Hyppää sisältöön

Työttömyysturvaan kohdistuu leikkauspaineita – ansiosidonnaiselta pudonnut Jari Vieno: "Ei ole varaa enää hakea töitäkään"

Kokoomus on ehdottanut tuntuvaa leikkausta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Tutkijoiden mukaan se lisäisi työllisyyttä, mutta toisi mukanaan muita ongelmia.

Jari Vieno jäi työttömäksi vuonna 2017 työskenneltyään lähes 40 vuotta samalla työnantajalla. Hänen mielestään ansiosidonnaisen katkeaminen ei kannusta töihin, sillä ansiosidonnaisen jatkuessa töiden hakeminen oli helpompaa. Kuva: Thomas Hagström / Yle
Matti Koivisto

Mäntsälässä asuvan Jari Vienon työt hitsarina päättyivät vuonna 2017. 

Saman firman leivissä lähes neljäkymmentä vuotta työskennellyt Vieno joutui työttömäksi. 

Kovasta hakemisesta ja kouluttautumisesta huolimatta uutta työtä ei ole satunnaisten pätkätöiden lisäksi löytynyt. 

– Me 60-luvun lapset olemme liian vanhoja töihin ja liian nuoria eläkkeelle, Vieno sanoo.

Työttömyyskassaan kuuluvat saavat työttömäksi jäätyään ensin ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. 

Nykyään ansiosidonnaista saa korkeintaan 400 päivää, mikäli työttömäksi jäänyt on ollut töissä yli kolmen vuoden ajan. Alle kolme vuotta töissä olleet saavat ansiosidonnaista 300 päivää. 

Ansiosidonnaisen päättymisen jälkeen työttömän tulot putoavat. Vienon osalta ansiosidonnaisen maksaminen loppui jo 2019. Hän kokee, että myös töiden hakeminen on hankalampaa tulojen pienentyessä. 

– Tällä hetkellä kun on Kelan rahalla tuntee itsensä vähän ulkopuoliseksi. Ei ole varaa enää hakea töitäkään, kun ne ovat niin pitkän matkan päässä. Kyllä tässä joutuu miettimään asioita eri tavalla. Tänään syödään makaronia ja tonnikalaa ja huomenna tonnikalaa ja makaronia, niin ei käy yksitoikkoiseksi ruoka.

Kokoomus esittää ansiosidonnaisen keston puolittamista

Eduskuntavaalien lähestyessä puolueilla on kova paine keksiä säästökohteita, kun talousasiantuntijat varoittelevat (siirryt toiseen palveluun) ensi hallituskaudella odottavasta sopeutusurakasta. 

Monissa puolueissa katseet kohdistuvat ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Elinkeinoelämän keskusliiton vaalitentissä tällä viikolla ansiosidonnaisen lyhentämistä kannattivat kuudesta suurimmasta puolueesta kokoomus, keskusta ja vihreät. 

Järeintä muutosta on esittänyt kannatusmittauksia johtava kokoomus, jonka julkistamassa vaihtoehtobudjetissa esitetään ansiosidonnaisen keston leikkausta 200 päivällä. 

Muutoksen toivotaan tuovan säästöjä ja lisäävän työllisyyttä, kun tulojen putoamista pelkäävät työttömät hakisivat töitä aiempaa innokkaammin.

Perusteluna käytetään suomalaisissakin tilastoissa näkyvää ilmiötä, jossa työllistymisen todennäköisyys kasvaa voimakkaasti juuri ennen ansiosidonnaisen päättymistä. 

Lyhyempi ansioturva voi ajaa ottamaan vastaan huonompia töitä

Taloustieteilijöiden mukaan ansiosidonnaisen keston lyhentäminen lyhentäisi työttömyysjaksoja ja nopeuttaisi työllistymistä, mutta leikkaukseen liittyisi myös omat ongelmansa.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Tomi Kyyrä nostaa esiin pidemmän työnhaun vaikutuksen tulevien työpaikkojen laatuun. 

– Riskinä on se, että olennaisesti lyhyempi työttömyysturva johtaisi siihen, että ihmiset työllistyisivät työpaikkoihin, jotka eivät niin hyvin vastaa heidän osaamistaan. Silloin työttömyyden jälkeinen palkkataso voi jäädä matalammaksi ja työsuhteet lyhyemmäksi, mikä söisi tällaisen uudistuksen positiivisia vaikutuksia julkiseen talouteen, Kyyrä sanoo.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Tomi Kyyrä on tutkinut ansioturvan muutosten vaikutuksia. Kuva: Sampo Saikkonen / Yle

Tulojen menettämisen pelossa työnhakijat voisivat siis tarttua vastaan tulevaan huonommin palkattuun ja määräaikaiseen työpaikkaan, vaikka hakemista jatkamalla saattaisi löytää paremman.

