Vajaan metrin levyinen ja kahden metrin pituinen patja on kymmeniä tuhansia vuosia vanhempi kuin mikään aiemmin tunnettu makuualusta. Alueella yli kymmenen vuotta jatkuneissa kaivauksissa on löytynyt useita muitakin merkkejä makuusijoista, mutta ne ovat uusinta löytöä nuorempia.
Tiukaksi tampatulla patjalla on paksuutta pari senttimetriä. Samalla kun se pehmensi nukkujan oloja, se myös karkotti syöpäläisiä, sillä heinien ja sarakasvien joukossa on moskiittoja tappavan laakeripuun lehtiä.
Niiden perusteella voidaan olettaa, että Sibudun varhaiset asukkaat ymmärsivät kasvien lääketieteellisiä vaikutuksia, sanoo kaivausten johtaja professori Lyn Wadley eteläafrikkalaisesta Witwatersrandin yliopistosta.
Tuli turvasi maassa nukkumisen
Patjan käyttäjät kuuluivat jo esivanhempiimme. Heitä edeltäneet ihmislajit luultavasti viettivät yönsä puihin tekemissään oksapesissä, sillä pienen kokonsa takia he olisivat maassa nukkuessaan olleet helppoa saalista petoeläimille. Fossiililöydöt vahvistavat, että he olivat taitavia kiipeilijöitä muun muassa pitkien käsivarsiensa ansiosta.
Ensimmäiset unet maan kamaralla otti todennäköisesti Homo erectus -lajin jäsen. Hän osasi käsitellä tulta, mitä tutkijat arvelevat syyksi puusta laskeutumiseen. Tuli piti pedot loitolla.
Homo erectucsen pesistä tai vuoteista ei ole jäänyt jälkiä, tai ainakaan sellaisia ei ole vielä löydetty. Sen sijaan neandertalilaisten heinävuoteiden jäänteitä on löydetty Espanjasta.
Sibudun kaivauksissa on tätä ennen löydetty muun muassa simpukankuoria, joihin oli tehty reikiä - ne ovat mahdollisesti koruja - sekä luisia piikkityökaluja, joita lienee käytetty metsästyksessä. Myös jousen ja nuolien käytön aloittelusta ja metsästysansoista on löydetty merkkejä.