Hyppää sisältöön

Turkki valmistelee maahyökkäystä Syyriaan – kurdit pelkäävät jäävänsä yksin Turkin armoille

Pohjois-Syyriassa epäillään, että ääriliike Isis yrittää vapauttaa vangitut taistelijansa, jos Turkki hyökkää alueelle.

Turkin armeija siirtää kalustoa Syyrian vastaiselle raja-alueelle. Kuva: Cem Genco / AOP
Tom Kankkonen

Turkin maahyökkäys Pohjois-Syyrian kurdialueelle saattaa alkaa lähipäivinä. 

Turkkilaisen median mukaan armeija on siirtänyt raskasta kalustoa Syyrian rajan tuntumaan odottamaan hyökkäyskäskyä.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğan on tosin uhannut hyökätä alueelle jo moneen kertaan.

Uuden maahyökkäyksen uhka ei vielä ole johtanut merkittävään pakolaisliikkeeseen rajaseuduilta, kertoo Pohjois-Syyriasta Qamishilista tavoitettu Jamie Parks Rojavan tiedotuskeskuksesta.

– Ihmiset haluavat pysyä kodeissaan viimeiseen saakka. Tämä on vuoden sisällä jo kolmas kerta, kun Turkki sanoo aloittavansa maahyökkäyksen, joten ihmiset eivät usko ennen kuin hyökkäys todella alkaa, Parks sanoo Ylelle.

Qamishli on Syyrian kurdijohtoisen hallinnon pääkaupunki. Alueella on myös suuri arabiväestö. Kuva: Ivar Heinmaa / Yle

Hän työskentelee Rojavan tiedotuskeskuksessa, joka kokoaa tietoa alueen tapahtumista ja avustaa tutkijoita ja toimittajia.

Taustalla Istanbulin pommi-isku

Turkki on perustellut hyökkäysaikeitaan sillä, että Syyrian kurdien aseelliset YPG-joukot olisivat olleet osallisina Istanbulin pommi-iskuun 13. marraskuuta.

Turkki syyttää iskusta YPG:tä ja Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta. Molemmat järjestöt ovat kiistäneet syyllisyytensä.

Turkin sisäministeri Süleyman Soylu syytti kurdeja vain tunteja Istanbulin iskun jälkeen.

Tapahtumien kulkuun liittyy kuitenkin kysymyksiä (siirryt toiseen palveluun). Esimerkiksi pommin asettajaksi epäillyn naisen on sanottu olevan arabitaustainen. Syyrialainen kurdipoliitikko Salih Muslim on väittänyt (siirryt toiseen palveluun), että tekijäksi epäillyllä olisi ollut yhteyksiä Turkin liittolaisiin Syyriassa.

Turkki rahoittaa ja aseistaa useita ryhmiä, jotka aiemmin taistelivat Bashar al-Assadin hallintoa vastaan. Nyt ne toimivat yhteistyössä Turkin asevoimien kanssa.

Joissakin kommenteissa on myös kysytty, miksi Syyrian kurdit haluaisivat antaa Turkille syyn hyökätä alueelle.

Turkin mielestä asiassa ei ole epäilyksiä. Maa aloitti runsas viikko sitten ilmaiskujen sarjan Pohjois-Syyriaan ja Irakin kurdialueelle. Turkki on myös tulittanut Syyrian kurdijohtoisen hallinnon alueita tykistöllä.

Turkki on jatkuvasti tehnyt drooni-iskuja Pohjois-Syyriaan, mutta viime päivinä iskut ovat olleet poikkeuksellisen rajuja.

Turkki valvoo jo osia Pohjois-Syyriasta ja se haluaisi perustaa niin sanotun turvavyöhykkeen rajalle. Kuva: Otso Ritonummi / Yle, Harri Vähäkangas / Yle

”Turkki iskenyt siviilikohteisiin”

Olot Pohjois-Syyriassa ovat hankalat, ja Turkin iskut ovat pahentaneet jo ennestään vaikeaa sähköpulaa. Turkki on iskenyt muun muassa voimalaitokseen lähelle Derikin kaupunkia ja alueen öljynjakeluun.

Polttoaineen saanti on tärkeää, koska iso osa alueen sähköstä tuotetaan pienillä generaattoreilla.

– Suurin osa Turkin iskuista on kohdistunut siviili-infrastruktuuriin, eikä niinkään sotilaskohteisiin, Parks sanoo.

Jamie Parks arvioi, että Turkin maahyökkäys kohdistuisi raja-alueelle, jonka keskellä sijaitsee Kobanen kaupunki. Turkki ja sen liittolaiset valvovat nyt alueita Kobanen molemmin puolin.

Lisäksi Turkki todennäköisesti aikoo hyökätä pienelle kurdien valvomalle alueelle Aleppon pohjoispuolella.

Syyrian kurdeilla tuhansia Isis-vankeja

Kobane muistetaan vuoden 2014 taisteluista, jolloin kurdijoukot onnistuivat pysäyttämään ääriliike Isisin etenemisen kaupungissa.

