Hyppää sisältöön

Tutkijoilta täystyrmäys nuorten rikosvastuuikärajan laskemiselle: "Enemmän kielteinen kuin myönteinen vaikutus"

Ylen haastattelemat asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, ettei rangaistusten kiristämisellä torjuta nuorten rikollisuutta. Tutkijat korostavat pehmeitä keinoja. Heidän mukaansa nopeita ratkaisuja ongelmaan ei ole.

Ajatus nuorisorikollisten rangaistusten kiristämisestä sai tukea, kun Yle kysyi asiasta Helsingin rautatieasemalla.
Ajatus nuorisorikollisten rangaistusten kiristämisestä sai tukea, kun Yle kysyi asiasta Helsingin rautatieasemalla.
Jesse Mäntysalo,
Jyrki Hara

Tutkijat pitävät rangaistusten kiristämistä ja rikosoikeudellisen vastuuikärajan laskemista kehnona lääkkeenä nuorisorikollisuuteen.

Viime aikoina poliitikot puoluekentän eri laidoilta ovat esittäneet rangaistusten kiristämistä yhtenä keinona nuorten rikollisuuden vähentämiseksi.

Oikeuspsykologi Julia Korkmanin mukaan kovemmilla rangaistuksilla ei tutkimustiedon valossa ole ennaltaestävää vaikutusta.

– Tämänkaltaisilla toimilla näyttäisi olevan enemmän kielteinen kuin myönteinen vaikutus.

Korkmanin sekä Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkijan Markus Kaakisen mukaan kovempien rangaistusten kuvitellaan olevan yksinkertainen tapa ratkaista nopeasti rikollisuuteen liittyviä ongelmia, mutta käsitys on väärä.

– Se on keino, joka usein kaivetaan helppona ratkaisuna monimutkaiseen ongelmaan, Kaakinen sanoo.

Tutkijat eivät laskisi vastuuikärajaa

Keskusrikospoliisin maaliskuisessa raportissa (siirryt toiseen palveluun) todettiin, että alaikäisten, erityisesti alle 15-vuotiaiden, rikosepäilyt ovat lisääntyneet merkittävästi vuoden 2015 jälkeen.

Alle 15-vuotiaiden rikosepäilyt ovat kuitenkin vaikeita tilastoitavia, koska rikosoikeudellinen vastuu alkaa vasta 15-vuotiaana.

Muun muassa perussuomalaiset on esittänyt rikosoikeudellisen vastuuikärajan laskemista. Samaa ehdotti Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa aiemmin tällä viikolla.

Lisäksi kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) on todennut, että rikosoikeudellisen ikärajan alentamista 14 vuoteen tulisi harkita.

– Se olisi todella huono valinta. Meillä on jo mielestäni melko alhainen rikosoikeudellinen vastuuikä, sillä 15-vuotiaat ovat vielä kehityksellisesti kesken esimerkiksi päätöksenteon ja syy- ja seuraussuhteiden arvioinnin suhteen, Julia Korkman mainitsee.

Nuorisotyötä tekevän Aseman lapset -yhdistyksen tiimipäällikkö Heikki Turkka sanoo, että ikärajan laskeminen olisi vastoin tutkittua tietoa.

– Aivot kehittyvät nuorilla siten, että itse asiassa 16 vuotta olisi oikeampi rikosvastuuikä kuin 14.

Aseman lapset ry:n tiimipäällikkö Heikki Turkka arvioi, että nuorten keskuudessa lisääntynyt rikollisuus on seurausta polarisaatiosta ja pahoinvoinnin kasautumisesta. Kuva: Retu Liikanen / Yle

Markus Kaakisen mielestä ei ole mitään selkeää näyttöä siitä, että ikärajan alentaminen olisi ratkaisu ongelmaan.

Oikeustieteen apulaisprofessori, rikosoikeuden dosentti Tatu Hyttinen Turun yliopistosta lausui aiemmin Ylelle hänkin, ettei näe syytä alentaa vastuuikärajaa.

– Arvioimme helposti lapsia omasta näkökulmastamme, miten hahmotamme maailmaa. Heillä ei ole kyvykkyyttä hahmottaa syy-seuraussuhteita samalla tavalla kuin aikuisilla, mitä esimerkiksi nyrkiniskusta kasvoihin voi tulla. Jo siksi on ihan rikosoikeudellisesti perusteltua pitää vastuuikäraja riittävän korkeana, Hyttinen totesi.

Alle 15-vuotiaalla on jo tällä hetkellä vahingokorvausvastuu teoistaan.

Pahensiko pandemia nuorten oloa?

