Oppositiopuolueet arvostelivat hallitusta erityisesti holtittomasta velanotosta.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) toteaa, ettei oppositiollakaan ole velkaantumista pysäyttävää ihmelääkettä, koska niiden vaihtoehtobudjeteissa velkaa otetaan saman verran kuin hallituksen ensi vuoden talousarviossa.
– Ei taikasauvaa, ei taikurinhattua. Kunkin opposition budjetin alijäämä on yli 7 miljardia euroa. Puhumme samasta suuruusluokasta. On turha väittää muuta, Saarikko toteaa.
Hallituksen budjettiesityksessä uutta velkaa otetaan ensi vuonna yli kahdeksan miljardia euroa.
Saarikko vierastaa sitä, että perussuomalaisten budjetin leikkauksista valtaosa kohdistuisi maailman heikompiosaisiin. Ministerin mukaan Ylen toiminnan supistaminen yli 140 miljoonalla eurolla ei käytännössä säästäisi, koska Yleä rahoitetaan Yle-verolla, erillisenä muusta budjetista.
– Tämä tarkoittaa, että jotain muuta veroa pitäisi korottaa, jotta alijäämä tällä toimella pienenisi.
Kokoomusta Saarikko moittii siitä, että se haluaa antaa suuret, miljardin euron ansiotuloverovähennykset myös suurituloisille, mutta leikata samalla pienituloisille tärkeistä tuista.
– Te väitätte, ettei veronkevennyksiä tehtäisi velaksi, vaikka te otatte yli 7 miljardia velkaa. Tämä yhtälö ei täsmää. Kevennykset tehdään velaksi niin pitkään kun budjetti on alijäämäinen, Saarikko sanoo.
Myönteisenä Saarikko pitää sitä, että kokoomuksen vaihtoehdossa valtiontalouden tasapainottaminen tapahtuisi uskottavasti kahdessa vaalikaudessa.
Saarikko kehuu kristillisdemokraattien painotuksia syntyvyyden nostamiseen, mutta risuja tulee siitä, ettei puolueen vaihtoehtobudjetti juuri vähennä velkaantumista hallituksen talousarvioon verrattuna.
PS säästäisi kehitysavusta ja maahanmuutosta
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ryöpyttää hallituksen vihervasemmistolaista velanottoa.
– Jos joku yksityishenkilö hoitaisi talouttaan samalla tavalla, hänet ohjattaisi velkaneuvontaan ja kerrottaisiin, että kaikkea ei voi saada vaan jostakin täytyy tinkiä. Budjetissamme talouden tasapainottamisen avainasemassa on menojen laittaminen tärkeysjärjestykseen, Tavio sanoo.
Perussuomalaisten vaihtoehdossa velanottotarve olisi ensi vuonna yli 1,1 miljardia euroa pienempi kuin hallituksen talousarviossa. Puolue karsisi menoja tuttuun tapaan maahanmuutosta ja kehitysavusta, joista kertyisi säästöä yli miljardi euroa.
Tavio kertoo, ettei PS:n vaihtoehdossa ole lainkaan suoria menolisäyksiä, vaan ne voidaan toteuttaa paremmin lisätalousarvion kautta. Budjetissa on kuitenkin 500 miljoonan kriisivaraus, joka voitaisiin käyttää ihmisten elinkustannusten nousun helpottamiseen, kuten sähkön hintojen alentamiseen.
Tavion mukaan puolueen vaihtoehtobudjetin toimilla valtionvelan määrä olisi taitettavissa kahdessa vaalikaudessa.
Kokoomuksen leikkaisi asumistuesta ja työttömyysturvasta
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaatii Suomen talouspolitiikalle suunnanmuutosta, koska nyt velanotolle ei näy loppua. Orpon mukaan hallitus virittelee lisätalousarviota jo alkuvuoteen ja taas velaksi.
– Jonkun on uskallettava sanoa: kaikkeen ei ole varaa, välillä täytyy myös säästää. Jokaisen eteen tulevan ongelman hoitaminen velkarahalla on leikkaamista tulevilta sukupolvilta. Ja tehdään tämä myös selväksi: me emme leikkaa lapsilta, nuorilta, opiskelijoilta tai eläkeläisiltä, Orpo painottaa.
Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa velan tarve vähenee 1,1 miljardilla eurolla hallituksen budjettiin verrattuna. Kokoomus säästäisi asumistuesta ja ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta sekä hallinnon toimintamenoista. Leikkauksia olisi yhteensä noin 1,9 miljardin euron edestä.
Samaan aikaan puolue kuitenkin lisäisi menoja 600 miljoonalla eurolla, esimerkiksi laajentaisi ansiosidonnaisen kaikille ja panostaisi varhaiskasvatukseen sekä koulutukseen.
– Vasemmistohallituksen velkapolitiikalle on olemassa meidän vaihtoehto, joka perustuu työntekoon, yrittämiseen ja osaamiseen. Se perustuu vastuulliseen taloudenpitoon. On välttämätöntä palata budjettikuriin ja laitettava julkinen talous tasapainoon, Orpo sanoo.
Sekä perussuomalaiset että kokoomus leikkaisivat Ylen rahoituksesta.
Kristillisdemokraatit ehdottaa varjobudjetissaan yli 800 miljoonan euron menoleikkauksia. Puolue säästäisi asumistuesta ja porrastaisi ansiosidonnaista. Kristillisdemokraatit keventäisi työn verotusta ensi vuonna 75 miljoonalla eurolla painottaen ne pieni- ja keskituloisiin.
Valtiolle saataisiin lisää rahaa sokeri- ja viinaveroilla.
Lue lisää:
Tällaiset ovat oppositiopuolueiden vaihtoehdot sille, miten valtion varoja pitäisi käyttää
Katso tästä riihen keskeisimmät päätökset yhdellä vilkaisulla