Hyppää sisältöön

Vaka vanha Kalevala viehättää yhä taiteentekijöitä – taistelu sammosta on suosikkiaihe

Folkloristiikan väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten kansalliseepos on vaikuttanut kaunokirjallisuuteen ja myös sanoituksiin.

Akseli Gallen-Kallelan Sammon ryöstö -fresko koristaa kansallismuseon kattoa. Teema nousee edelleen nykykaunokirjallisuuteenkin. Kuva: Jari Hakkarainen / Yle

Kalevala on innoittanut taiteilijoita ilmestymisestään saakka, ja se on edelleen ehtymätön inspiraation lähde myös kaunokirjailijoille. Viime vuosikymmenten aikana on julkaistu paljon kirjallisuutta, jossa on käytetty Kalevalan aineksia.

Filosofian lisensiaatti Merja Leppälahti selvitti Turun yliopiston folkloristiikan alan väitöstutkimuksessa Kalevalan kirjallista nykykäyttöä, miten kalevalaista aineistoa käytetään uusissa teksteissä. 

Aineistoluettelossa on yli sata teosta. Pääaineistona Leppälahdella oli kolmen vuosikymmenen aikana julkaistua kaunokirjallisuutta. Hän tarkasteli myös metallimusiikin sanoituksia käyttäen esimerkkinä folk metal -yhtye Korpiklaanin albumia Manala.

– Kalevala on sisällöltään runsas, joten se tarjoaa mahdollisuuksia hyvin monenlaiselle käytölle. Kalevalasta löytyy aineksia niin historialliseen romaaniin kuin jännittävään seikkailuunkin: teos sisältää ihmissuhdedraamoja ja traagisia elämänkohtaloita. Muutamissa kirjoissa lainataan koko Kalevalan sisältö tai jokin yksittäinen kertomus, joka kerrotaan uudestaan, uudella tavalla, toteaa Leppälahti. 

Suomen oloista ilman nationalismia

Merja Leppälahden analysoimissa teoksissa keskitytään usein Kalevalan eeppisiin aineksiin, lyyriset jaksot eivät uusissa teoksissa juuri näy. 

– Kalevalan kertovista aineksista selvimmin esillä on taistelu sammosta. Sen sijaan tautien parantaminen, karhun kaataminen, taivaanvalojen vapauttaminen ja Pohjolan häät näkyvät uusissa teksteissä hyvin vähän tai ei lainkaan. 

Tyypillisesti aineiston Kalevala-viittaukset liittyvät kalevalaisiin henkilöhahmoihin, sampoon ja tiettyihin paikkoihin. Myös kantele ja kanteleensoitto ovat esillä. 

Kalevala liitetään usein Suomen itsenäistymiseen ja siihen liittyvään kansallistunnon nousuun.

– Tapahtumat yleensä sijoittuivat vahvasti Suomen oloiseen paikkaan, mutta selkeää suomalaisuuden tai kansallistunteen korostamista ei mainittavasti noussut esille käsittelemässäni aineistossa. 

Leppälahti havaitsi, että Kalevala-viittauksista huokuu varsin vahvasti arvostus Kalevalaa kohtaan. Viittaus Kalevalaan voidaan nähdä kulttuurisena koodina, joka sisältää enemmän kuin varsinaisesti sanotaan.

Väitöstutkimuksen keskeinen näkökulma on kulttuurinen muistaminen.

– Voidaan sanoa, että Kalevala kuuluu suomalaiseen mielenmaisemaan, toteaa Leppälahti.

Lisää aiheesta:

Kansalliseepoksen eläimistä syntyi kuvakirja – Kalevalan eläinten tarinat auttavat löytämään kadonnutta luontosuhdetta

Runolaulu istuu tähänkin päivään – tutkija-muusikko Taito Hoffrén: "Samanlaiset perimmäiset kysymykset vaivaavat ihmisiä edelleen"

Suosittelemme sinulle