Tutkija Markus Kaakinen huomauttaa, että nuorten lisääntynyt väkivalta on todellinen ilmiö.

Poliisin tietoon tullut nuorten väkivalta ja ryhmiin liittyvä rikollisuus on hänen mukaansa lisääntynyt. Toisaalta hän kaipaa tutkimusnäyttöä siitä, miten laajasta ilmiöstä on kyse.

– Nythän näyttää siltä, että kasvavien ryöstöjen takana on varsin pieni ryhmä nuoria, jotka tekevät paljon rikoksia, Kaakinen pohtii.

Kriminologi Markus Kaakinen korostaa rikosten tehokasta selvittämistä tärkeänä pelotevaikutteena rikollisuuden kasvun ehkäisemisessä. Kuva: Linda Tammela / Yle

Oikeuspsykologi Korkman mainitsee, että Suomessa on tehty vuosikymmenten ajan pitkäjänteistä työtä nuorten hyväksi, ja kehitys on ollut positiivista. Nyt tuo hyvä kehitys näyttää katkenneen, ja nuorten rikollinen ja väkivaltainen käytös on joiltain osin lisääntynyt. 

Julia Korkmanin mukaan syitä tähän ei täysin vielä ymmärretä. Lisäksi on hänen mielestään vielä varhaista arvioida, onko muutos pysyvä.

– Voi olla, että pandemia liittyy tähän, mutta on liian aikaista sanoa, miten paljon.

Tutkijat: Pehmeät keinot paras tapa

Ylen haastattelemat asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että vaikuttavimpia ovat niin sanotut pehmeät keinot.

Tehokkainta olisi heidän mielestään tukea jo varhain perheitä ja käytösongelmaisia lapsia sekä tarjota apua kouluissa.

– Niiden hyödyistä meillä on jo tutkimusnäyttöä. Niillä ei kuitenkaan kerää kovin helposti poliittisia pisteitä, Korkman toteaa.

Hän korostaa että pehmeiden keinojen tulokset eivät näy välittömästi. Korkman ei usko, että nuorisorikollisuuden vähentämiseen ylipäätään on nopeita keinoja.

Oikeuspsykologi Julia Korkman Åbo Akademista sanoo, että yhteiskunnan olisi voitava puuttua lasten ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa. Kuva: Jani Laukkanen

Markus Kaakinen nostaa lisäksi esille nuorten tekemien rikosten tehokkaan selvittämisen. Hän sanoo, että oletetun kiinnijäämisen riskin on todettu ehkäisevän rikollisuutta jopa tehokkaammin kuin pelkän rangaistusten ankaruuden.

Hänen mukaansa on myös tärkeää tukea alaikäisten rikoksentekijöiden irtaantumista rikollisesta elämästä.

– Jo ensimmäisten rikosepäilyjen kohdalla täytyy kyetä tarttumaan nuoren elämäntilanteeseen ennen kuin se menee pahemmaksi. Rikoksettoman elämäntavan tukeminen on vaikeampaa, kun ongelmat ovat päässeet pidemmälle, Kaakinen kertoo.

Myös Korkmanin mukaan 14–16-vuotiaiden kohdalla on "tuhannen taalan mahdollisuus" kehityskulun kääntämiseen.

– Teini-ikäinen on vielä erittäin taipuvainen uuden oppimiseen.

Heikki Turkka Aseman lapsista ehdottaa nuorisorangaistuksen soveltamista nykyistä enemmän.

Nuorisorangaistus (siirryt toiseen palveluun) voidaan määrätä 15–17-vuotiaalle rikoksentekijälle. Se koostuu valvonnasta, sosiaalista toimintakykyä edistävistä tehtävistä ja ohjelmista sekä työelämään perehtymisestä. 

– Siinä etsitään kuntouttavia toimenpiteitä ja tehdään paremmin töitä nuoren ja perheen kanssa kuin normaalissa rikosprosessissa, Turkka selvittää.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 3. joulukuuta kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Nuoret ryöstävät toisia alaikäisiä, mutta poliisin mukaan katujen turvallisuus on kuitenkin hyvällä tasolla

Alle 15-vuotiaiden väkivaltarikokset puhuttavat – oikeusoppineen mielestä rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa ei ole syytä laskea

Pääministeri Marin puuttuisi katurikollisuuteen myös koventamalla rangaistuksia – hallitusta yritetään kaataa taas välikysymyksellä

Laittomat aseet pois kaduilta, rikollisten autot valtiolle ja rahaa nuorten ongelmien ehkäisyyn – näin poliitikot taittaisivat katujengien nousun

Perussuomalaiset haluaisi jo 14-vuotiaat rikosvastuuseen

Suosittelemme sinulle