PIETARI/MOSKOVA Pietarilainen lääkintäalan yritys Coris kokee Ukrainassa käytävän sodan epäsuorat seuraukset arjessaan.
Länsiyhtiöiden vetäytymisen ja pakotteiden takia laitteet, tarvikkeet ja autot ovat kallistuneet ja varaosien kanssa on vaikeuksia.
Myös Venäjän liikekannallepano tuntuu. Ambulanssipalveluja tarjoavan yrityksen työntekijöistä kolme on joutunut sotaväkeen.
– Vielä me työskentelemme. Keskipitkällä aikavälillä, jos tilanne ei muutu, kaikesta tulee vielä vaikeampaa, Corisin pääjohtaja ja johtava lääkäri Lev Averbah sanoo.
Hankaluus on esimerkiksi se, että yhtiön aiemmin käyttämät automerkit Mercedes-Benz ja Ford ovat vetäytyneet Venäjältä.
Averbah kertoo, että yhtiö siirtyy kiinalaisiin merkkeihin. Kilpailijat ovat ostaneet venäläisiä autoja. Nekin on pääosin koostettu tuontiosista.
– Meillä on autoja, joihin tarvitaan varaosia. Myyjät eivät ole kyenneet noudattamaan lupaamiaan toimitusaikoja, Averbah kertoo.
Lääkkeistä ei ole vielä ollut pulaa, mutta laitteiston remonteista on tullut vaikeampia ja osia pitää ottaa toisista laitteista. Lääkinnällistä laitteistoa saattaa vielä saada Kiinan ja Etelä-Korean kautta, Averbah arvelee.
Joka tapauksessa monet asiat etenevät hitaammin, menoja on enemmän ja tuloja vähemmän.
– Emme voi nostaa palvelujen hintoja. Markkinatilanne ei salli sitä, Averbah sanoo.
Niinpä Coris on pyrkinyt monipuolistamaan liiketoimiaan ja tekee kliinisiä tutkimuksia ja ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia. Yritys on toiminut vuodesta 1999. Nyt tulevaisuus on epävarma.
“Suuri laiva uppoaakin hitaammin”
Venäjän talouden on arvioitu (siirryt toiseen palveluun) supistuvan tänä vuonna 3–5 prosenttia läntisten pakotteiden painamana. Laskusuunnan odotetaan jatkuvan ensi vuonna.
Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa on odoteltu, että pakotteiden aiheuttama talouskriisi ajaa tyytymättömät venäläiset kaduille kaatamaan presidentti Vladimir Putinin hallintoa.
Peilikuvamaisesti Venäjällä taas ajatellaan, että energiakriisissä talvella kärvistelevä Eurooppa antaa periksi Ukrainassa.
Kumpikaan toive ei tunnu ainakaan vielä toteutuvan. Venäjän talous ei ole romahtanut.
– Pakotteet vaikuttavat vakavasti. Mutta se ei johda siihen, että kaikki luhistuu ja kaatuu, sanoo taloustieteilijä Nikolai Kulbaka Moskovassa.
Pakotteet nostavat Venäjällä tuotantokuluja, kun tuotantoketjuista tulee aiempaa mutkikkaampia, kalliimpia ja hitaampia. Venäläisten elintaso heikkenee, mutta toisaalta sekä yritykset että kansalaiset ovat tottuneet toistuviin kriiseihin.
Siitä näkökulmasta nykytilanne on yksi kriisi muiden talouskriisien sarjassa eikä siten niin kauhea.
Kulbakan mukaan pääongelma on, että nykyinen kriisi vie Venäjältä tulevaisuuden:tulevan talouskasvun ja uudet teknologiat, tulevaisuuden erityisosaajat ja tieteen.
Talouden lasku jatkuu mutta hyvin hitaasti johtuen talouden mittaluokasta.
– Suuri laiva uppoaakin hitaammin, Kulbaka sanoo synkästi.
Toisaalta Kuleban mukaan Venäjän taloutta auttaa edelleen se, että valtiovalta ei ole ottanut hintoja ja kansainvälistä kauppaa hallintaansa.
Kiina ei ratkaise kaikkia ongelmia
Kun ovet Eurooppaan sulkeutuvat, Venäjän katse suuntautuu Kiinaan ja muualle Aasiaan.
Ei liene sattumaa, että pietarilaisen yrittäjäjärjestön edustajan käyntikortissa tekstit ovat nyt venäjäksi ja kiinaksi.
Pieniä ja keskisuuria yrityksiä edustavan Pietarin yrittäjäliiton varapuheenjohtaja Sergei Dmitrijenko heittää kuitenkin kohteliaasti haastattelun sekaan muutaman suomalaisen fraasin ja toivoo, että yhteistyö Suomen kanssa vielä jonain päivänä jatkuu.
Dmitrijenko sanoo, että yhteistyö Kiinan kanssa antaa toki mahdollisuuksia.
Hän huomauttaa, että kiinalaisten valmistajien tuotteita tuotiin Venäjälle aiemmin usein suomalaisten tuotemerkkien alla. Nyt venäläisten on opeteltava itse pitämään yhtä tiukka laatukontrolli kuin suomalaisyrityksillä.
