Hyppää sisältöön

Tällaiset ovat oppositiopuolueiden vaihtoehdot sille, miten valtion varoja pitäisi käyttää

Hallituksen tuoreimman talousarvioesityksen mukaan Suomi ottaa ensi vuonna 8,3 miljardia euroa lisää velkaa.

Suurimmat oppositiopuolueet julkistivat tänään vaihtoehtobudjettinsa. Kuva kokoomuksen tiedotustilaisuudesta. Kuvassa vasemmalta kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen, eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa, puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo ja kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen. Kuva: Silja Viitala / Yle
Marica Paukkeri,
Eetu Pietarinen

Oppositiopuolueista perussuomalaiset ja kokoomus julkaisevat tänään esityksensä siitä, miten valtion rahoja tulisi käyttää ensi vuonna ja mistä menoja pitäisi leikata. 

Kokoomus leikkaisi muun muassa asumistuesta ja ansisidonnaisesta työttömyysturvasta. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti olisi 1,32 miljardia pienempi kuin hallituksella. Leikkaukset olisivat yhteensä 1,92 miljardia euroa. Samaan aikaan puolue kuitenkin lisäisi menoja, 0,6 miljardilla. Puolueen arvion mukaan toimet vähentäisivät velanoton tarvetta 1,1 miljardilla eurolla. 

Eniten kokoomus leikkaisi asumistuesta, 350 miljoonaa euroa. Säästöjä puolue hakisi uudistamalla koko asumistuen. Puolueen mukaan asumistuet nousevat nopeammin kuin asumisen hinta. 

– Asumistuen menot ovat kaksinkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana, eikä se näy ihmisten arjessa, vaan se on mennyt sijoittajien taskuun, kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen (kok.) perusteli muutoksia vaihtoehtobudjetin julkistustilaisuudessa.

Puolueen mukaan esimerkiksi opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin on jälkikäteen vaikea perustella. 

Puolue esittää muun muassa sitä, että toimeentulotukea saaville palautettaisiin asumiskulujen omavastuuosuus. Omavastuuosuuden perimisestä luovuttiin vuonna 2006. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tuen saaminen on tarveharkintaista.

Puolueen toiseksi suurin leikkauskohde kohdistuisi viarastojen ja hallinnon toimintamenoihin, jotka puolue palauttaisi tämän vuoden tasolle. Leikkauksen suuruus olisi 300 miljoonaa.

Kokoomus olisi valmis leikkaamaan myös Yleisradion toiminnasta. Vaihtoehtobudjetissa poistettaisiin Ylen televisio- ja radiorahastosta saaman korvauksen alennettu kymmenen prosentin alv-kanta, jonka kustannusvaikutus olisi 68 miljoonaa. Lisäksi puolue palauttaisi Ylen indeksin vuoden 2019 tasolle, mikä merkitsisi 56,7 miljoonan leikkausta.

Kokoomus esittää työttömyyysturvan reipasta lyhentämistä

Säästöjä haettaisiin myös ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Kokoomus lyhentäisi ansisidonnaisen työttömyysturvan keston 200 päivään. Tavoitteena olisi saavuttaa toimella 142 miljoonan menoleikkaus. Samalla puolue muun muassa porrastaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja palauttaisi ansisidonnaisn työttömyysturvan työssäoloehdon 12 kuukauteen.

Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan puolue ei kajoaisi nykyisin ansiosidonnaista tukea saavien etuuksiin.

– Me emme koske eläkkeisiin, me emme koske eläkeläisten asumistukeen, emmekä opiskelijoiden asumistukeen. Meidän uudistuksemme ovat rakenteellisia uudistuksia. Tämä ei ole kylmää leikkauspolitiikkaa. 

Samalla puolue kuitenkin esittäisi, että ansiosidonnainen työttömyysturvaa maksettaisiin myös työttömyyskassaan kuulumattomille. Ansiosidonnaisen laajentamiseen osoitettaisiin rahaa 195 miljoonaa.

– Miksi se kuuluisi vain kassan jäsenille? Kuka tätä voi vastustaa? Noh, Sanna Marin! Orpo heitti.

Myös perussuomalaiset julkaisi vaihtoehtobudjettinsa

Perussuomalaiset julkaisi vaihtoehtobudjettinsa jo aamulla. Puolue leikkaisi muun muassa maahanmuuton kustannuksista ja Ylen toiminnasta.

Perussuomalaisten mukaan puolueen vaihtoehtobudjetissa velanottotarve olisi 1,162 miljardia euroa pienempi kuin hallituksen talousarviossa. 

