Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) on huolissaan nuorten rikollisuudesta, josta viime aikoina on puhuttu paljon Suomessa.
– Ilmiö on huolestuttava, nimenomaan alaikäisten nuorten rikokset ovat lisääntyneet, sanoi Mikkonen Ylen Ykkösaamu-ohjelmassa.
Myös katujengit ovat puhuttaneet ihmisiä.
– Nämä jengit hallitsevat tilannetta tietyillä alueilla. Jengit tappelevat keskenään ja tekevät rikoksia. Siellä on paljon väkivaltaa ja laittomia aseita.
– Suomessa on poliisin arvion mukaan kymmenkunta katujengiä. Ne ovat pääosin pääkaupunkiseudulla, mutta viitteitä on myös muualla Suomessa. Näissä jengeissä on noin parisataa ihmistä.
Mikkosen mukaan huolestuttava ilmiö on, että jengien liepeillä on vielä suurempi määrä nuoria.
Keitä nämä ihmiset ovat?
– Näissä jengeissä on enemmän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Perimmäiset syyt siellä takana ovat ne, että henkilö ei ole kiinnittynyt yhteiskuntaan ja on näköalattomuutta.
– Jengi on tarjonnut turvan ja yhteisön, mihin kiinnittyä.
Mitä tästä voidaan päätellä siitä, miten kotouttaminen on onnistunut Suomessa?
– Paljon enemmän täytyy tehdä työtä, että yhteiskuntaan pystyy kiinnittymään paremmin. Ettei tarvitse lähteä etsimään hyväksyntää ja paikkaansa jengeistä.
"Poliisi on ottanut kiinni avainhenkilöitä"
Sisäministeri Krista Mikkonen ei katso, että Suomi olisi menossa suoraa päätä "Ruotsin tielle".
Ruotsissa on tiettyjä alueita, joissa Ruotsin poliisin mukaan on "rinnakkaisyhteiskuntia", joita rikollisjengit johtavat.
– Ei ole vääjämätöntä, että joku tilanne kehittyy johonkin suuntaan. Me voimme puuttua näihin asioihin, ja sitä tässä vahvasti tehdään.
Sisäministerin mukaan Suomen ja Ruotsin tilanne eroaa esimerkiksi siinä, että Suomessa on "sekoitettu erityyppisiä asuntoja" asuinalueille.
– On vuokra-asuntoa, omistusasuntoa. Ei ole päässyt syntymään sellaista asuinaluetta, jossa olisi pelkästään esimerkiksi maahanmuuttajia. Se on ollut Ruotsin tapa hoitaa tämä asia.
– Tapasin Ruotsin poliisiylijohtajaa. Hän painotti ennalta estäviä toimia koko yhteiskunnassa. Alkaen asuinalueista, kouluista, kunnista. Niihin täytyy satsata ja panostaa ja samaan aikaan huolehtia riittävästä poliisin määrästä.
Mikkoselta kysyttiin, onko Suomessa alueita, joille poliisi ei uskalla mennä.
–Ei ole, sisäministeri vastasi.
Suomessa tilanne on rauhoittunut tietyillä alueilla, kun poliisi on ottanut kiinni katujengien avainhenkilöitä kiinni, kertoi sisäministeri Ykkösaamussa.
– Nämä henkilöt ovat vankilassa tai muulla. On nähty, että tilanne on heti rauhoittunut.
Suomeen on tarkoitus saada 700 uutta poliisia
Ykkösaamun yleisökysymyksessä haluttiin tietää, miksi Suomessa ei ole pystytty estämään jengirikollisuuden kasvua.
– Haaste on ollut esimerkiksi se, että poliisin resursseja on aivan viime vuosiin asti leikattu merkittävästi, Mikkonen sanoi.
Tällä hetkellä poliiseja on Suomessa sisäministerin mukaan 7500.
Eduskunnan tekemään sisäisen turvallisuuden selontekoon on kirjattu tavoite poliisin määrästä.
– Tavoitteena on, että poliisien määrä olisi 8200 vuoteen 2030 mennessä.
Mikkonen katsoo, että jengirikollisuuden torjunnassa poliisien määrän lisäksi on tärkeää, että kotouttamiseen on riittävästi määrärahoja.
"Poliisin reservi voisi toimia poliisin apuna"
Sisäministeriössä on käynnissä esiselvitys poliisin reservistä.
– Vapaaehtoisista koostuva poliisin reservi voisi toimia poliisin apuna rajatuissa tehtävissä kriisitilanteissa, joissa ammattipoliisien voimavarat tai muiden viranomaisten virka-apu eivät riittäisi.
Mikkonen totesi Ykkösaamussa, että esimerkiksi Uudenmaan sulkeminen koronan vuoksi olisi voinut olla sellainen tilanne, jossa reserviä olisi voitu käyttää.
– Toinen esimerkki, jossa poliisin reserviä voisi käyttää, voisi olla kriittisen infrastruktuurin suojelu, Mikkonen sanoi.
Viime hallituskaudella esitys reservipoliisin perustamisesta kaatui eduskunnan perustuslakivaliokunnassa toimivaltakysymyksiin.
Suomessa on tällä hetkellä 44 000 ukrainalaista
Venäjä on talven lähestyessä kiihdyttänyt iskuja Ukrainan siviilikohteisiin, kuten energiainfrastruktuuriin, terveydenhuoltoon ja asuinalueisiin. Miljoonat ihmiset ovat ilman sähköä, lämmitystä ja vettä.
Suomeen on tullut tähän mennessä 44 000 ihmistä Ukrainasta.
Tällä hetkellä Ukrainasta tulee noin 400-500 henkilöä viikossa.
– Oletus on, että kun talvi tulee, niin määrä lisääntyy.
Tällä hetkellä lähes puolet ukrainalaisista on kotimajoituksessa ja vain pieni osa vastaanottokeskuksissa.
– Joudumme varmasti majoittamaan heitä jatkossa enemmän laitosmaisiin majoituspaikkoihin.
Ukrainalaiset voivat hakea halutessaan kuntapaikkaa Suomesta, kun ovat asuneet täällä vuoden. Ensimmäiset heistä voivat hakea kuntapaikkaa maaliskuussa.
Suomen viranomaiset kysyivät viime kesänä, kuinka moni Suomessa oleva ukrainalainen olisi halukas jäämään Suomeen.
Tuolloin 30 prosenttia kertoi haluavansa jäädä. Tilanne voi olla nyt toinen, arvioi ministeri.
– Se riippuu varmasti siitä, miten sota kehittyy ja miten perheet kotoutuvat täällä.
Lisää aiheesta:
Poliisi on havainnut uusia katujengejä Helsingin seudulla
"Suomi ei ole enää Suomi" – nuoret kertovat, miksi katujengit kiinnostavat