1980-luku muistetaan neonväreistä, olkatoppauksista ja puudelikampauksista. Tuo vuosikymmen oli kuitenkin paljon muutakin - sitä leimasi myös yhteisöllisyys. Valokuvataiteilija Sari Poijärvi kertoo itsekin unohtaneensa kuinka paljon silloin marssittiin.
- Kun kävin läpi negatiiviarkistoani tätä näyttelyä varten huomasin, kuinka paljon olimme liikkeellä eri asioiden puolesta. Varsinkin rauhan puolesta marssittiin ahkerasti. Sitten oli tietysti niitä humoristisempiakin teemoja kuten vaikkapa Keskiolut R-kioskeihin-kampanja, muistelee Poijärvi.
Valokuvan kannalta 1980-luvulla tapahtui paljon. Kun Poijärvi aloitti opintonsa, valokuva oli vielä objektiivista, mustavalkoista ja dokumentoivaa. Eikä missään nimessä taidetta.
- Valokuvataiteesta ei puhuttu sanaakaan. Sitten kun päästään vuosikymmenen loppuun, niin yks kaks, tämä valokuvataide, joka oli todella ollut paarian asemassa, siitä aletaankin puhua koko taiteen veturina. Valokuva kehittyi noina vuosina hyvin paljon ja nopeasti, kertoo Poijärvi.
Harppausten vuosikymmen
Sari Poijärven muistissa 1980-lukua leimaavat muutenkin eri aloilla tapahtuneet suuret harppaukset. Valokuvataiteen lisäksi kulttuuri ja sen tekijät muuttuivat rajusti.
- Kyllä ne hurjat hypyt siitä ovat jääneet mieleen. Valokuvataiteen lisäksi tuli tietysti poliittinen muutos. Berliinin muuri murtui 1989. Olin vuonna -81 matkustamassa Puolan läpi ja tapasin junassa perheen, joka oli pakenemassa Puolasta. He kertoivat lähtevänsä, koska Puolassa mikään ei tule ikinä, koskaan, milloinkaan muuttumaan, sanoo Poijärvi.
Naisten esiinmarssi leimaa sekin Sari Poijärven 1980-lukua. Hänen mukaansa naiset olivat silloin vielä marginaalissa.
- Enkä tarkoita pelkästään valokuvataidetta, kuvataidetta tai musiikkia. Kaikkialla alkoi ilmestyä naisia jotka oikeasti olivat merkittäviä ja tekijöitä omalla alallaan.
- Tämän lisäksi yksi suuri hyppäysi tapahtui viestimissä. Ei pelkästään radio mullistunut, silloinhan syntyi koko joukko uusia lehtiäkin. Uusi Laulu, Skandal, Rumba, Image, City Lehti, ne vain polkaistiin käyntiin koska todettiin että niille on tarvetta, listaa Poijärvi.
Kirja Kjell Westön kanssa
Koska kuvamateriaalia on paljon, päätti Sari Poijärvi koota aineistosta myös kirjan. Teoksen tekstit on laatinut kirjailija Kjell Westö.
- Kiitollisempi ei ihminen voisi olla siitä, että sain noin loistavan kirjoittajan mukaan. Hänellä on se loistava ominaisuus, että hän saa historian niin hienosti näppituntumaan. Hän liikkuu tässä kirjassa henkilökohtaisen ja yleisen muistelon välimaastossa.
- Minusta Kasari-kirja on kaiken kaikkiaan hieno opus. Me läksimme siitä, että kumpikaan ei säestä toista, vaan teemme täysin itsenäiset jutut. Eli minä olen omalla tahollani tehnyt kuvallista historiikkia 1980-luvusta. Kjell taas on siellä kirjailijankammiossaan tehnyt omaa historiikkiään. Sitten nämä kaksi kohtaavat kirjassa ensi kertaa, sanoo Poijärvi.