Njuike sisdoaluide

"Mis lea geatnegasvuohta ovddidit sámiid rivttiid", oaivvildit ruonát – guovddáža ja vuođđosuopmelaččaid mielas sámediggeláhka dagaha riidduid

Ivdnás sáttaságastallan ii nohkan maŋŋebárgga dievasčoahkkimii, go ságastallan joatkašuvvá vel gaskavahkko. 

Sámediggeláhka bijai johtui garra ságastallama riikabeivviin. Ruonáid Iiris Suomela buvttii ovdan dan, mo Suopma lea suomaiduhttán sápmelaččaid ja vealaheapmi dáhpáhuvvá ain otná beaivvege Govva: Jorma Vihtonen / Yle

Riikabeaivvit gieđahallagohte sámediggeláhkaevttohusa ikte maŋŋebárgga dievasčoahkkima sáttaságastallamis. Sámediggeláhka bijaige čoahkkinsáles johtui garra ságastallama ja sáhkavuorrobivdagat ledje mealgat olu. 

Riekteministtar Anna-Maja Henriksson álggahii sáttaságastallama sáhkavuoruinis, mas son manai čađa láhkaevttohusa váldočuoggáid. Henriksson maid buvttii ovdan stuorra dárbbu nuppástuhttit sámediggelága jođánepmosit. 

– Ávžžuhan buot riikabeaiáirasiid háhkat fáktadieđuid dán láhkaáššis, ovdalgo mearridit iežaset oaivilis, dajai Henriksson. 

Ruonáid ja gurutlihtu sáhkavuoruin riikabeaiáirasat deattuhedje erenoamážit ON čovdosiid ja sápmelaččaid vásihan vealaheami. Gurutlihtu Veronika Honkasalo dajai, ahte sámediggeláhka lea válmmaštallojuvvon ovttas sámiiguin ja livččii stuorra dáhpa, jus láhka ii dál dohkkehuvvošii. 

– Ii leat suopmelaččaid ášši meroštallat, ahte gii lea sápmelaš ja gii ii. Gii lea válgagelbbolaš ja gii fas ii, dajai Honkasalo. 

Honkasalo mielas lea váralaš Sámedikki doaimma ektui, jus Sámediggái besset dakkár olbmot, geat eai leat sápmelaččat. 

Ruonáid Iiris Suomela fas buvttii sáhkavuorustis ovdan dan, mo Suopma lea suomaiduhttán sápmelaččaid ja vealaheapmi dáhpáhuvvá ain otná beaivvege. Suomela deattuhii, ahte dál lea áigi mieđihit historjjás dáhpáhuvvan vearrivuođaid ja bivdit daid ándagassii. 

– Mis lea geatnegasvuohta ovddidit sámiid rivttiid, ii duolbmut daid. Sápmelaččain ferte leat riekti mearridit iežaset áššiin, dajai Suomela. 

Ruonáid Mirka Soinikoski fas buvttii ovdan dan, mo láhkaevttohusa oktavuođas máŋgasat leat moaitán, go buot sámedikkeáirasat eai leat ovttaoaivilis láhkaevttohusa dohkkeheamis. 

– Lea eahperehálaš gáibidit Sámedikkis ovttaoaivilvuođa mange áššis. Ovttaoaivilvuohta lea absurda ja diktaduraid vuohki doaibmat. Demokratiijas hárve gávdno ovttaoaivilvuohta, dajai Soinikoski. 

Soinikoski ávžžuhiige riikabeivviid dál bargat dan ovdii, ahte sámediggeláhka dohkkehuvvošii. 

Ruonáid Bella Forsgrén muitalii iežas lea fuolas das, man olu sápmelaččat ožžon gierdat vaššiságaid maŋemuš beivviid áigge. 

– Máŋggat sápmelaččat guddet hárduid alde árbejuvvon traumaid. Maŋemuš beivviid ságastallan leamašan oalle báikkuid rasisttalaš, dajái Forsgrén.

