Nissin mukaan on tärkeää, että virkamiehet huolehtivat sujuvasta kaavoituksesta sekä siitä, etteivät hankkeet pysähdy byrokratiaan.
- Silloin kun aloitin tässä tehtävässä, tuli monelta taholta tuli viestiä, että Kokkola menettää asemaansa maakunnallisessa ja alueellisessa kilpailussa. Tuolloin puhuttiin Vaasasta ja Ylivieskasta. Uskallan väittää, että tänä päivänä Kokkolan merkitys on aivan toisenlainen. Vetovoima kaupallisena toimintapaikkana on lisääntynyt.
Kehitysjohtajan uran merkkipaaluja
Kehitysjohtajana toimiminen oli Jarmo Nissin mukaan mielenkiintoista aikaa. Kokkolan kaupunkikuva on muuttunut vuosien mittaan melkoisesti. Myönteinen kehitys lähti liikkeelle 1990-luvun loppupuolella. Isoja haasteitakin on riittänyt.
- Asia, johon oli reagoitava nopeasti, oli suurteollisuusalueen yritysjärjestelyt ja niiden johdannaiset. Se näkyy jo tänä päivänä, mutta varsinkin tulevaisuudessa. Jos Kemiran jälkeläisten kauppoihin ei olisi jouluviikolla 2006 osattu reagoida, tilanne olisi nyt aivan toisenlainen ja esimerkiksi sataman kehittämisessä vaikeuskerrointa olisi huomattavasti enemmän.
- Yliopistokeskuksen rakentamisen saaminen liikkeelle oli yksi projekti, jossa minä ja muutama muu ihminen kaupungilta teki valtavasti töitä. Nyt alueen kehittyminen on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle.
Kolmanneksi merkittäväksi asiaksi kehitysjohtajan uraltaan Nissi nostaa Kokkolan ydinkeskustan säilyminen elinvoimaisena.
- Joukkueena kaavoituspuolen kanssa sitä on työstetty paljon. Keskustan ilme on muuttunut. Eräänlainen kulminaatiopiste oli sijoituspaikan määrittyminen nykyiselle paikalleen. Toinen oli Halpa-Hallin pysyminen keskusta-alueella, mikä sitten avasi kiinnostusta moneen muuhun asiaan. Ne ovat nyt toteutuneet ja on hyvä aihio kehittää edelleen.
Kokkola huomioi maakunnan
Kaksi kolmesta keskipohjalaisesta asuu nykyisin Kokkolassa, joten kaupungin merkitys koko maakunnalle on suurempi kuin missään toisessa maakuntakeskuksessa Suomessa. Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula on arvioinut, että vielä muutama vuosi kaupungintalolta nähtiin kymmenen kilometrin päähän ja kuntaliitoksen myötä tuo matka venyi 50 kilometriin. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa katseen tulisi hänen mukaansa kantaa jopa sataan kilometriin asti, jotta maakunnan tulevaisuus voidaan turvata.
Työplussan liikelaitosjohtajana torstaina aloittanut Jarmo Nissi ei allekirjoita väitteitä, joiden mukaan Kokkolassa tuijotettaisiin liikaa vain ”omaan napaan”. Syksyllä 2002 perustettu Kokkolan seudun kuntien alueelle perustettu Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK on tästä hyvä esimerkki.
- Eihän vaikkapa koulutuksessa tai erikoissairaanhoidossa ole mitään vaikeutta katsoa kauemmas, kun niissä tarvitaan laaja toiminnallinen pohja. Mutta kun puhutaan esimerkiksi kaupungin ydinkeskustan kehittämisestä, mikä on se lisäarvo, joka tulee 70 kilometrin päästä? Toisaalta kun on ollut KOSEKin puitteissa yritysten kanssa sijoituskeskusteluja, tiloja on tarjottu koko toiminta-alueelta. Emme me voi sille mitään, jos yritys päättää tulla maakuntakeskukseen.