Syyrian kurdialueella voi monin paikoin nähdä julisteita kaatuneista. Kurdijohtoiset joukot ovat olleet tärkeitä liittolaisia lännelle taistelussa ääriliike Isisiä vastaan. Kuva: Tom Kankkonen / Yle

Syyrian kurdijohtoisen hallinnon ylläpitämillä leireillä ja vankiloissa on tuhansia ääriliike Isisin taistelijoita ja heidän perheenjäseniään. Leireistä tunnetuin on al-Hol, jossa on yhä myös kymmenkunta Isisin alueella oleskellutta suomalaista. 

Jos Turkin hyökkäys horjuttaisi paikallisia turvallisuusjoukkoja, Isis voisi yrittää vapauttaa vankiloissa olevia Isis-taistelijoita ja leireillä olevia perheenjäseniä.

Tammikuussa 2022 Isis hyökkäsi lähellä Hasakan kaupunkia sijaitsevaan al-Sinan vankilaan, jossa on tuhansia vangittuja Isis-taistelijoita. Hyökkäys torjuttiin mutta joitakin vankeja pääsi pakoon.

Al-Holin leirillä olevia naisia.
Turkki on tehnyt ilmaiskun lähelle al-Holin leiriä. Leirillä on kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka ovat oleskelleet ääriliike Isisin valvomalla aluella. Heidän joukossaan on kymmenkunta suomalaista. Videokuva kesäkuulta.

Turkki iski lähelle al-Holia

Turkki iski viime viikolla tarkastuspisteelle al-Holin leirin välittömässä läheisyydessä. Paikallisten turvallisuusjoukkojen mukaan ilmaiskussa kuoli kahdeksan sotilasta.

– Kolme turkkilaiskonetta iski tarkastuspisteelle ja leirissä syntyi sekasortoinen tilanne, jonka aikana ihmisiä pääsi pakenemaan. Tosin heidät otettiin myöhemmin kiinni, kertoo Samantha Teal viitaten turvallisuusjoukkojen antamiin tietoihin.

Teal työskentelee myös Rojavan tiedotuskeskuksessa.

Kurdijohtoiset turvallisuusjoukot ovat vaikeuksissa, koska al-Holin lisäksi vartioitavana on useita vankiloita, ja samalla Turkki iskee alueelle.

– Ihmiset pelkäävät Turkin hyökkäystä. Lisäksi monet ovat huolissaan, että hyökkäys antaisi Isisille mahdollisuuden vahvistua uudestaan, Jamie Parks sanoo.

Syyrian kurdit ovat olleet lännelle tärkeitä liittolaisia taisteluissa Isisiä vastaan. Nyt kurdeilla on tunne, että heidät hylätään Turkin armoille.

– Kävimme paikassa, missä Turkki oli tuhonnut voimalaitoksen lähellä Derikin kaupunkia. 11 siviiliä kuoli iskuissa. Tapaamamme ihmiset olivat vihaisia kansainvälisen yhteisön hiljaisuudesta, Samantha Teal kertoo.

Voimakkaat reaktiot vuonna 2019 – nyt hiljaisempaa

Kun Turkki teki laajan maahyökkäyksen Pohjois-Syyriaan lokakuussa 2019, monet maat arvostelivat voimakkaasti Turkkia. Nyt on ollut hiljaisempaa.

Monet Euroopan maat, joukossa Suomi ja Ruotsi, keskeyttivät vuonna 2019 asekaupan Turkin kanssa, vaikka mitään muodollista aseidenvientikieltoa ei ollut. 

Puolustusministeri Antti Kaikkonen kertoi syksyllä 2019 Suomen linjauksesta Twitterissä.

Aseiden viennin aloittaminen uudestaan on ollut yksi Turkin ehdoista Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymiselle. 

Suomi ja Ruotsi ovat myös sitoutuneet olemaan tukematta Syyrian kurdijoukkoja, joten maiden on hankala arvostella Turkin hyökkäyksiä kurdeja vastaan.

Yhdysvallat on kehottanut (siirryt toiseen palveluun) Turkkia malttiin, jotta Isisin vastainen taistelu ei häiriinny. 

Saattaa olla, että ensi vuoden vaaleihin valmistautuva presidentti Erdoğan ei kehotuksia kuuntele. Hänelle on tärkeä esiintyä vahvana johtajana, joka ei ulkovaltoja kumartele.

Lue lisää:

Kurdijoukot varoittavat voivansa joutua hylkäämään vankileirit Syyriassa, jos Turkki tekee maahyökkäyksen – al-Holissa yhä kymmenkunta suomalaista

Viisi minuuttia al-Holissa: Tappouhkaus, kiviä ja kananmunia – levottomassa leirissä on myös suomalaisia, mutta on epäselvää, haluavatko he enää Suomeen

Lääkärit ilman rajoja: al-Holin leirin asukkaita on kuollut odottaessaan lupaa päästä sairaalaan

Turkki iski Syyriaan ja Pohjois-Irakiin – kuolleita yli 30, raportteja siviiliuhreista

Suosittelemme sinulle