Hyppää sisältöön

Puolustusministeri Kaikkonen Ankarassa – Turkki vaatii konkreettisia myönnytyksiä Suomelta ja Ruotsilta

Turkkilaisasiantuntija arvioi, että Turkki tuskin hyväksyy Naton laajentumisen ennen kesäkuun vaaleja.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg, ulkoministeri Pekka Haavisto, presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson Naton huippukokouksessa kesäkuussa 2022. Kuva: Dursun Aydemir / AOP
Tom Kankkonen

Turkin viesti ei näytä muuttuvan. Suomen ja Ruotsin pitää tehdä enemmän, ennen kuin Turkki voi hyväksyä maat mukaan Natoon.

Tämä on todennäköisesti myös se viesti, jonka puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) saa kuulla, kun hän tänään tapaa turkkilaisen virkaveljensä puolustusministeri Hulusi Akarin Ankarassa.

Sekä Akar että ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu ovat viime päivinä puhuneet siitä mitä Turkki haluaa. Vaikka Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vakuuttaa, että Suomi ja Ruotsi ovat jo valmiita jäsenyyteen, Turkki on selvästi eri mieltä.

Tepav-ajatuspajan talouden ja politiikan keskuksen johtaja, entinen diplomaatti Murat Ersavci, Tepav-ajatuspajastasanoo puhelimitse Ankarasta, että Turkin kesäkuiset vaalit näkyvät.

– Turkki on valmistautumassa vaaleihin ja tämä vaikuttaa myös Naton laajentumiseen, kuten muihinkin ulkopoliittisiin kysymyksiin. Saattaa olla, että tätä asias on vaikea ratkaista ennen vaaleja, Ersavci sanoo. 

Suomi ei ole tehnyt päätöksiä aseidenvientikiellosta, mutta Turkin hyökättyä Pohjois-Syyriaan syksyllä 2019 puolustusministeri Antti Kaikkonen ilmoitti, että uusia aseidenvientilupia ei myönnetä. Nyt Turkki vaatii erillistä ilmoitusta, että aseidenvientikieltoa ei ole.

Aseiden vienti sallittava

Turkki toivoo konkreettisia myönnytyksiä. Ulkoministeri Çavuşoğlu sanoi tiistaina (siirryt toiseen palveluun), että Suomen tulee purkaa Turkille asetettu asevientikielto. 

Muodollista kieltoa ei ole, mutta lokakuussa 2019 kerrottiin, että uusia vientilupia ei myönnetä. Taustalla oli Turkin käynnistämä maahyökkäys Syyrian kurdeja vastaan.

Asekaupan aloittaminen uudestaan on Turkille tärkeää, vaikka kauppa Suomen kanssa on ollut suhteellisen pienimuotoista ja Turkki keskittyy kehittämään omaa aseteollisuuttaan.

Lue tästä Suomen aseviennistä Turkkiin, ennen rajoituksia:

Tällaista on Suomen asevienti Turkkiin – luvut kovassa kasvussa, vihreää valoa muun muassa ammusten myymiselle Turkin erikoisjoukoille

Ja tilanteesta tänä keväänä:

Suomi ei antanut uutta lupaa suojausteräksen vientiin tulevalle Nato-kumppanille – kaksi asevientilupaa Turkkiin on vielä voimassa

Puolustusministeri Antti Kaikkonen kertoi aseviennin keskeyttämisestä syksyllä 2019, joten hänellä on mahdollisuus selventää tilannetta tavatessaan puolustusministeri Akarin.

Turkki on viime aikoina puhunut uudesta maahyökkäyksestä Pohjois-Syyriaan. Presidentti Erdoğanin mukaan Turkki kaavailee edelleen noin 30 kilometriä syvää niin sanottua turvavyöhykettä Pohjois-Syyriaan. 

Turkin mielestä Syyrian kurdien aseelliset YPG-joukot ja PYD-puolue ovat osa Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta, jota myös EU pitää terrorijärjestönä.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on viime viikkoina useasti puhunut hyökkäyksestä Pohjois-Syyrian kurdijohtoisen hallinnon alueelle.

Suomi ja Ruotsi ovat kesäkuun Madridin Nato-huippukokouksen yhteydessä allekirjoitetussa asiakirjassa (siirryt toiseen palveluun). sitoutuneet olemaan tukematta Syyrian kurdijärjestöjä. Maiden onkin jatkossa hankala arvostella Turkin hyökkäyksiä kurdeja vastaan. 

Presidentti Recep Tayyip Erdoğan haluaa esiintyä vahvana johtajana ja hän on kytkenyt Naton laajentumisen muun muassa taisteluun Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta vastaan. Suomelta ja Ruotsilta vaaditaan kovempia otteita “terroristeja” vastaan. 

Turkin puolustusministeri näkee kuvia ja provokaatioita

Puolustusministeri Akar sanoi äskeittäin Turkin valtiollisen Anadolu-uutistoimiston mukaan (siirryt toiseen palveluun), että Suomessa ja Ruotsissa on nähtävissä terroristista propagandaa. Kaikkosta Ankarassa isännöivän Akarin mielestä molemmista maista tulee ”häiritseviä kuvia” ja lisäksi esiintyy provokaatioita.

Turkki on ollut tyytymätön erityisesti Ruotsissa järjestettyihin mielenosoituksiin, joissa on heiluteltu PKK:n lippuja.

Suomessa poliisi esti PKK:n ja joidenkin muiden kurdijärjestöjen lippujen kantamisen itsenäisyyspäivänä järjestetyssä Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa. Poliisin perusteluna oli, että liput olisivat saattaneet aiheuttaa provokaatioita. 

Helsingin poliisi saa myönteistä huomiota Turkissa

Murat Ersavci sanoo, että Turkki todella seuraa näitä asioita. 

– Yleisö näkee Suomen poliisin toiminnan myönteisenä. Turkki on seurannut erityisen tarkkaan, mitä tapahtuu Ruotsissa, jossa PKK:n lippuja on näkynyt mielenosoituksissa ja jopa Turkin lähetystö on joutunut protestien kohteeksi, Ersavci sanoo.

Helsingin poliisiin lippulinjauksesta onkin uutisoitu Turkissa (siirryt toiseen palveluun). Hallitusta tukevassa mediassa poliisin toimintaa on nähty esimerkkinä Suomen linjan muutoksesta. Esimerkiksi hallitusta lähellä oleva Sabah-lehti (siirryt toiseen palveluun)tulkisi asian niin, että PKK:n liput on nyt kielletty Suomessa.

Turkin lisäksi Unkari ei ole ratifioinut Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon, mutta Unkari on ainakin luvannut hoitaa asian ensi vuoden alussa. Turkin osalta aikataulu on täysin auki.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin, 9.12. klo 23 saakka.

Juttua muokattu 9.12. klo 12.30 haastateltavan sitaattien muotoiluja muokattu.

Lue lisää:

Ulkopoliittisen instituutin tutkija PKK:n lippujen kieltämisestä mielenosoituksessa: ”Vaikeaa olla näkemättä yhteyttä Nato-prosessiin”

Suosittelemme sinulle