Rovaniemi järjesti tammikuussa tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia aluelautakunnan tehtävistä ja toiminnasta Vikajärvellä, Vanttauskoskella, Kivitaipaleella, Muurolassa, Sinetässä ja Meltauksessa.
Aluelautakuntamallin laajennustyöryhmän puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Riku Tapio (kesk.) sanoo, että tilaisuuksissa on ollut hyvä henki.
- Asukkaat ovat olleet kiinnostuneita aluelautakunnan perustamisesta kotikyläänsä. Väkeä tilaisuuksissa on ollut vaihtelevasti ja kysymyksiä on paljon, mutta todella myönteinen henki tuntuu olevan, Tapio sanoo.
Tapio kertoo, että asukkaita kiinnostaa etenkin lautakuntatyöskentelyn yksityiskohdat ja kylän väen sitoutuminen siihen.
Oma budjetti tuo vastuuta
Kaupungilla on ollut jokaisessa keskustelutilaisuudessa mukana Yläkemijoen aluelautakunnan aluesihteeri Meeri Vaarala, joka on kertonut lautakunnan toiminnasta. Vaarala onkin painottanut kyläläisille vastuuta ja aluelautakuntaan sitoutumista.
- Toiminnassa täytyy olla aidosti asukkaista lähtevä halu päättää oman kylän asioista. Ja kun on valtaa, pitää olla myös vastuuta. Jos on oma budjetti, se ei silti saa tehdä autuaaksi, Vaarala sanoo.
Vaarala sanoo, että aluelautakuntoiminta ei saa olla kuitenkaan liian vakavaa ja kankeissa raameissa pysymistä.
- Maalaisjärjelle on aina tilaa ja hullutkin jutut ovat sallittuja, Vaarala heittää.
Uudet aluelautakunnat töihin 2013?
Yläkemijoella jo 19 vuotta toiminut aluelautakunta saa päättää esimerkiksi asukkaan lähipalveluista, kuten peruskoulusta, päivähoidosta ja terveydenhoitajan vastaanotosta.
Rahaa sillä on käytössä noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa, joka on alle prosentti Rovaniemen kaupungin kuluvan vuoden budjetista.
Riku Tapio kertoo, että työryhmä tekee keväällä esityksen uusista aluelautakunnista Rovaniemen kaupunginhallitukselle. Sieltä asiaa etenee kaupunginvaltuustoon, joka tekee asiassa lopulliset päätökset.
- Uudet aluelautakunnat voivat olla toiminnassa ensi valtuustokauden, eli vuoden 2013 alusta lähtien, Tapio sanoo.