Hyppää sisältöön

Saamelaisiin kohdistuva vihapuhe räjähti somessa – kirjoitusten sisältö on usein väkivaltaista

Useat saamelaiset ovat joutuneet solvausten ja väkivallalla uhkailun kohteeksi otettuaan netissä kantaa saamelaiskäräjälakikeskusteluihin. "Vähemmistöä on aina helppo haukkua", toteaa yliopistonlehtori Tapio Nykänen Lapin yliopistosta.

Useat saamelaiset ovat saaneet rasistisia viestejä somessa.
Saamelaisaktiivit Janne Hirvasvuopio ja Petra Laiti lukevat videolla heille suunnatun viestin ja kommentoivat viestien sisältöä ja sitä, miltä sellaisten vastaanottaminen tuntuu.

Kun saamelaiskäräjälakiuudistus levisi valtakunnalliseen keskusteluun, myös väkivaltainen ja rasistinen puhe saamelaisia kohtaan voimistui verkon erilaisilla keskustelufoorumeilla ja somessa. Henkilöt, jotka ottavat aktiivisesti kantaa saamelaisasioihin julkisesti, joutuvat lukemaan toinen toistaan rujompia tekstejä sekä itsestään että kansastaan.

Sateenkaarisaamelaisaktiivi Janne Hirvasvuopio kertoo, että kuluneen viikon aikana hän on saanut vihaisia viestejä liittyen saamelaiskäräjälakikeskusteluun. Viestit ovat tällä kertaa koskettaneet enemmän yleisesti saamelaisia kuin häntä itseään. 

Netin vihapuhe on siirtynyt kerran myös Hirvasvuopion kotiin saakka. 

– Pahinta, mitä minulle on käynyt, on se, että kotiini on tullut uhkaus postiluukusta sisään, Hirvasvuopio kertoo.

Kyseisessä kirjeessä viitattiin erääseen murhatapaukseen ja käskettiin vastaanottajaa olemaan hiljaa.

Janne Hirvasvuopio toteaa, että hän on jo turtunut vihapuheeseen, sillä on kuunnellut sitä jatkuvasti. Hirvasvuopio on jo tuttu näky sosiaalisen median alustoilla, joissa hän ottaa osaa julkiseen keskusteluun. 

– Se, mitä minulle tulee netissä, on minulle miehenä aika kevyttä verrattuna saamelaisnaisten kokemuksiin, Hirvasvuopio sanoo.

Vertauksia natseihin ja pohdintaa, kuka on "tarpeeksi saamelainen"

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtajana Anni-Sofia Niittyvuopio on luonnollisesti ollut paljon esillä mediassa ja kommentoinut julkisesti erityisesti saamelaisnuoria koskevia asioita. Hän kertoo, että silti hänen saamelaisuuttaan on kyseenalaistettu ja kyselty, onko hän "tarpeeksi saamelainen". 

– Se on hirveän inhottava tunne, tulee hirveän huono mieli ja se vaikuttaa ihmisen identiteettiin ja ajatteluun sekä itsestä että omasta kansastaan, pohtii Niittyvuopio.

Suomen saamelaisnuorten yhdistyksen puheenjohtaja Petra Laiti on kiinnittänyt huomiota samaan asiaan: identiteettiä puidaan ja epäillään ihmisen saamelaisuutta. Henkilön hiusten tai silmien väriä käytetään perusteena sille, mihin kansaan voi tai ei voi kuulua, vaikka kyseinen tapa on jo pitkään katsottu rasistiseksi. 

Laiti on ollut jo pitkään somessa aktiivinen saamelaisaiheiden esiintuoja, eikä vihapuhe ole hänelle uusi juttu. Hänestä on keskusteltu anonyymeillä keskustelupalstoilla. Usein keskustelu voi alkaa hänestä henkilönä, mutta laajentua ylipäätään saamelaisiin. 

– Silloinkin, kun henkilö ei tiedä sanoja, joilla haukkua saamelaisia, niin erilaiset rasistiset ja antisemitistiset termit käyvät haukkumiseen, pohtii Laiti. 

Laiti kertoo, että kirjoitusten sisältö on usein todella väkivaltaista. Laitin mukaan netissä kirjoitetaan jopa saamelaisten kansanmurhasta tai yksittäisten saamelaisten tappamisesta. 

Kaikki haastateltavat kertovat, että heidän etnisyyttään epäillään. Petra Laiti kertoo, että uutena piirteenä vihapuheessa on se, että saamelaisiin kohdistuneet traumaattiset toimet käännetäänkin ikään kuin saamelaisten itsensä harjoittamiksi. Saamelaisia on esimerkiksi vielä 1960-luvulla tutkittu rotubiologisiin tutkimuksiin

– Saamelaisten alkuperäiskansaisuutta väheksytään. Sanotaan, että me olemme etnonationalisteja tai että haluaisimme rotupuhtautta. Meitä verrataan Natsi-Saksaan ja Hitleriin, Janne Hirvasvuopio sanoo. 

Dosentti: "Vähemmistöä on aina helppo haukkua"

Saamelaiset ovat helppo kohde nettivihalle, arvioi dosentti ja yliopistonlehtori Tapio Nykänen Lapin yliopistosta. 

– Vähemmistöä on aina helppo haukkua. Yleensä on sosiaalisia esteitä, jotka estävät vähemmistöjen haukkumisen. Saamelaisia kohtaan ei näyttäisi olevan tällaisia esteitä, pohtii Nykänen.

Hän on aiemmin tutkinut muun muassa saamelaisten poliittista historiaa. Nimenomaan saamelaisten kohtaamasta nettivihasta hänellä ei ole omakohtaista tutkimustietoa, mutta hän joka tapauksessa näkee nykyisen tilanteen huolestuttavana. Nykänen arvioi, että nettikommentoijille saamelaisuus voi vaikuttaa vain aktivismilta, vaikka kyseessä onkin perustuslaillisista oikeuksista.

Sellainen ajattelutapa, että saamelaiset systemaattisesti käyttäytyisivät väärin muita saamelaisia kohtaan, on Nykäsen mielestä jollain tavalla ikään kuin hyväksytty julkisessa keskustelussa. Se voi johtaa siihen, että ajatellaan saamelaisten vain hamuavan omia etujaan. 

Nykänen pohtii myös, että keskusteluissa saamelaiset on esitetty liiankin usein uhriaseman kautta. Jos näin on, voi vaikutelma Nykäsen mukaan olla se, että saamelaiset eivätosaa muuta kuin valittaa.

– Saattaa unohtua, että kysymys ei yleensä ole niinkään henkilökohtaisesta edusta kuin alkuperäiskansan jäljellä olevan omaleimaisen kulttuurin elinvoimaisuudesta, muistuttaa Nykänen.

Nykäsen mukaan vihamielisillä kommenteilla tavoitellaan saamelaisten hiljentämistä. 

– Pahimmillaan aggressiivinen puhe voi tietysti muuttua myös fyysisiksi teoiksi, mistä maailmanhistoriassa on riittävästi esimerkkejä, Nykänen toteaa.

Voit keskustella aiheesta tämän jutun lopussa torstaihin 24.11.2022 kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle