä-Euroopan tutkija Jussi Jalonen

Kärnä ei halunnut kommentoida asiaa Yle Uutisille. Hän kuitenkin myönsi eilen Twitterissä, että on kirjoittanut kyseisellä nimimerkillä muun muassa maahanmuuttovastaisesta keskustelusta tunnetulle Hommaforumille. 

Hommafoorumille nimimerkin takaa on kirjoitettu muun muassa viestejä, joiden mukaan kolttasaamelaiset eivät ole sen ”alkuperäisempiä asukkaita kuin me suomalaisetkaan".

Kärnän mukaan Lapinleuku-nimimerkin takana on ollut useampi kirjoittaja. Kärnällä ja blogin pitäjällä on kuitenkin hyvin paljon yhteistä. He ovat muun muassa saman ikäisiä, ja he molemmat ovat kertoneet harrastavansa muun muassa "pahkatöitä ja naisten sosiaalipsykologiaa".

Blogikirjoitukset on laadittu yli kymmenen vuotta sitten.

Paljastukset eivät yllätä, arvioivat tutkijat

Pohjoisen politiikan ja hallinnon professori Laura Junka-Aikion mukaan on hyvä, että päättäjien todelliset asenteet tulevat suuren yleisön tietoisuuteen. Ulostulot eivät kuitenkaan tulleet yllätyksenä saamelaisasioihin perehtyneille.

Ennen kansanedustajan uraansa Kärnä toimi Enontekiön kunnanjohtajana.

– Tuohon aikaan hän nousi yleisempään tietoisuuteen saamelaisten oikeuksia kyseenalaistavalla retoriikalla. Tämä retoriikka hänet sitten siivitti politiikkaan ja lopulta Arkadianmäelle, Junka-Aikio toteaa.

Saamelaiskysymyksiin perehtyneen Junka-Aikion puoliso on saamelainen, joka työskentelee virkamiehenä saamelaiskäräjillä. Puolison suku on ollut pitkään mukana saamelaispolitiikassa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) päätti viedä saamelaiskäräjälain uudistamiseen liittyvät lakimuutokset eduskunnan käsiteltäväksi keskustan vastustuksesta huolimatta. Yleisö seurasi eduskunnan kyselytuntia 17. marraskuuta. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Junka-Aikion mukaan paikallisella tasolla saamelaisten oikeuksia on vastustettu hyvin voimakkaasti ja näkyvästi. 

Paikallispolitiikkaa tuntemattomille paljastukset voivat kertoa päättäjien piilotetusta agendasta. Esimerkiksi eilen eduskunnan saamelaiskäräjälakia koskevassa lähetekeskustelussa Kärnä piti hyvin toisentyyppisen puheenvuoron. Kärnä sanoi tunnepitoisessa puheenvuorossaan, että asiasta käyty keskustelu tekee hänet suunnattoman surulliseksi.

– En olisi koskaan uskonut, että joudun Suomen eduskunnassa kansanedustajana käsittelemään lakiesitystä, jolla pyritään viemään poliittiset oikeudet sellaisilta henkilöiltä, joita valtio on kohdellut kaikista heikoiten. Heitä, joita on suomalaistettu kaikista eniten, ollaan tekemässä toisen kerroksen kansalaisia, Kärnä latasi.

Junka-Aikion mukaan helpoiten tunnistettavaa vihapuhetta löytyy sosiaalisesta mediasta. Ilmiö on kuitenkin paljon laajempi.

Saamelaiskäräjälain uudistamisen ympärillä käydyssä keskustelussa on myös paljon vihapuhetta, jota ei sellaiseksi tunnisteta. Kyse on samankaltaisista väittämistä ja puhetavoista, jota erilaiset toimijat pitävät yllä vuodesta toiseen. 

Saamelaisvastaisia asenteita ylläpitävää puhetta on kuultu myös lakiuudistusta koskevassa keskustelussa.

– On toimijoita, jotka ovat tukeneet tällaista yleistä pelon ja uhkakuvien lietsontaa. Esitetyt väitteet keskittyvät siihen, että saamelaiskäräjät tai saamelaiseliitti uhkaa muiden oikeuksia tai on viemässä muilta jotakin pois, tai että saamelaiskäräjät sortaa omia ”vähemmistön vähemmistöjään” oman edun nimissä.

