Hyppää sisältöön

Mahtuisiko Presidentinlinnan saliin 500 poroa? Tuomas Aslak Juuso saa nyt tilaisuuden tarkistaa, pitääkö isoisoisän tarina paikkansa

Aslak Juuson kerrotaan olleen ensimmäinen saamelainen, joka sai kutsun Linnan juhliin. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso aikoo ottaa selvää, pitääkö hänen isoisoisänsä kertomus Linnan juhlien salin koosta paikkansa.

Tuomas Aslak Juuso seuraa isoisoisänsä jalanjäljissä Linnan juhliin

Presidentti Urho Kekkosen ystävä Aslak Juuso kävi Linnan juhlissa 1950-luvulla. Kekkosen kerrotaan usein vierailleen pohjoisen Käsivarressa. Näillä reissuilla hänen kerrotaan usein tavanneen Aslak Juuson.

Nyt hänen pojanpojanpoikansa, Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, kulkee isoisänsä jalanjäljissä Linnan juhliin Sauli Niinistön kutsumana.

Juuso on iloinen, että pääsee kokemaan saman kuin isoisovanhempansa.

– Tietenkin se on mukava tunne. Minulle on kerrottu, että he olivat ensimmäiset saamelaiset itsenäisyyspäivän juhlissa, Juuso sanoo.

Kuinka monta poroa mahtuisi Presidentinlinnan suureen saliin?

Yksi mieleenpainuvimmista Aslak Juuson linnanjuhlatarinoista on Tuomas Aslak Juuson mukaan se, miten isoisoisä havainnollisti Presidentinlinnan suuren salin koon. 

– Hän kertoi, että suuren saliin, jossa presidentti vastaanottaa vieraitansa, mahtuisi tarkalleen 500 poroa.

Vaikka Juuso ei olekaan varma siitä, onko sali nykyäänkin se sama, kertomus on hänelle merkityksellinen.

– Siitä on niin kauan puhuttu meidän suvussa, että kyllä se pitää itse päästä näkemään ja katsomaan, onko se tosi.

Pukuvalintaa ei ole tarvinnut sen enempää miettiä

Pelkästään matkustaminen 1950-luvulla Käsivarresta Helsinkiin on ollut melkoinen urakka. Tuomas Aslak Juuso uskoo, että isoin juttu isoisovanhemmille on ollut kuitenkin nähdä suuren kaupungin vilske.

– Se on tietenkin ollut erikoista ja kummallista. On varmasti ollut hauskaa nähdä, millaista kaupunkielämä on, millaista sinne on kulkea ja millaisia ihmisiä siellä on, hän pohtii.

Saamelaiskäräjiltä on totuttu aina näkemään edustaja Linnan juhlien kutsuvierasjonossa. Juuso on erittäin iloinen kutsusta, sillä koronan peruttua itsenäisyyspäivänvastaanottoja ei ollut täyttä varmuutta siitä, pääsisikö hän koskaan kokemaan Linnan juhlia.

Pukuvalintaa itsenäisyyspäivän juhlaan ei ole kuitenkaan tarvinnut sen enempää miettiä.

– Gákti tietenkin, Juuso vastaa kysymykseen pukuvalinnasta.

Gákti on pohjoissaamea, ja se tarkoittaa saamenpukua.

Linnan juhlilla on Suomen saamelaisille erityinen merkitys

Saamelaisyhteisössä seurataan uteliaisuudella, ketkä saamelaiset Linnan juhliin kulloinkin pääsevät.

Kansainvälisen saamelaisten elokuvainstituutin komissaari Liisa Holmberg on saanut kunnian osallistua Linnan juhliin kolme kertaa, kun hän toimi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtorina.

– On saamelaisille hyvin tärkeää, että meidät sinne kutsutaan, ja me olemme osa sitä instituutiota. Me näymme ja kuulumme siellä.

Holmberg uskoo, että itsenäisyyspäivän vastaanotolla on erityinen merkitys saamelaisille. Saamelaisten näkyminen televisiokuvissa valaa uskoa Holmbergin mukaan entisestään siihen, että saamelaiset ovat osa suomalaista yhteiskuntaa.

– Itsenäisyyspäivä sinänsä on tärkeä meille saamelaisille, koska tiedämme mitä tuolla rajan takana (Venäjällä) on olla saamelainen. Siellä ei ole niillä niitä oikeuksia kuin meillä esimerkiksi kieleen, kulttuuriin, elinkeinoihin ja kaikkeen siihen, mitä meillä nyt kuitenkin on täällä, Holmberg summaa.

Liisa Holmberg on ottanut ilon irti Linnan juhlista joka vierailullaan.

– Kyllä minä otin kaiken irti siitä, kävin kaikki huoneet läpi, juttelin kaikkien mahdollisten ihmisten kanssa, Holmberg kertoo.

Tuomas Aslak Juuso odottaa myös pääsevänsä tapaamaan tilaisuudessa yhteistyökumppaneitaan, kuten kansanedustajia ja ministereitä.

– Se on hyvä paikka muistuttaa siitä, että me saamelaiset olemme täällä edelleen, Juuso toteaa.

Suosittelemme sinulle