Ilmiöstä on näyttöä VATTin tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun), jossa käytiin läpi vuonna 2003 tehtyä muutosta ansioturvaan. 

Työmarkkinatutkimukseen erikoistuvan Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen huomauttaa, että ansiosidonnaisen loppupuolella työllistyvien määrä on hyvin pieni nähtävillä olevasta piikistä huolimatta, sillä suurin osa työllistyy jo aiemmin. 

Myös Kauhasen mukaan ansiosidonnaisen leikkaaminen lyhentäisi työttömyysjaksojen kestoa, mutta hänen mielestään keskustelussa ei tulisi tuijottaa vain kannustimia. 

– Pitää muistaa, että ansiosidonnainen on keskeinen vakuutus työttömyyttä vastaan. Kansainvälisessä tutkimuksessa katsotaan käyttäytymisvaikutusten lisäksi myös hyvinvointivaikutuksia. Jos tehdään tällaisia leikkauksia, niin niillä voi olla vielä suurempia hyvinvointia heikentäviä vaikutuksia verrattuna työllisyysvaikutuksiin, Kauhanen sanoo. 

Lisäksi julkisia säästöjä pohdittaessa ansiosidonnaisen merkitys on Kauhasen mukaan pieni, sillä sosiaaliturvamenoista ansiosidonnaisen osuus on vain alle neljä prosenttia. 

Tutkijat: Ansiosidonnaisen porrastuksen hyödyistä ei näyttöä

Ansiosidonnaisen keston lyhentämisen lisäksi monet puolueet ovat pitäneet esillä ansiosidonnaisen porrastamista. Siinä ansiosidonnaista voitaisiin maksaa nykyistä enemmän työttömyyden alussa, mutta työttömyyden jatkuessa tulot putoaisivat nykyistä matalammalle tasolle. 

Eduskuntapuolueiden joukossa ajatus saa kannatusta vasemmistopuolueita lukuun ottamatta. 

Porrastuksen olisi tarkoitus lisätä työllisyyttä patistamalla työttömäksi jääneitä töihin nykyistä nopeammin, mutta taloustieteilijät suhtautuvat malliin skeptisesti. 

Kyyrän mukaan porrastamisen työllisyysvaikutuksista ei ole selkeää tutkimusnäyttöä. Erityisesti ansiosidonnaisen nostaminen alkupäästä kasvattaisi tuen määrää monilla, jotka ovat joka tapauksessa työllistymässä pian. 

– Periaatteessa laskeva etuustaso parantaa kannustimia, mutta toisaalta me tiedämme, että valtaosa ansiosidonnaisista työttömyysjaksoista on varsin lyhyitä ja suurin osa ansiosidonnaisella olleista päätyy takaisin edellisille työnantajilleen. Tämän porukan subventoiminen ei ole se kaikista akuutein ongelma, Kyyrä sanoo.

Sekä Kyyrä että Kauhanen näkevät riskinä myös sen, että porrastus saattaisi kasvattaa ansiosidonnaisten työttömyysjaksojen määrää, sillä se voisi houkutella työnantajia lomauttamaan työntekijöitä aiempaa herkemmin. 

Uudistus saattaisi siis työllisyyden parantamisen sijaan jopa heikentää työllisyyttä. 

Kauhanen ihmettelee, miksi ansiosidonnaisen porrastaminen nauttii poliitikkojen keskuudessa suurta suosiota. Hän viittaa Ruotsissa tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan työttömyysturvan porrastaminen vähensi kannusteita työllistyä nopeasti.

– Suosittelisin perehtymään tutkimukseen tästä asiasta. Tässä tapauksessa tuntuu, ettei olla perehdytty tutkimusnäyttöön, Kauhanen sanoo.

Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen pitää ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista huonona ajatuksena. Kuva: Thomas Hagström / Yle

Ansiosidonnaisen laajentaminen kaikille jakaa mielipiteitä

Leikkausten lisäksi kokoomus ehdottaa myös ansiosidonnaisen laajentamista kaikille. Tällä hetkellä ansiosidonnaista saavat vain työttömyyskassojen jäsenet ja muut joutuvat tyytymään peruspäivärahaan. 

