Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Luontokoulujen määrä tuplaantuu valtion rahalla

Suomen luonto- ja ympäristökoulut suunnittelevat kattavaa ympäristökasvatusverkostoa. Luontokoulujen kirjaaminen hallitusohjelmaan ensimmäistä kertaa on avannut ministeriöiden rahahanat. Tälle vuodelle saatu 50 000 euron rahapotti takaa uuden alun luontokouluille.

Kuvassa luontokoulujen opettajat Tiina Lecklin, Olli Viding ja Virpi Sahi rastitehtävän parissa Kokkolan luontokoulun lähimaastossa Villa Elbassa.
Luontokoulujen opettajat Tiina Lecklin, Olli Viding ja Virpi Sahi rastitehtävän parissa Kokkolan luontokoulun lähimaastossa Villa Elbassa. Kuva: Yle Kalle Niskala
Iina Kluukeri
Avaa Yle-sovelluksessa

Pitkään vireillä ollut valtakunnallinen luontokoulutoiminta on vihdoin lähtökuopissa. Alkusysäyksen verkostolle antoi luonto- ja ympäristökoulujen kirjaaminen Kataisen hallitusohjelmaan.

- Tämä varmistaa rahoituksen näin alkuun, koska ministeriöiden on käytettävä rahaa niihin asioihin, jotka lukevat hallitusohjelmassa, kertoo huojentuneena Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtaja Niina Mykrä.

Suomesta puuttuu valtakunnallinen tukiverkosto, joka paikkaisi myös koulujen ympäristökasvatusta. Samaan verkostoon halutaan nyt nuoriso-, luonto- ja leirikeskukset sekä Metsähallituksen luontokeskukset. Toteutuessaan luontokoulujen määrä tuplaantuisi 30:sta 60:een.

- Haaveena on Suomeen sellainen verkosto, että jokainen koulu ja päiväkoti tietää, mistä voi kysyä apua luonto- ja ympäristökasvatukseensa, maalailee toiminnanjohtaja Niina Mykrä.

Koulujen ympäristökasvatus uhkaa jäädä muiden opetettavien aineiden jalkoihin. Jos opettajan tiedot ja oma kiinnostus eivät riitä, jäävät ympäristöasiat vähemmälle huomiolle, tietää Mykrä.

Suomi jäljessä muita Pohjoismaita

Suomessa luontokoulutoiminnalla on paljon kurottavaa Pohjoismaihin verrattuna. Esimerkiksi Tanskassa jokaisessa kunnassa saattaa olla useampiakin paikkoja, joista voi saada luonto- ja ympäristökoulutusta. Sekä Ruotsissa että Tanskassa luontokouluja on sata, kun Suomessa kolmisenkymmentä.

Valtakunnallisen rahoituksen puutteessa useat luontokoulut kipristelevät talousvaikeuksissa. Myös tänä vuonna 20 vuotta täyttävä Kokkolan luontokoulu on tasapainoillut rahoituksena kanssa. Vaikka Kokkolan kaupunki on ostanut koululta ympäristöopetusta koululuokille, silti epävarmuus kolkuttaa. Kokkolan luontokoulun opettaja Markku Hukari toivoo tiiviimmästä kimpasta apua ahdinkoon.

- Työn tekeminen olisi helpompaa, jos toiminta olisi varmalla pohjalla. Eikä tarvitse olla jännitys selän takana, vaikka vaikeampia aikoja olisikin edessä, pohtii Hukari.

Tulevaisuuden luontokoulusta liiton toiminnanjohtaja Mykrä visioi liikkuvaa, pyörillä kulkevaa versiota.

- Luontokoulun ei tarvitse olla enää talo tai mökki jossain, vaan sen voisi tuoda koulun tai luonnonsuojelualueen lähelle esimerkiksi pakettiautolla. Tällainen hanke meillä on parhaillaan menossa, paljastaa Mykrä.

Haastettakin opetustehtävässä riittää, kunhan kattava luontokoulujen verkosto saadaan kasaan.

- Ei lapsille ja nuorille tarjottava ympäristökasvatus voi olla pelkkää hauskanpitoa luonnossa. Kyllä opetussuunnitelma pitää löytyä taustalta.

Mutta oppimisympäristön pitää toiminnanjohtajan mielestä olla aito.

- Sinne luontoon on päästävä, metsään tai roskiksille tonkimaan. Tunnistamaan eläinten jälkiä ja kasvilajeja, mutta oppimaan myös elämysten kautta. Ei ympäristökasvatus pelkkää luennointia voi olla, tiivistää Mykrä.

Suosittelemme sinulle