Viesti uppoaa myös moneen sellaiseen ihmiseen, joka karsastaa selkeän rasistista puhetapaa. 

– He eivät välttämättä tunnista saamelaisvastaista puhetapaa vastaavankaltaiseksi, vähemmistöön kohdistuvaksi vihapuheeksi. 

Saamelaisten lisäksi blogikirjoituksissa esitetään myös voimakkaita väitteitä muun muassa islamista. Nykykulttuurin tutkija, dosentti Tuija Saresman mukaan ei ole poikkeuksellista, että samat tahot suhtautuvat useisiin eri vähemmistöihin vihamielisesti. Vihapuhetta tutkinut Saresma kommentoi aihetta yleisellä tasolla.

– Nämä usein kietoutuvat yhteen. Oma ryhmä nähdään vahvasti omana, ja viholliset ovat milloin keitäkin, niitä toisia, jotka jollakin tavalla leimataan vaarallisiksi tai ilkeiksi.

Saresman mukaan vaikka perussuomalaiset ovat profiloituneet kärkkäissä kannanotoissa, vihapuhetta viljelevät muutkin puolueet. 

– Ilmiö leviää äärilaidalta muihin puolueisiin ja puhetapa normalisoituu. Ja sillä voi olla hyvinkin hurjia seurauksia, Saresma sanoo.

Kärnä ei ole ensimmäistä kertaa ongelmissa puheidensa vuoksi. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Mikko Kärnän lokakuun lopulla sakkohin kunnianloukkauksesta. Kärnä ilmaisi olevansa tyytymätön tuomioon ja aikovansa valittaa päätöksestä todennäköisesti hoviin. Valitusaika ei ole vielä päättynyt.

Keskustalle itsetutkiskelun paikka

Vihapuhe vaikuttaa saamelaisten elämään haitallisesti. Junka-Aikion mukaan asialla on kuitenkin myös toinen puoli. Toimijoiden taustan ja motiivien läpivalaisu voi viedä keskustelua eteenpäin.

– Näen positiivisena sen, että tämä asia nähdään nyt osana sen laajempaa poliittista taustaa. Sen osana myös saamelaisia on kuultu enemmän.

Sekä Saresma että Junka-Aikio toivovat, että keskusta ottaisi kantaa Kärnän näkemyksiin. Junka-Aikion mukaan puolueen pitäisi kertoa, tukeeko se Kärnän näkemyksiä. Parhaassa tapauksessa tilanne voisi tarjota mahdollisuuden jopa tarkastella kriittisesti puolueen linjaa.

– Keskusta ei rajaudu vain Lappiin. Uskon, että puolueenkin sisällä on ihmisiä, jotka ovat ymmärtäneet, mitä kaikkea näiden Lapin kansanedustajien ylläpitämien puhetapojen taustalla on.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Eeva Kallin mukaan keskustan eduskuntaryhmä ei ole käsittelemässä Kärnään kytkeytyviä nettikirjoituksia.

Saamelaiskäräjälain uudistuksen käsittely jatkuu tänään eduskunnassa.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 24. marraskuuta kello 23:een saakka.

Juttua muokattu 24.11.klo 10.39: Kuvatekstiä muokattu siten, ettei teksti määrittele kuvassa esiintyvien henkilöiden edustamaa yhteisöä.

Saamelaiskäräjälain muutosta koskevassa lähetekeskustelussa kuultiin tiistaina 22. marraskuuta voimakkaita äänenpainoja. Keskustelu jatkuu keskiviikkona.

Enemmän aiheesta:

Saamelaiskäräjälain lähetekeskustelu jatkuu keskiviikkona – lappilaiset kansanedustajat äänessä täysistunnossa

Lapin kansanedustajat ja keskusta vastustavat saamelaiskäräjalain muutosta, ja sille on yksi selkeä syy

Tarkistimme faktat: nämä kolme väittämää saamelaiskäräjälaista eivät pidä paikkaansa

Putositko kärryiltä, mistä saamelaiskäräjissä ja lakikiistassa on oikein kyse? Katso lyhyt tiivistys

Suosittelemme sinulle