Kyyrän mukaan se pidentäisi työttömyysjaksoja, mutta uudistus olisi silti hänen mielestään yhdenvertaisuuden näkökulmasta tarpeellinen. 

– Työttömyyskassojen jäsenmaksuilla katetaan vain hyvin pieni osa ansioturvan kustannuksista ja myös palkansaajat, jotka eivät kuulu työttömyyskassoihin, ja heidän työnantajansa maksavat työttömyysvakuutusmaksuja. Ansioturvan laajentaminen kaikille olisi siitä näkökulmasta perusteltua, vaikka sillä onkin negatiivinen työllisyysvaikutus.

Sen sijaan Laboren Kauhanen ei ehdotuksesta innostu. Hänen mielestään ongelma ratkeaisi tiedottamalla työntekijöitä nykyistä paremmin siitä, miten pääsee ansiosidonnaisen piiriin.

– Suurin ongelma ansiosidonnaisen ulkopuolelle jäämiselle on se, että ei täytä työssäoloehtoa. Kokoomus esittää myös työssäoloehdon pidentämistä, mikä jättäisi useamman pätkätöissä työskentelevän ulkopuolelle, Kauhanen sanoo.

Työssäoloehto tarkoittaa sitä, että henkilön on oltava tietyn aikaa töissä saadakseen oikeuden ansiopäivärahaan. Nykyisin edellytys on 18 tuntia työtä viikossa 26 kalenteriviikon ajan.

Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa työssäoloehto nostettaisiin 12 kuukauteen. 

Tutkija ehdottaa suhdanteista riippuvaa työttömyysturvaa

Seuraavan hallituksen tilannetta vaikeuttaa se, että säästöjä julkiseen talouteen joudutaan todennäköisesti tekemään taantuman iskiessä. 

Kyyrän mielestä olisi syytä pohtia, voitaisiinko työttömyysturvaa sopeuttaa suhdanteiden mukaan. 

Noususuhdanteessa työttömyysturva voisi olla vähäisempi, kun työpaikkoja on paljon tarjolla ja yritykset kärsivät työvoimapulasta. 

Laskusuhdanteessa työpaikkoja taas ei ole saatavilla ja työttömillä on vähemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työllistymiseensä, jolloin työttömyysturvakin voisi olla parempi.

– Jos ja kun ajaudutaan kunnon taantumaan, on ihan hyvä, että työttömyysturva on kohtuullisen kattava, jolloin se turvaa työttömien toimeentuloa ja tukee ostovoimaa. Tällaisessa tilanteessa ei ole niin haitaksi, vaikka antelias työttömyysturva vähentäisi työttömien aktiivisuutta, Kyyrä arvioi.

Laboren Kauhanen lähtisi parantamaan työllisyyttä hakemalla esimerkkiä muista Pohjoismaista. 

– Kannustinongelmat tuskin ovat syynä Suomen alhaisempaan työllisyyteen muihin Pohjoismaihin verrattuna, koska työttömyysturvan taso on vähintään samalla tasolla kuin Suomessa. Muissa Pohjoismaissa on panostettu työvoimapalveluihin ja aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteisiin. Näitä meidänkin pitäisi vahvistaa, Kauhanen sanoo.

Ansiosidonnaiselta pudonnut Jari Vieno pitää keskustelua ansiosidonnaisen leikkaamisesta huolestuttavana. 

Hänen mielestään päätöksentekijöiltä puuttuu ymmärrys työttömän arjesta. 

– Korkeissa viroissa olevien ihmisten pitäisi jalkautua ja katsoa, mitä on normaali elämä työttömänä. Töiden hakeminen on paljon helpompaa, jos on kiinteiden menojen lisäksi myös kiinteät tulot.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 5.12. klo 23:een asti.

* Juttua päivitetty 9.12 klo 9.47. Täydennetty grafiikan kuvatekstiin lisää tietoa grafiikan kuvaaman tutkimuksen sisällöstä ja lisätty lähteeksi tutkijoiden nimien lisäksi tutkimuslaitos.

Lisää aiheesta:

Kokoomus ja perussuomalaiset ennakoivat miljardin leikkauksia vuodessa – näin eduskuntapuolueet arvioivat säästötalkoita puoli vuotta ennen vaaleja

Suomi voi joutua leikkaamaan menoja jopa 10 miljardia – kysyimme asiantuntijoilta, onko siihen varaa ja mitä jättileikkauksista seuraisi

Taloustieteilijät leikkaisivat ensin keskiluokan saamista tulonsiirroista – katso säästöehdotukset tästä

Suosittelemme sinulle