Velanoton vähentämistä puolue kuittaisi leikkaamalla muun muassa maahanmuutosta ja kehitysavusta, kuten se on tehnyt vaihtoehtobudjeteissaan tähänkin asti. Puolueen mukaan muun muassa pakolaiskiintiön täydellisellä nollaamisella ja kehitysyhteistyön vähentämisellä voitaisiin säästää yli miljardi euroa. Puolueen mukaan kehitysapua tulisi vastaisuudessa myöntää vain ylijäämäisestä budjetista.

Ville Tavion mukaan perussuomalaiset eivät tahdo säästää Ukrainan tukemisesta. Kuva: Silja Viitala / Yle

– Ukrainan tukemisesta me ei säästetä. Puolueen näkemys on, että tukea pitää enemmänkin lisätä, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoi vaihtoehtobudjetin julkistustilaisuudessa.

Muut kuin maahanmuuttoon ja kehitysyhteistyöhön liittyvät leikkausesitykset jäävät merkittävästi vaatimattomammiksi.

Yleisradiota supistettaisiin neljänneksellä

Yleisradion toimintaa puolue olisi halukas supistamaan neljänneksellä. Toimen tavoitteena olisivat 144 miljoonan euron säästöt. 

Suomen kasvavia menoja tilkittäisiin myös puoluetukea ja ministerien erityisavustajille suunnattuja määrärahoja leikkaamalla. Leikkaus olisi 15 miljoonaa euroa.

Puolueen esittämät toimet leikkaisivat valtion menoja yhteensä 1,097 miljardilla eurolla. 

Lisäksi puolue esittää kertaluonteisesti valtiolle rahaa tuovia toimia yhteensä 800 miljoonan euron edestä. Ilmastorahaston purkamisella ja siihen ensi vuodelle suunnitellun sijoituksen perumisella vapautettaisiin 400 miljoonaa euroa muuhun käyttöön.

Perussuomalaiset hakisi kertaluonteisia säästöjä myös keventämällä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintoja ja siirtämällä taseesta 400 miljoonaa valtiolle. 

Lisätuloja puolue hakisi rajoittamalla yleishyödyllisten yhteisöjen verohelpotuksia. Puolueen mukaan verohelpotukset vääristävät markkinoiden toimintaa. Verohelpotusten karsimisella puolue toivoo saavansa valtion kassaan 65 miljoonaa euroa lisää rahaa.

Perussuomalaiset ei esitä lisää määrärahoja

Perussuomalaiset ei esitä omassa vaihtoehtobudjetissaan lisää suoria määrärahoja mihinkään. Puolue kuitenkin esittää 500 miljoonan "kriisivaraa" jyvitettäväksi lisätalousarvioiden yhteydessä. 

Muissa politiikkaehdotuksissaan puolue esittää muun muassa perheenyhdistämisen kiristämistä, kansalaisuusvaatimusten tiukentamista ja työperäistä maahanmuuttoa koskevien linjausten tiukentamista. 

Tavion mukaan varausta käytettäisiin ensisijaisesti nousseiden elinkustannusten kompensoimiseen kansalaisille.

– Todennäköisin kohde olisi sähkön hinta, Tavio sanoi tiedotustilaisuudessa.

Puolue ei esitä esimerkiksi veronalennuksia. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelän mukaan tuloverojen alennusten lupaaminen olisi nykytilanteessa vaikeaa.

Jani Mäkelä (ps.) esitteli perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia tänään eduskunnassa. Kuva: Silja Viitala / Yle

– Emme tietenkään vastusta veronalennuksia, jos niihin olisi joskus varaa.

Perjantaina kristillisdemokraatit avasi pelin omalla vaihtoehtobudjetillaan, ja tänään vuorossa olivat perussuomalaiset ja kokoomus. Etenkin kannatusmittausten kärjessä keikkuvan kokoomuksen talouslinjauksiin kohdistuu erityistä kiinnostusta, kun eduskuntavaalit lähestyvät.

Seurasimme puolueiden vaihtoehtobudjettien julkistustilaisuutta tässä jutussa. 

Perussuomalaiset kertoivat tiedotustilaisuudessa ehdotuksensa siitä,miten valtion rahoja tulisi käyttää ensi vuonna ja mistä menoja pitäisi leikata. Tilaisuudessa puolueen vaihtoehtobudjetista kertoivat perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sekä varapuheenjohtajat Jani Mäkelä ja Lulu Ranne.

Juttua muokattu kello 19.19: Lisätty tieto, että myös kokoomus olisi valmis leikkaamaan Yleisradion toiminnasta.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 30. marraskuuta kello 23:een saakka.

Aiheesta enemmän:

Kristillisdemokraatit ehdottaa vastasyntyneelle vauvatonnia – puolue haalisi valtiolle lisää rahaa sokeri- ja viinaveroilla

Katso tästä riihen keskeisimmät päätökset yhdellä vilkaisulla

Suosittelemme sinulle