Hyppää sisältöön

Suomalaisten näkemys Venäjän uhkasta synkkenee – puolustusmenoja halutaan kasvattaa yhä

Suomalaisten luottamus oman maan puolustuskykyyn on kasvanut, kertoo MTS:n mielipidetutkimus.

Suomalaisten tuki puolustusvoimien määrärahojen korottamiselle on historiallisen korkea. Kuva: Eetu Pietarinen / Yle
Marica Paukkeri,
Eetu Pietarinen

Vaikka suomalaisten maanpuolustustahto on ennätyskorkealla ja Suomen puolustuskykyyn löytyy luottoa, moni kokee tulevaisuuden turvattomaksi, selviää Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n kyselytutkimuksesta. Kyselyyn vastasi 1 033 suomalaista.

Venäjän käymä hyökkäyssota Ukrainassa ja sen vaikutukset, kuten energiakriisi, näkyvät kyselyn tuloksissa, tutkimusraportissa (siirryt toiseen palveluun) arvioidaan. 

Suomalaiset suhtautuvat aiempaa myönteisemmin Natoon ja Yhdysvaltoihin. Myös luottamus Suomen omaan puolustuskykyyn on kasvanut. 

– Voi jopa sanoa niin, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisännyt suomalaisten uskoa siihen, että me itse pystymme puolustamaan maatamme, MTS:n puheenjohtaja Harri Järvinen toteaa. Hän kommentoi tutkimuksen tuloksia Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

Vastaajista lähes yhdeksän kymmenestä suhtautuu myönteisesti Nato-jäsenyyden hakemiseen.

Toisaalta yhä useampi suhtautuu Venäjään kielteisesti.

Maanpuolustustahto on edelleen korkea

Kyselyyn vastanneista suomalaisista 83 prosenttia on sitä mieltä, että jos Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten pitäisi puolustautua aseellisesti, vaikka lopputulos näyttäisi epävarmalta. Tulos on sama kuin viimekeväisessä haastattelututkimuksessa. Yhtä korkeita lukuja ei ole mitattu yli 50 vuoteen.

Jos Suomeen hyökättäisiin, vastaajista yli neljä viidestä olisi valmis osallistumaan maanpuolustukseen. Suomalaisten valmius osallistua itse maanpuolustukseen on pysynyt läpi mittaushistorian yli 80 prosentissa. Asiasta on kysytty ensimmäisen kerran vuonna 1995. 

Yli 80 prosenttia vastaajista kannattaa yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä. Ammattiarmeijan tai valikoivan asevelvollisuuden kannalla on yhteensä vain 13 prosenttia vastaajista. 

– Myös nuoremmissa ikäluokissa on kasvussa näkemys, että yleinen asevelvollisuus on se tapa, jolla Suomea puolustetaan jatkossakin, Järvinen sanoo.

Yhä isompi osa kannattaa yleisen asevelvollisuuden ulottamista naisiin. Kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että Suomen puolustuksen pitäisi perustua sekä miehiä että naisia koskevaan yleiseen asevelvollisuuteen. Viime vuoden kyselyyn vastanneista näin ajatteli 22 prosenttia.

Yli puolet antaisi puolustusvoimille lisää rahaa

Puolustusmäärärahoihin korotusta toivovien suomalaisten osuus on kasvanut merkittävästi.

Viime vuoden kyselyssä vain kolmannes arvioi, että puolustusvoimille myönnettäviä varoja pitäisi nostaa, mutta nyt näin ajatteli 58 prosenttia vastaajista. 

Korotusta peräävien osuus on koko mittaushistorian korkein. Kansalaisten toiveet puolustusmäärärahojen nostosta kasvoivat hetkellisesti myös sen jälkeen kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan. Tuolloin puolustusmäärärahojen korottamista kannatti 54 prosenttia vastaajista. 

Kansalaiset luottavat Suomen kykyyn puolustaa itseään sotilaallisesti. 89 prosenttia vastaajista kertoi luottavansa Suomen puolustuskykyyn ainakin melko paljon. Puolustusvoimien kykyyn puolustaa Suomea sotilaallisia uhkia vastaan erittäin paljon luottavia oli 39 prosenttia.

Luotto puolustuspolitiikan hoitoon kasvanut

Vastaajista 85 prosenttia arvioi, että Suomen puolustuspolitiikka on hoidettu viime vuosina vähintään melko hyvin. Vuoden 2021 kyselyssä samoin arvioi 78 prosenttia vastaajista. Erittäin tyytyväisten osuus on kuitenkin noussut viime vuodesta merkittävästi. Erittäin hyväksi puolustuspolitiikan hoidon arvioivia oli nyt neljännes vastaajista, kun viime vuonna vastaava luku oli kahdeksan prosenttia.

Parhaimmat arviot puolustuspolitiikan hoidolle antavat kokoomuksen ja keskustan kannattajat. Vastaajista puoluekantansa ilmoitti 70 prosenttia.

Ulkopolitiikan hoito ei saa kansalaisilta aivan yhtä hyviä arvioita. Kuitenkin 74 prosenttia vastaajista arvioi Suomen ulkopolitiikan hoidon olleen viime vuosina vähintään melko hyvää. Erittäin hyväksi ulkopolitiikan hoidon arvioi 13 prosenttia vastaajista. Erityisen paljon ulkopolitiikan hoitoon tyytymättömiä oli perussuomalaisten kannattajissa.

Itänaapuri ja energiapula huolettavat

Suurinta huolta tulevaisuudesta kansalaisille aiheuttaa Venäjä. Erityisesti mieliä painaa maan kehitys ja hyökkäyssota Ukrainassa. Kun vielä viime vuonna Venäjän kehitys aiheutti paljon huolta 68 prosentille kyselyyn vastanneista, nyt samoin koki 85 prosenttia. Venäjän lisäksi vastaajille eniten huolta aiheutti energian saatavuus, hintojen nousu, joukkotuhoaseiden leviäminen ja kyberuhkat. 

Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäyssota Ukrainassa näkyy suomalaisten mielipiteissä. Kiipeilyteline leikkipaikalla ohjusiskussa vaurioituneen talon pihalla Vyshgorodissa Kiovassa. Kuva: AOP

Samaan aikaan esimerkiksi tartuntatauteihin kohdistuva huoli on hälventynyt merkittävästi viime vuosista. Vain 13 prosenttia vastaajista arvioi, että tartuntataudit aiheuttavat tulevaisuudessa paljon huolta. Ensimmäisen koronavuoden 2020 syksyllä teetetyssä kyselyssä samoin kokevia oli 36 prosenttia.

Yli puolet vastaajista kuitenkin uskoo, että seuraavien viiden vuoden ajan suomalaiset elävät nykyistä turvattomammassa maailmassa.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS on pysyvä parlamentaarinen komitea, jonka tehtävä on selvittää kansalaisten mielipiteitä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mielipidetutkimuksia on tehty 1960-luvulta lähtien. 

Taloustutkimus haastatteli 15–79-vuotiaita mannersuomalaisia syys–lokakuussa.

Juttua täydennetty 1.12.2022 kello 12.50: Lisätty MTS:n puheenjohtaja Harri Järvisen kommentit.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 2. joulukuuta kello 23:een saakka.

Aiheesta enemmän:

Ylen kysely: Nato-jäsenyyden kannatus vahvistuu – 62 prosenttia haluaa nyt Natoon

Suosittelemme sinulle