Hyppää sisältöön

Avohakkuille maksimikoko ja vesien ympärille koskematonta metsää – näin EU turvaisi metsien monimuotoisuutta

Metsäteollisuus ja MTK kritisoivat EU:n suunnitelmia taksonomia-asetukseksi. Luonnonsuojeluliiton mukaan taksonomiakeskustelussa on samoja elementtejä kuin kotimaisessa luonnon hoidossa.

EU haluaa turvata metsien monimuotoisuutta. Monimuotoisuuskriteerit täyttääkseen metsänomistajan pitäisi jättää 20 prosenttia metsistään talouskäytön ulkopuolelle. Kuva: Riku Elfving / Metsähallitus

EU:sta tihkui tänään tietoja kestävään talouteen pyrkivän taksonomian kriteereistä. Kriteerit ovat etukäteen herättäneet huolta metsänomistajien ja esimerkiksi metsänomistajien asiaa ajavan keskustapuolueen keskuudessa.

Kriteereissä on kyse siitä, millä ehdoilla maa- ja metsätalous määritellään tulevaisuudessa kestävän rahoituksen piiriin kuuluviksi elinkeinoiksi.

Tarkoitus on luoda työkalu rahoittajille, jotka haluavat sijoittaa rahansa kestävästi.

Euroopan unionin kestävän rahoituksen foorumi julkisti tänään esityksensä, miten metsätalous saa monimuotoisuuden leiman. 

Sekä Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK että Metsäteollisuus kritisoivat EU:n uusia kaavailuja. 

– Tämäkin uudistus on ideologinen, ja kriittiset äänenpainot pyritään vaientamaan. Mukaan kutsuttuja metsätietelijöitä ei lopulta kuunneltu, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola sanoo. 

Esityksessä on paljon yksityiskohtia, miten metsiä jatkossa pitäisi hoitaa.

Metsäteollisuuden mukaan työryhmä esittää, että omistajan metsistä 20 prosenttia pitäisi jättää talouskäytön ulkopuolelle ja vesistöjen ympärillä säilyttää suojavyöhyke. 

Hehtaarille tulisi jättää säästöpuita 30 runkoa tai 10 prosenttia puuston tilavuudesta. 

Avohakkuiden kokoa rajoitettaisiin: havumetsissä saisi tehdä kolmen ja lehtimetsässä yhden hehtaarin aukon. Hakkuiden väliin pitäisi jättää vuosikymmeniksi käsittelemätön alue. 

Metsäteollisuudessa arvostellaan erityisesti hakkuisiin kohdistuvia rajoituksia. 

– Komission tulisi nyt muistaa laaja tiedepohja, hyväksyttävyys ja sovellettavuus toimialalla sekä poliittinen tuki, Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi sanoo tiedotteessa. 

Kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä eli taksonomia luokittelee taloudellista toimintaa kuuden eri ympäristökriteerin mukaisesti. Yksi niistä on monimuotoisuuskriteeri. 

Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola muistuttaa, että monimuotoisuuskriteeristössä kyseessä on vasta työryhmän esitys. Kuva: Lauri Salminen

Taksonomia ei määräys

Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistolan mukaan EU:n keskustelussa on samoja teemoja kuin kotimaassakin, esimerkiksi vesistöpäästöjä ehkäisevän kasvillisuusvyöhykkeen leveys ja avohakkuiden määrä. 

Veistola muistuttaa, että taksonomia ei ole yksittäisiä metsänomistajia sitova pakollinen määräys, vaan ohje esimerkiksi metsäyhtiöiden rahoittajille, kun he pohtivat kestäviä sijoituskohteita. 

Analyysi: Suomen viime hetken vastustus ei kaatanut kiisteltyjä ilmastokriteereitä EU:ssa, mutta se ei välttämättä ollut tarkoituskaan

Suosittelemme sinulle