Hyppää sisältöön

Näin poliisi selvittää ensi vuonna, oliko seksi vapaaehtoista vai ei – raiskaustutkinnan painopiste siirtyy olennaisella tavalla

Vuodenvaihteesta lähtien raiskaus on sukupuoliyhteys sellaisen henkilön kanssa, joka ei ole osallistunut siihen vapaaehtoisesti. Selvitimme, mitä poliisi suostumuksen selvittämiseksi kysyy.

Suuri osa uusista rangaistavaksi tulevista aikuisten välisistä seksuaalirikoksista tulee koskemaan tilanteita, joissa osapuolet ovat eri mieltä siitä, oliko kanssakäyminen vapaaehtoista vai ei. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Marjatta Rautio

Vapaaehtoisuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus nousevat keskiöön, kun seksuaalirikoslainsäädäntö (siirryt toiseen palveluun) uudistuu. Samalla raiskauksen määritelmä muuttuu. 

Ensi vuoden alusta lähtien raiskaus on rikoslain mukaan (siirryt toiseen palveluun) sukupuoliyhteys sellaisen henkilön kanssa, joka ei ole osallistunut siihen vapaaehtoisesti. 

Vapaaehtoisuus voidaan lain perustelujen mukaan ilmaista sanallisesti, käytöksellä tai muulla tavalla.

Nykyisin raiskauksen tunnusmerkit täyttyvät, kun teossa on ollut mukana väkivaltaa tai väkivallan uhkaa tai uhri on ollut puolustuskyvytön.

Sisä-Suomen poliisilaitoksella työskentelevä rikoskomisario Saara Asmundela sanoo, että seksuaalirikosten tutkinta on vaativaa ja näin on jatkossakin. 

– Vapaaehtoisuuteen perustuvat tunnusmerkistöt ovat täysin uusia ja vaativat ajattelutavan ja osin myös esitutkinnan käytäntöjen muuttamista.

Asmundela on kokenut seksuaalirikostutkija ja yksi asiantuntijoista, jotka antoivat lausunnon uudistuksesta eduskunnalle.

Suostumuksen selvittäminen ei ole tutkijalle helppoa

Asmundelan mukaan vapaaehtoisuuden selvittäminen lainsäätäjän antamien eväiden pohjalta ei käytännössä ole kovin helppoa. 

Konkreettisia esimerkkejä vapaaehtoisuuden ilmaisemisesta ja tulkitsemisesta ei juuri löydy. 

Lain perusteluissa mainitaan, että paljastava vaatetus ei osoita toisen tahtovan sukupuoliyhteyttä. Myöskään esimerkiksi epäselvä flirttailu, viettelevä tanssiminen, suuteleminen tai riisuminen eivät yksinään tätä osoita.

Poliisi joutuu pohtimaan, miten vapaaehtoisuutta ja suostumusta voidaan selvittää ja mihin seikkoihin epäillyssä raiskauksessa pitää kiinnittää huomiota.

Tutkinnassa on kuultava tarkoin kaikkia osapuolia, joita voi olla useampia kuin kaksi, ja myös mahdollisia todistajia.

Annetaan mahdollisuus kertoa vapaasti tapahtumista

Rikoskomisario Saara Asmundela

Muutoksista huolimatta tutkinta aloitetaan jatkossakin samalla tapaa kuin nykyisin. 

– Ihan ensimmäiseksi kysytään, mitä tapahtui. Annetaan mahdollisuus kertoa vapaasti tapahtumista, Asmundela kertoo.

– Niissä tapauksissa, joissa toinen ymmärsi, että tapahtunut oli vapaaehtoista ja toinen ei, selvitetään, mitä kumpikin osapuoli oli tehnyt ja sanonut.

Poliisi muun muassa pyrkii selvittämään, missä kohdin toinen ymmärsi, että kyse oli vapaaehtoisuudesta ja toinen ei.

Aikaisemman käytöksen pohjalta ei voi vetää suoria johtopäätöksiä.

