Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Oikeusoppinut arvostelee viranomaisia salailukulttuurista

Viranomaiset salaavat yhä useammin yhteiskunnallisesti merkittäviä asiakirjoja, sanoo Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää. Hänen mukaansa julkisuuslain hyvät periaatteet on unohdettu. Muun muassa Suomen ja Kreikan vakuussopimuksen salaamiselle ei ole lainmukaisia perusteita.

Olli Mäenpää.
Kuva: YLE
Petri Manssila
Avaa Yle-sovelluksessa

- Tuorein esimerkki on Kreikan vakuussopimus ja sen salassapito. Minusta on aika selvää, että tällainen vakuussopimuksen tyyppinen, erittäin olennainen asiakirja ei voi olla kokonaan salassapidettävä. Koko sopimus ei voi olla liikesalaisuus, Mäenpää toteaa YLE Uutisille.

Hänen mukaansa sopimuksessa on varmasti salaisiakin tietoja. Koko sopimuksen salaaminen ei ole kuitenkaan lain mukaista.

- Koko sopimuksen salassapidossa mentiin selvästi yli sen, mikä on lain mukaan mahdollista. Salassapidettävien tietojen varjolla ei voida laajentaa salassapitoa muuten julkisiin tietoihin.

Mäenpää epäilee, että koko sopimuksen salaamisen takana on neuvottelutulos. Se ei kenties näytä neuvottelijoiden kannalta hyvältä.

Neuvotteluista on vastannut valtiovarainministeriö, ja se päättää myös sopimuksen julkisuudesta.

- Voi olla, että sopimuksessa olevat tiedot eivät ole kaikilta osin sellaisia, joista hirveästi ruusuja tulisi valtion edustajille. Se voi olla osasyynä, että sopimuksesta ei haluta julkista keskustelua, koska siinä voisi tulla kriittisiäkin näkökohtia.

Mäenpää muistuttaa, että julkinen keskustelu on avoimen yhteiskunnan perusta.

Kreikan ja Suomen vakuussopimuksessa on unohdettu niin sanottu osajulkisuusperiaate. Asiakirjat voivat olla julkisia myös osittain.

- Tätä julkisuuslain kymmenettä pykälää ei nyt tässä ilmeisesti ole noudatettu. Liikesalaisuus pitää ottaa huomioon, jos kreikkalainen pankki osoittaa liikesalaisuuden, mutta eivät kreikkalaiset pankit voi määrätä, millä tavalla Suomessa lakia sovelletaan.

Mäenpään mielestä liikesalaisuudesta onkin tullut yleinen peruste salata asiakirjoja.

Finanssivalvonta vetoaa liikesalaisuuteen

Finanssivalvonta salasi Ilmarisen selvityksen Finnairin toimitusjohtajan Mika Vehviläisen asuntokaupasta. Finanssivalvonta vetoaa muun muassa elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuteen.

YLE Uutiset pyysi Mäenpäätä tutustumaan Finanssivalvonnan salauspäätökseen.

- Ulkopuolisen on mahdotonta sanoa, onko siinä liikesalaisuuksia vai ei, kun ei ole voinut tutustua asiakirjoihin. Aika usein tuntuu, että liikesalaisuus on valttikortti, jolla mikä tahansa asiakirjapyyntö kumotaan. Se on tehokas valttikortti kun eihän sitä voi tietää, pitääkö se paikkansa. Asia pitää viedä tuomioistuimeen, jos haluaa siitä selvyyden.

Mäenpään mukaan esimerkiksi toimitusjohtaja Vehviläistä ei voi pitää elinkeinonharjoittajana.

YLE Uutiset pyysi Finanssivalvonnalta Vehviläis-kaupan liitteitä kuten kauppakirjaa, asunto-osakeyhtiön arviota asunnon arvosta ja vuokrasopimusta.

Raportti AKT:n kiusaamistapauksesta salattiin

Etelä-Suomen aluehallintovirasto salasi joulukuussa AKT:n kiusaamistapaukseen liittyvän tarkastuskertomuksen. Mäenpään mukaan viraston päätös oli väärä.

- Asiakirja määrättiin ennakoivasti salaiseksi, koska poliisi alkaa tutkimaan asiaa. Sellaista ennakoivaa salassapitoa meidän laki ei tunne.

YLE Uutiset pyysi tarkastuskertomusta aluehallintovirastolta marraskuussa ennen kuin virasto päätti jättää asiasta tutkintapyynnön poliisille.

Suosittelemme sinulle