Ruonáid ja gurutlihtu riikabeaiáirasat háliidit ođasmahttit sámediggelága. Govva: Tiina Jutila / Yle

Guovddáš ja vuođđosuopmelaččat lága vuostá

Guovddášbellodaga Lappi ovddasteaddjit cuiggodedje láhkaevttohusa garra sániiguin das, ahte dat lasiha riidduid. Guovddášbellodaga Katri Kulmuni mielas láhkaevttohus buktá dušše eanet ruossalasvuođaid iige čoavdde dálá váttisvuođaid. 

– Árvugas riekteministtar, man buorrin atnibehtet láhkaevttohusa, mii lasiha ruossalasvuođaid, iige čoavdde daid, Kulmuni jearai. 

Guovddášbellodaga Mikko Kärnä mielas ođđa láhkaevttohus lea heitot aiddo daidda sámiide, geat leat suomaidahtton buot eanemus. Kärnä oaivvilda, ahte ođđa sámediggeláhka sáhttá dagahit juobe veahkaválddálašvuođaid. 

– Dát dagaha issoras ruossalasvuođaid sámeguovllus ja dan dii ehtet sihkkarit hálit. Go viellja jorggiha vielja vuostá, oabbá oahppá vuostá, de mii mannat ruovttoluotta 90-lohkui. Dalle barttat bulle ja ledje veahkaválddálašvuođat. Dáinna evttohusain ii sáhte ovdánit, dajai Kärnä. 

Vuođđosuopmelaččaid ságadoalli Riikka Purra lea maid dan oaivilis, ahte láhkaevttohus soardá oasi sápmelaččain ja dan ii galgga dohkkehit.

– Sápmelaččaid ášši lea dehálaš, iešmearridanriekti ja vuođđoálbmoga rievttit. Evttohusas goit lea váttisvuohtan hoigadit eret eará sápmelašjoavkkuid sámedikkedoaimmas ja doalvut sis dán vuođđoálbmoga meroštallanrievtti, dadjá Purra Ylei.

Vuođđosuopmelaččaid ságadoalli Riikka Purra ii doarjjo sámediggeláhkaevttohusa. Govva: Silja Viitala / Yle

Autto sávvá viiddit soabadeami

Opposišuvdnii gullevaš olgešbellodat Kokoomusa Pia Kauman oaivvilda, ahte dálá lágas leat feaillat, muhto ii ođđa láhkiige galggašii daid dahkat. 

– Háliidan, ahte vuođđoláhkaváljagoddi dutká dán ášši vuđolaččat ja gullá áššedovdiid, dajai Kauman.

Kokoomusa lappilaš riikabeaiáirras Heikki Autto mielas deháleamos livččii dál soabadit nu, ahte láhkaevttohus oaččošii stuorit guottihusa Sámedikkis. Autto sávvá maid viiddit soabadeami sámeguvlui.

– Dán ráđđehusa soabatmeahttun proseassa ii daga dán áššái gudni iige atte dasa árvvu, mii dán dehálaš áššái gullá, dajai Autto. 

Sáttaságastallan joatkašuvvá ain

Riekteministtar Henriksson fuomášuhtii sáttaságastallamis, ahte áimmuin leat olu boasttoipmárdusat ja njulgii riikabeaiáirasiid sáhkavuoruin ovdanboahtán čuoččuhusaid. 

Ivdnás ja báikkuid garra sáttaságastallan ii goit nohkan ievttá dievasčoahkkimii, go ságastallan joatkašuvvá vel odne gaskavahkko. 

Go sáttaságastallan lea čađahuvvon, de sámediggeláhkaevttohus sáddejuvvo jáhkkimis viidáset vuođđoláhkaváljagoddái riikabeivviid ságadoalli Matti Vanhanen evttohusa mielde. 

Riikabeivviid dievasčoahkkima lea vejolaš čuovvut Yle Areenas diibmu 14 rájes. Maŋŋebárgga sáttaságastallama sáhtát geahččat dáppe.

Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Ođđasamosat: paketissa on 10 artikkelia