Rikoskomisario Saara Asmundela

Raiskauksesta epäillyltä voidaan kysyä, mistä hän päätteli, että toinen osapuoli oli antanut suostumuksen.

Epäillyn rikoksen kohteeksi joutuneelta voidaan puolestaan kysyä, oliko hän jollakin tavalla esiintynyt tai käyttäytynyt niin, että epäilty oli voinut tulkita hänen vapaaehtoisesti haluavan sukupuoliyhteyttä. 

Häneltä voidaan myös kysyä, mitä sanoit tai teit, jotta toisen osapuolen olisi pitänyt ymmärtää, että et antanut suostumusta. 

Rikoskomisario Saara Asmundela arvioi, että jatkossa raiskausrikoksia siirtyy poliisilta matalammalla kynnyksellä syyttäjälle syyteharkintaan ja tuomioistuinten ratkaistavaksi. Kuva: Isto Janhunen /Yle

Asmundela huomauttaa, että vapaaehtoisuuden voi ilmaista monella tavalla joko “siinä hetkessä” tai jo aiemmin. Aiemman suostumuksen voi myös perua.

– Toisen aikaisemman käytöksen pohjalta ei voi vetää suoria johtopäätöksiä.

Poliisi pyrkii myös selvittämään, mitä toisen henkilön passiivisuudesta voi päätellä. Asmundela muistuttaa, että passiivisuutta ei voi pitää tahdon ilmaisuna. 

Uhrin toimintaa tentataan aiempaa tarkemmin

Kuulustelut ovat raiskauksen uhreille raskaita kokemuksia. Jo nyt osa heistä kokee osan esitutkinnassa esitetyistä kysymyksistä syyllistävinä ja loukkaavina.

Kun kuulusteluissa selvitetään suostumusta tai sen puutetta, siirtyy painopiste epäillyn toiminnasta aiempaa enemmän uhrin toimintaan.

Esitutkintalain mukaan poliisin on selvitettävä, mitä on tapahtunut ja otettava huomioon sekä rikosepäilyä puoltavat että sitä vastaan puhuvat seikat. 

Poliisin on osattava selittää asianomistajalle, miksi me kysymme tätä asiaa.

Rikoskomisario Saara Asmundela

Poliisi joutuu kysymään aiempaa enemmän kysymyksiä, jotka uhrit voivat kokea syyllistäviksi.

– Kyllä se tällaiseen tilanteeseen voi johtaa, jos se focus siirtyy sinne uhrin toimintaan ja uhrin sanomisiin ja tekemisiin

– Jos epäilty on esittänyt tietyn väitteen, jonka todenmukaisuutta asianomistajalta täytyy selvittää, poliisin on osattava selittää asianomistajalle, miksi me kysymme tätä asiaa.

Asmundelan mukaan tämä on osa poliisin ammattitaitoa. 

Seksuaalirikoslainsäädännön uudistamista selvittäneen työryhmän mietintö luovutettiin oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.) 7. heinäkuuta 2020. Eduskunta hyväksyi lakiuudistuksen 27. kesäkuuta 2022.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 30. marraskuuta kello 23:een saakka.

Lue myös:

Uusi laki seksuaalirikoksista perustuu suostumukseen – lue tästä, kuinka pykälät muuttuvat

Poliisin seksuaalirikostutkinnoista paljastui karmeita virheitä – epäilty raiskaus käsittelyyn vasta yli kolme vuotta tutkintapyynnön jälkeen

Maailmankuulu tutkija: Suomessa ratkaistaisiin enemmän seksuaalirikoksia, jos osattaisiin kuulustella – ”Kyse ei ole sanasta sanaa vastaan”

Poliisin kuulustelutaidot eivät ole enää entisellään – jatkokysymys voi jäädä kysymättä, ja se haittaa rikosten selvittämistä

19-vuotias Milla kertoo, että hänet raiskattiin, mutta oikeuden mielestä rikosta ei tapahtunut – saman kohtalon kokee moni

Suosittelemme sinulle