Hyppää sisältöön

Poliisin seksuaalirikostutkinnoista paljastui karmeita virheitä – epäilty raiskaus käsittelyyn vasta yli kolme vuotta tutkintapyynnön jälkeen

Apulaisoikeuskansleri selvitti poliisin toimintaa seksuaalirikos- ja lähisuhdeväkivaltatutkinnoissa. Paljastui lukuisia laiminlyöntejä, jotka johtavat jatkotoimiin.

Apulaisoikeuskanslerin käsiteltävänä oli 77 vireillä olevaa tai päätettyä poliisin esitutkintaa. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Apulaisoikeuskansleri on määrännyt esitutkinnan aloitettavaksi kolmesta poliisin tutkinnanjohtajasta.

Toimet liittyvät seksuaalirikosten ja lähisuhdeväkivallan tutkinnan ongelmiin keskittyvään selvitykseen, jonka apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen aloitti vuoden alussa Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) julkaiseman artikkelin jälkeen.

Päätöksessä (siirryt toiseen palveluun) hän toteaa, että useat seksuaalirikosten ja lähisuhdeväkivallan tutkinnat ovat viivästyneet aiheettomasti Itä-Uudenmaan ja Pohjanmaan poliisilaitoksissa.

Esitutkintamääräysten lisäksi hän antoi poliisille huomautuksen kahdeksasta laittomasti viivästyneestä esitutkinnasta. Kolmessa tapauksessa hän ohjeisti poliisilaitoksia esitutkintojen lainmukaisuudesta.

Räikeitä laiminlyöntejä

Apulaisoikeuskanslerin käsiteltävänä oli 77 vireillä olevaa tai päätettyä poliisin esitutkintaa.

Eräässä Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen tutkimassa lähisuhdeväkivaltatapauksessa syyteoikeus oli vanhentunut, vaikka rikoksesta epäilty oli tunnustanut kaksi vuotta ennen syyteoikeuden vanhentumista.

Lapseen kohdistuneessa epäillyssä pahoinpitelyssä syyteoikeus oli vanhentunut, vaikka tutkinta oli tehty kolme vuotta ennen syyteoikeuden vanhentumista.

Epäiltyä raiskaustapausta taas ei ollut tutkittu puolentoista vuoden kuluessa alaikäisen henkilön tekemästä rikosilmoituksesta, vaikka tämä oli kertonut, kuka epäilty on.

Toisen raiskausasian poliisi oli ottanut aktiiviseen tutkintaan vasta yli kolme vuotta tutkintapyynnön jälkeen.

Lisäksi Pohjanmaan poliisilaitoksessa syyteoikeus oli vanhentunut useissa lapseen kohdistuneissa pahoinpitelyissä.

Selvityksessä ilmeni tapauksia, joissa poliisi ei ollut tehnyt mitään tutkintaa sen jälkeen, kun syyttäjä oli hylännyt poliisin esityksen esitutkinnan lopettamisesta.

Poliisi vetosi resurssipulaan

Poliisilaitokset vetosivat vastauksissaan henkilöstön riittämättömyyteen.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan se ei kuitenkaan selittänyt vakavimpia laiminlyöntejä. Tutkintatoimet oli saatettu tehdä, mutta esitutkintaa ei ollut hoidettu loppuun.

Itä-Uudenmaan poliisilaitos selitti esitutkintojen viivästymistä esimerkiksi keskusrikospoliisin lausuntojen viipymisellä. Selvityksessä kuitenkin ilmeni, ettei viipyneissä esitutkinnoissa edes ollut tehty lausuntopyyntöä KRP:lle.

Pohjanmaan poliisilaitoksen viivästymisiä selvitettäessä puolestaan jäi epäselväksi, oliko laitoksella ylipäätään minkäänlaista rikosasioiden seurantajärjestelmää.

Suosittelemme sinulle