– Kuljemme hieman myöhässä sillä tiellä, Dmitrijenko sanoo.
Toisaalta logistiikkaongelmat ja Kiinan kova pandemiakuri hidastavat nyt toimituksia Kiinasta.
Taloutta ei ole helppo suunnata uudelleen
Ekonomisti Kulbaka näkee logistiikassa suurimman vaikeuden maiden kaupan kasvattamiselle.
– Kiinalla ja Venäjällä ei ole mahdollisuuksia lisätä voimakkaasti kuljetuksia, Kulbaka sanoo.
Pääkanava maiden kaupalle on Siperian rautatie, Transsibirskaja magistral. Se on jo nyt lähes täynnä kuljetuksia.
Autokuljetukset useiden maiden kautta puolestaan ovat kalliita, mutkikkaita ja tehottomia.
Logistiikka on ylipäätään hankaluutena, kun Venäjä yrittää tiivistää kauppasuhteitaan muualle maailmaan. Merikuljetukset ovat halvin keino, mutta Euroopan unioni pitkälti kontrolloi reittejä Itämerellä ja Välimerellä, joten jäljelle jäävät tehottomammat reitit.
Satamat ovat olleet Venäjälle aina vaikeus.
Pohjoiset Murmanskin ja Arkangelin sekä Itämeren satamat taas suuntautuisivat luonnollisesti Euroopan kauppaan, joka on pakotteiden takia pitkälti jäissä. Mustanmeren satamat suosivat lähinnä kauppaa Turkin kanssa.
Lisäksi Venäjällä on hankaluutena se, että Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat suurina markkina-alueina edelleen houkuttelevimpia muille maailman maille. Toissijaisten pakotteiden vaaran takia monet yritykset eivät halua ottaa ylimääräisiä riskejä.
– Venäjän talous on 2–2,5 prosenttia maailmantaloudesta, pian enää puolitoista prosenttia. Sen suuruisen kaupan takia ei ole kiinnostavaa riskeerata pääsyä Yhdysvaltain ja Euroopan markkinoille, Kulbaka sanoo.
Sumuiset tulevaisuudennäkymät
Pietarilainen ambulanssiyrittäjä sanoo, että tulevaisuus on sumuinen.
– On hyvin vaikea ennustaa edes lähiaikojen tilannetta, edes uuttavuotta ja talvea, Lev Averbah sanoo.
Hän epäilee, että neuvotteluja sodan lopettamiseksi ei ole nähtävissä lähiaikoina.
Taloustieteilijä Nikolai Kulbaka ei näe pikaista ulospääsyä tilanteesta.
Venäjällä on todettu, että Irankin on kyennyt selviämään raskaiden pakotteiden alla. Kulbaka sanoo, että vertailu on vaikeaa: Iran on pienempi maa ja joutuessaan pakotteiden alle sen talous oli vielä varsin sulkeutunut.
Venäjä sen sijaan on ollut monin sitein kytköksissä kansainväliseen talouteen, joten irrottautumisesta tulee kivulias.
Talouden heikkeneminen iskee tietenkin ankarimmin köyhimpään väestöön. Toisaalta heillä odotukset olojen paranemisesta ovat matalalla: ihmiset elävät palkasta toiseen, eivätkä enää osaa uskalla toivoakaan tilanteen kohenevan.
Siten nykykriisi voikin tulla suurempana järkytyksenä keskiluokalle, joka sopeutuu heikoimmin tilanteeseen. Keskiluokalla on Kulbakan mukaan kaksi vaihtoehtoa: joko lähteä tai köyhtyä.
Käytännössä tilanne merkitsee sitä, että venäläinen yhteiskunta jakaantuu entistä enemmän suureen joukkoon köyhiä ja pieneen määrään rikkaita.
Liikekannallepano aiheuttaa omat ongelmansa taloudelle.
– Työmarkkinat ovat olleet vielä yllättävän vakaat, Pietarin yrittäjäliiton Dmitrijenko sanoo.
Hänen mukaansa insinööreistä on pulaa, mutta se ongelma havaittiin jo kymmenen vuotta sitten.
Sotaväkeen otettujen sijaan suurempi ongelma talouden kannalta on, että vielä useammat ihmiset lähtivät maasta. Monet lähtijöistä ovat IT-alan työntekijöitä.
Pulaa ei kuitenkaan ole huomattu, koska tietotyöläiset pystyvät tekemään töitään etäyhteyden kautta, Dmitrijenko huomauttaa.
Osa maasta lähteneistä on jo palannut. Mutta moni ei luota siihen, että liikekannallepano olisi oikeasti ohi.
Ekonomisti Kulbaka sanoo, että koulutettujen ihmisten maastapako on pahaksi Venäjän taloudelle.
– Sitä on nyt erittäin vaikea korvata ennen kaikkea siksi, että Venäjällä väestö jo muutenkin vähenee.
Tuoreimmat uutiset Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan voit lukea tästä artikkelista
Lisää aiheesta: